Rock, pop, alternative ›

Ensi lauantaina olisi sitten Michael Giran akustinen soolokeikka Folks-festareilla. Oon tässä viime aikoina kuunnellut aika paljon tuota The Milk of M. Gira -akkarilevyä ja odotukset on aika korkealla. Swans oli aivan mieletön, mutta tässä akustisessa meiningissä on paikoitellen ehkä vielä enemmän sitä hurmoksellista saarnaa kuin bändin kanssa.
 
ps. ei kukaan sattuisi autoilemaan tuonne keikalle Tampereelta ja keikan jälkeen takaisin?

Vaikuttaa lupaavalta dvd:ltä
 
http://vimeo.com/42875372

Onpa muuten tiukka levy tämä "We Rose From Your Bed With The Sun In Our Head". Tavastian keikka palasi hyvin mieleen.

Uusi levy, The Seer, on ennakkotilattavissa Young Godin kautta: http://younggodrecords.com/658457004524-the-seer-cd

SWANS (US)
+MIREL WAGNER
Ti 12.3. Tavastia, Hki

Artemi: SWANS (US)
+MIREL WAGNER
Ti 12.3. Tavastia, Hki
 
Hienoa! The Seer on löytänyt itsensä levysoittimesta viime aikoina tiheään. Vuoden kovimpia levyjä mun mielestä.

Täytyyhän se nyt lähteä katsomaan taas.

Täytyyhän se nyt lähteä katsomaan taas.
 
ei virhettä

Olen nyt kuunnellut tätä uutta levyä, The Seeriä muutaman kerran ja on muuten aika kova. Ilmeisesti keskimääräinen Swans-levy on melkoisen tuhti jööti. Elikkäs kaipaisin hieman syväanalyysia muutamasta parhaasta Swansin lätystä, jotta sitten voin alkaa seuraava teosta sulattelemaan alkaa.

White Light from the Mouth Of Infinity on hemmetin kova Swans levy omasta mielestäni.

Uusi levy To Be Kind julkaistaan toukokuun 13. Giran soolokiertue ei ikävä kyllä tule Suomeen asti.
 
http://pitchfork.com/news/53635-swa … t-michael-gira-announces-solo-tour/

Mites tähän bändiin pääsisi sisälle? The seer taisi olla jonkinlainen comeback levy, mutta eipä lähteny. Jotain vanhempaa kuunteluun?

Carvel: Mites tähän bändiin pääsisi sisälle? The seer taisi olla jonkinlainen comeback levy, mutta eipä lähteny. Jotain vanhempaa kuunteluun?
 
The Seer on toinen levy nykyisellä kokoonpanolla, My father will guide me a rope up to the sky taas enemmän "comeback" levy, tuo ainakin kannattaa tsekata. Mitäs tuota nyt sitten osaisi suositella, ehkä tämmöinen enemmän tai vähemmän kattava katsaus noihin aiempiin kokopitkiin olisi paikallaan (jotain EP:tä ja sinkkuja löytyy, mutta eivät ole missään tehokuuntelussa itsellä olleet):
 
Kasarilevyistä oikeastaan kaikki Children of Godiin asti toimii itselle todella hyvin, Filth ja Cop siellä kärkipäässä. Tosi painostavaa ja kirskuvaa kamaa. Burning World tuntuu olevan monen mielestä se heikoin lenkki yhtyeen tuotannossa, mutta itse en vain ole tullut kuunnelleeksi tuota, joten olen vähän jäävi sanomaan siitä mitään.
 
90-luvun tuotannosta White Light from the Mouth of Infinity on eniten omaan mieleeni (jopa henkilökohtainen suosikki bändiltä). "Popeinta" Swansia, mutta todella raskas kuuntelukokemus kuitenkin kyseessä. Viimeksi mainitun sisarlevy Love of Life jatkaa samoilla linjoilla, mutta ei ehkä yllä ihan samalle tasolle vaikka hyviä kappaleita tuosta löytyykin, ja The Great Annihilator on taas jäänyt vähemmälle kuuntelulle. Soundtracks for the Blind on sitten vähän "outo", tuplalevy, joka sisältää aika paljon erilaisia taustanauhoja, luuppeja ja aloitusnauhoja, mutta Helpless Childia painostavampaa kappaletta saa kyllä hakea. Livelevy Swans are Dead on myös tarkastamisen arvoinen, livesoundi välittyy yllättävän hyvin ja onhan se huomattavasti "noisempaa".

dbeatmod: Burning World tuntuu olevan monen mielestä se heikoin lenkki yhtyeen tuotannossa, mutta itse en vain ole tullut kuunnelleeksi tuota, joten olen vähän jäävi sanomaan siitä mitään.
 
Nosto, koska on tullut pyöräyteltyä To Be Kindiä viime aikoina. Kova levy. En vaan osaa sanoa vielä, onko kovempi kuin The Seer, joka oli myös tosi epäpehmeä. Aika näyttää. Tuleehan yhtyeeltä 17.6. uusi albumi, joten siksikin nosto on aiheellinen.
 
Tuohon lainaukseen sen verran, että mielestäni The Burning World on dissauksesta (eikä vähiten itse M. Giran suunnalta) huolimatta mainio levy. Platalla on ihan oma, jäljittelemätön tunnelmansa ja muutama ehdoton klassikkobiisi. Jos ei Swans Top-3:een mahdu, niin Top-5:een ihan kevyesti.
 
TJEU: The River That Runs With Love Won't Run Dry, Saved, God Damn The Sun

Oma lemppari lienee "We Rose From Your Bed With The Sun In Our Head" live-cd. Vastaa myös settilistaltaan aika hyvin niitä ekoja comeback keikkoja.
 
Edit. Heh, sanonu näemmä 2012 jotain samantapaista samassa ketjussa.