Yleistä keskustelua musiikista ›

Veksu: Pitkällisen keskustelun jälkeen ei ammattimuusikon kanta järkkynyt. Olen mitään musiikista tietämätön taatelintallaaja, jolle naurettaisiin ammattimuusikoiden piireissä. Ammattilaismuusikko ei voi missään tilanteessa arvostaa amatööriä, se oli erityisen huvittava väite. Amatööreille naureskellaan ammattilaisten kesken ja vitsaillaan, halveksitaan. Kysyin, hyväksyykö tämä henkilö itse toisten halveksimisen ja kiusaamisen. Hyväksyy, koska se on alan tapa ja periaate, ettei huonoja päästetä helpolla. Amatöörit on paskoja, sitä ei tarvitse perustella, kun voi olla asioista mieltä ilman perustelujakin. Kysymykseen tajuaako tämä henkilö vetävänsä koko ammattikuntansa lokaan, oli vastauksena, että alan tapa, alan henki. Jos ei olisi omasta sukulaismiehestä tai -pojasta kysymys, olisin stopannut jutustelun jo kauan sitten. Viimeistään siinä kohdassa se olisi pitänyt tehdä, jossa monen mielipiteen takaa löytyi oma lähisukulainen. Harasoo.
 
Mikässe siinä, voi elämä iskee aika kovaa jossain kohtaa.

nannne: Mikässe siinä, voi elämä iskee aika kovaa jossain kohtaa.
 
Iskee jos päästää nuo ulos. Toisaalta noin kova asenteellinen hyljeksyntä huokuu ehkä sellaisenaankin ulos eltaantuneella hajullaan. Huh, oli jotenkin epäaito keskustelu kaikkinensa. Juttelin tosissaan ihmisen kanssa, joka ihannoi esimerkiksi sitä, että joku kysyy kitarablogaajalta ostamansa vuosikertakitaran mikkien korkeussäädöstä, ja bloggaaja haukkuu kysyjän pystyyn, että tämä ei ole oikeutettu omistamaan edes sellaista kitaraa jos ei tiedä säätöjä. What...jotenkin sellainen nuoren miehen ehdottomuus, elämän mustavalkoisuus, ja sitten ulkoaopittu pöljyys muodostivat mikstuuran, josta en varmaan ihan heti toivu. Etenkin kun pääsen olemaan ko. henkilön kanssa tekemisissä ihan sukulaisuussyistä. Eri maailmoissa eletään, se on ollut jo aiemmin selvää, mutta että mitään yhdistävää tekijää ei löydy oikein mistään. Paitsi että soitetaan molemmat, hän helvetin paljon paremmin vaan. Nyt tiedän ainakin paikkani, nimittäin olla alinta sakkia, en edes amatöörimuusikko, jonka keikkapaikkoihin ammattilaiset eivät edes kuse. Huikeaa, saa halata.
 
E: Oho, kirjoitin tuolla aiemmin vahingossa että lähisukulainen. Pelkkä sukulainen kyseessä.

Veksu: ...jotenkin sellainen nuoren miehen ehdottomuus, elämän mustavalkoisuus, ja sitten ulkoaopittu pöljyys muodostivat mikstuuran, josta en varmaan ihan heti toivu.
 
Juu... nuorena voi olla tarve korostaa omaa etevyyttä, kun semmoista kokemuksen tuomaa itsevarmuutta ja perspektiiviä ei vielä löydy. Ajatellaan, että ollakseen vakuuttava, täytyy rokkarin olla ylimielinen=D
 
Kyllä se siitä!

Tästä kyseisestä ammattimuusikosta lukiessa käy vain miettimään sitä, että miten tuolla asenteella tehdään minkäänlaista ryhmätyötä jota musiikki pääsääntöisesti on.
 
Itse halveksii amatöörejä, mitenköhän mahtaisi suhtautua siihen jos joku ammattimuusikko jolla on jo vuosien kokemus suhtautuisi tähän ammattimuusikkoon samalla tavalla kuin mitä itse suhtautuu amatööreihin. :P

Quu: Tästä kyseisestä ammattimuusikosta lukiessa käy vain miettimään sitä, että miten tuolla asenteella tehdään minkäänlaista ryhmätyötä jota musiikki pääsääntöisesti on.
 
Itse halveksii amatöörejä, mitenköhän mahtaisi suhtautua siihen jos joku ammattimuusikko jolla on jo vuosien kokemus suhtautuisi tähän ammattimuusikkoon samalla tavalla kuin mitä itse suhtautuu amatööreihin. :P
 
Meinasin räjähtää lukiessani kuinka erään nimeltämainitsemattoman amatööribändin soittaja oli tullut kehumaan keikkansa jälkeen tätä ammattilaista, joka oli ollut katsomassa. Oli vähän mennyt soitto sinne päin, oli amatööri ontunut, kehuen tätä tuntemaansa ammattilaista, kun tiesi tämän osaamisen. "Kehtasikin vielä tulla selittelemään", oli ammattilainen miettinyt. Ihmetteli kyllä kovasti minulle, että amatööri arvosti soittotaitoa. Mie ihmettelin, onko kyseessä persoonallisuushäiriö vai piilo(netti)kamera. Veikkaan hyvin vahvasti, että tuo asenne on ollut muassa jo ihan pienestä asti, kun vanhemmat ovat päättäneet että nyt tehdään pojasta muusikko, ammatti-sellainen. Toisia halveksiva ammattimuusikko, kun kaikki muutkin ovat sellaisia.

Ironistahan tässä ketjussa on se että tässä on jo kaksi sivua haukuttu yhtä ammattilaista.

On muuten hyvin suomalaista korostaa ammattilaisen ihailtavuutta. Osaavaa harrastajaa usein kehutaan "ammattimieheksi", kun homma nayttaa toimivan. Englanninkielisissa maissa sanaa kaytetaan mieluummin jos ammattilaista kritisoidaan, esim "you supposed to be professional". Ammattilainen on siis nimenomaan henkilo jolle maksetaan ja jolla on siis tulosvastuu.

quicgr: Ironistahan tässä ketjussa on se että tässä on jo kaksi sivua haukuttu yhtä ammattilaista.
 
Shh! Tämä ketju toimii minulle terapiana.

Toisaalta moni ulkomailta suomeen saapunut muusikko ihailee nimenomaan suomalaisten kolleegojensa toisiaan kohtaan tuntemaa kunnioitusta. Suomessa muusikot eivat yleisesti ottaen puhu toisistaan pahaa kolmannelle osapuolelle. Tottakai sitakin tapahtuu, mutta se on harvinaista. Ja piirit on pienet..

jukkajylli: Suomessa muusikot eivat yleisesti ottaen puhu toisistaan pahaa kolmannelle osapuolelle. Tottakai sitakin tapahtuu, mutta se on harvinaista. Ja piirit on pienet..
 
Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. Pienet piirit, sana hankalista tyypeistä leviää nopeasti. Ja tietynlainen arrogantti kukkoilu voi kuuluakin rokkiin, sellainen narsistisuuskin joka ajaa ihmisen lavalle asti nauttimaan ihailusta. Sellainen sanokaa mitä sanotte, this is it ja sitten lähtee tsäkätsäkätsäkä. Ehkä se arroganttisuus on hyvä pitää kuitenkin suht matalalla levelillä ja keskittyä itse asiaan.

Olenko itse ammattilainen? Koulutusta ei alalle ole, mutta leipä siitä tulee pöytään. Toisaalta vaimollani pätevyys löytyy ihan papereillakin, mutta tekee musa/keikkahommia harvemmin. En ole tässä talossa tuota halveksuntaa suuntaan tai toiseen huomannut :)
 
Mutta eikö se elämä edetessään kouli pahimmat asenneongelmat pois. Muutamaan nuorempaan juuri konsasta valmistuneeseen olen törmännyt, jotka tällaisia keskustelunavauksen mukaisia mielipiteitä omaavat. Mutta ei niitä paljoa ole vastaan tullut, onneksi.

Ama- ja ammattilaisissa halveksun ainoastaan ajoittaista tietämättömyyteen tuudittautumista. Kamoja ollaan valmiit puljaamaan viimeiseen asti, mutta esim. nelisointua jännemmät harmoniset ilmiöt tai joidenkin rytmisten asioiden treenaaminen viitataan kinttaalla ettei "luovuus kärsi" tai yksinkertaisesti henkilökohtaiselle opintielle ei olla valmiita hyppäämään.
 
"Näin oon aina vetäny eikä oo tarvinnu muuttaa". ts. en halua kuulostaa mielestäni edes ajoittain huonolta kun näillä on näissä biiseissä, mitä oon tottunu vetämään, aina pärjänny.
 
Kys. asenteisiin ajoittain törmää, oli papereita kourassa tai ei.
 
amatööribändin soittaja oli tullut kehumaan keikkansa jälkeen tätä ammattilaista, joka oli ollut katsomassa. Oli vähän mennyt soitto sinne päin, oli amatööri ontunut, kehuen tätä tuntemaansa ammattilaista, kun tiesi tämän osaamisen. "Kehtasikin vielä tulla selittelemään", oli ammattilainen miettinyt. Ihmetteli kyllä kovasti minulle, että amatööri arvosti soittotaitoa. jahka terapialtasi selviät, tämä skenaario alkoi kovasti kiinnostaa. Voi kun saisi tähän asiaan myös kys. ammamiehen lausunnon. Veikkaan että häntä pelottaa tulla näille sivuille. En tiedä pitäiskö laittaa hymiötä vai ei...

Asiaa kandee pohtia vähän toisesta suunnasta. Musiikkihan on laji, josta saa aina jollain tavalla pahan mielen. Ammattilainen oppii sen koulussa ja siksi sitä ärsyttää typerästi hymyilevä amatööri, joka luulee että musiikki on jotain kivaa. Ei se ole.

Onko ammattilainen se, joka on käynyt koulut, vai se, joka osaa hommat?

Bonham: Onko ammattilainen se, joka on käynyt koulut, vai se, joka osaa hommat?
 
Ammattilainen on se, joka on myynyt itsensä ja suostunut kaupallisiin tavoitteisiin.

Ammattilainen on joko ammattiin valmistunut tai ammatikseen ko. työtä tekevä.
 
Luulen, että ammattimuusikko, jolla riittää duunia, hyväksyy amatöörit paremmin,
kuin sellainen, joka ei keikoillaan elä.

Kalmo: Ammattilainen on joko ammattiin valmistunut tai ammatikseen ko. työtä tekevä.
 
Kyllä, noin minäkin sen olen kokenut. Suomessa millä tahansa alalla saa puheoikeuden, kun on sitä alaa vastaavat paperit taskussa tai siitä repii elantonsa. Paperit on kuitenkin parempi, koska siitä käy ilmi että joku ulkopuolinen on jossain määrin arvioinut henkilön osaamisen tason ja näin antaa mandaatin lausua asioista "päteviä" mielipiteitä. Siis kaikilla aloilla sama juttu.

Onhan tuollaisia pienisieluisia ihmisiä joilla on tarve halveksia jotakuta muuta. Ei niistä kannattaa välittää. Ei kannata edes halveksia niiden huonoa itsetuntoa, mistä tuollainen asenne aina johtuu.

Bonham: Onko ammattilainen se, joka on käynyt koulut, vai se, joka osaa hommat?
 
Tämä on erittäin hyvä kysymys. Munsta tärkeintä on, ettei "elanto"-korttia käytetä tässä yhteydessä. + Kalmon kommenttiin yhdyn.