Rock, pop, alternative ›

Geezler: Riff Raff veto on 30.1. Oulu Pop Historyssa.
 
Erittäin hienosti rokkasivat taas Alice Coopern lämppärinä taannoin, eli kantsii kyllä mennä katsomaan, jos on mahdollisuus. Näin offtopicina...

Jumaliste kun on tujua kamaa The Spell, toimii munsta paremmin kuin Rock. Tiukkoja riffejä varsinkin One Dayssä.
Kannatti sijoittaa 5 euroa.

m/: Jumaliste kun on tujua kamaa The Spell, toimii munsta paremmin kuin Rock. Tiukkoja riffejä varsinkin One Dayssä.
Kannatti sijoittaa 5 euroa.
 
Vaikka The Spell on myös ihan kelpo levy, paistaa siitä jotenkin enemmän sellainen väkisin tekemisen meininki läpi. R.O.C.K on biisimaterialtaan ja fiilikseltään parempi lätty, Spell kuulostaa paikoitellen heviksi puetulta iskelmältä.
 
Edit: Meikästä kovinta Kirkaa ikinä on tuo Keikalla-livelevy, joka nyt löytyy esimerkiksi helposti Spotifystä. Aivan uskomaton soundi ja väittäisin ettei jätkä hirveästi häviä edes niille esikuvilleen kenen biisejä tuossa vetelee.
 
Hienosti spiikattu tuo keikka sisään ;) "Ootteks te kaikki valmiina, ÖÄÄÄÄHH!!!" :D Noin se pitääkin tehdä. Hyvin kyllä Kirka vetää tuossa!

Löytyhän se tänään viimein se R.O.C.K. pitkän etsinnän tuloksena. Vinyylinä vielä mutta oli kyllä hintaa aika reilusti mutta kyllä tämä sen arvoinen on.

Parasta Kirkaa ikinä ovat silti miehen välispiikit. Sain muutaman mutkan kautta itselleni n. 3 min. raidan valikoituja välispiikkejä Hullu Poro-areenalta vuodelta 199? / 200? ja viihdearvo on jotain käsittämätöntä! Esim. kesken laulamisen heitetty "Leijat jotka luokses lähetin... ...jaahas tuolla on jotain maitohousuja ja tuolla.. ...tuuli kuljettaa" jne. on jotain ei tästä maailmasta olevaa. Hieno mies.

arse: Tiukka linja, anyone? Ja eka levy kanssa. Rock keksittiin käsittääkseni jo reilusti ennen 80-lukua.
 
Yhdes cover-bändissä veivattiin just noita 60-70 -luvun hituroita, joita Kirkalle käännettiin suomeks. Älä härnää, Liikaa stadiin, Roknroll hoochie coo ja sitä rataa. Niitä on aika paljon noissa vihreäsävyisissä Kirkan 20 parasta kokoelmissa. Niitä taitaa olla neljä erilaista. Ekat pari on hyvää kamaa. Sovitukset on taidettu yrittää tehdä yks yhteen, että sinänsä vähän tylsiä. Mut Kirkan staili on jäljittelemätön.
 
Huvittavat torvisektiot muutamissa noissa 70-lukusissa, olisko ollu just hoochie coo. :) Niin saakutin epiksessä, että tulee mieleen josko jätkät on olleet ihan päissään vedellessän niitä. Rumpalin nimi ois kiva tietää. Olisko se ollut Nappi Ikonen?

VeKrio: Yhdes cover-bändissä veivattiin just noita 60-70 -luvun hituroita, joita Kirkalle käännettiin suomeks. Älä härnää, Liikaa stadiin, Roknroll hoochie coo ja sitä rataa. Niitä on aika paljon noissa vihreäsävyisissä Kirkan 20 parasta kokoelmissa. Niitä taitaa olla neljä erilaista. Ekat pari on hyvää kamaa. Sovitukset on taidettu yrittää tehdä yks yhteen, että sinänsä vähän tylsiä. Mut Kirkan staili on jäljittelemätön.
Huvittavat torvisektiot muutamissa noissa 70-lukusissa, olisko ollu just hoochie coo. :) Niin saakutin epiksessä, että tulee mieleen josko jätkät on olleet ihan päissään vedellessän niitä. Rumpalin nimi ois kiva tietää. Olisko se ollut Nappi Ikonen?
 
1974 TIUKKA LINJA: Ippe Kätkä, Pentti Lahti: tenori- ja baritonisaksofoni
Mircea Stan: pasuuna
 
1976 LAUANTAIYÖ: Vesa Aaltonen; Pentti Lahti: tenori- ja baritonisaksofoni
Mircea Stan: pasuuna
Bertil Lövgren: trumpett; Lars Carlsson: alttosaksofoni; Christer Persson: tenorisaksofoni

Okolona River Bottom Band on kyllä saatanan kova veto! Iskelmä-Kirka ei nappaa, mutta kovia rock-vetoja ukko osasi tehdä.
 
Viime viikolla Megalta tuli The Spell-levyn nimibiisi. Edelleen hyvä.

Jupi57: 1974 TIUKKA LINJA: Ippe Kätkä, Pentti Lahti: tenori- ja baritonisaksofoni
Mircea Stan: pasuuna
 
1976 LAUANTAIYÖ: Vesa Aaltonen; Pentti Lahti: tenori- ja baritonisaksofoni
Mircea Stan: pasuuna
Bertil Lövgren: trumpett; Lars Carlsson: alttosaksofoni; Christer Persson: tenorisaksofoni
 
Aaa!! Kiitos. Ippehän se oli. Sen olin unohtanut. Aaltonen oli uutta tietoa. Pirskutti, täytyy varmaan kaivaa Kirkat esiin ja pistää kuunteluun.

Mutta vaikka mies on kuinka rock niin kyllä tuo Ihmeihminen -biisi on kaikessa huonoudessaan jo niin huono ettei se ole edes hyvä. Sori off-topic :)

Kova hinta edelleen:
 
http://www.huuto.net/kohteet/kirka- … -spell-flamingo-cd-fgcd-6/282824718

Prophet: Kova hinta edelleen:
 
http://www.huuto.net/kohteet/kirka- … -spell-flamingo-cd-fgcd-6/282824718
 
mitä tollanen hinta meinaa,jotain huumoria vai?

opel99: mitä tollanen hinta meinaa,jotain huumoria vai?
 
Se meinaa sitä että joku on kyseisestä levystä valmis tuollaisen summan maksamaan.

Stradlin: Se meinaa sitä että joku on kyseisestä levystä valmis tuollaisen summan maksamaan.
 
kyllä on hinnat noussu sitten,eikö näitä kirkan hevilevyjä sitten saa mistään cd muodossa.

opel99: kyllä on hinnat noussu sitten,eikö näitä kirkan hevilevyjä sitten saa mistään cd muodossa.
 
CDON:issa Kirkan The Spell 5,95-6,95 euroa uutena:
http://cdon.fi/musiikki/kirka/the_spell-728525
 
Eri asia on sitten, jos keräilijä haluaa välttämättä omistaa Flamingo-yhtiön painoksen.

rock ja spell on ilmanmuuta suomi hardrockin helmiä joita on tullut kuunneltua kuuntelemasta päästyä,parasta kirkaa.

Boyakasha: CDON:issa Kirkan The Spell 5,95-6,95 euroa uutena:
http://cdon.fi/musiikki/kirka/the_spell-728525
 
Eri asia on sitten, jos keräilijä haluaa välttämättä omistaa Flamingo-yhtiön painoksen.
 
Lienee ensimmäisiä, Suomessa julkaistuja cd-levyjä, joista keräilijät maksavat maltaita. Annica Wiklundin Badly vastaavanlainen tapaus.

Mulle tärkein Kirkan levy on Nykyaikaa(1972) jossa biisien teosta vastaavat mm Jukka Tolonen ja Frank Robson.
Magee levy.
Levyllä myös yksi Rauli Badding Somerjoen biisi mikä upea biisi lähinnä.
Kirkan ne iskelmäalbumit ei pahemmin sytytä lukuunottamatta joitakin yksittäisiä biisejä niillä levyillä(Tunnetko, Yön lapsi, Surun pyyhit silmistäni ja Kahden hullun matka).
Kirkan 70-luvun musa on mulle se paras juttu mikä iskee Kirkan tuotannossa.
 
Mahtava laulaja muuten.

Nosto.
 
Jumalauta että Kirka keikalla on kova levy. Tuolloin 18-vuotiaan sällin versiot rhythm n blues- ja soul-klassikoista, jumalaisen hieno Georgia On My Mind etunenässä (kuka edes lauloi mitään vastaavalla intensiteetillä Suomessa vuonna 1969?), ovat silkkaa murhaa. Bama Lama Bama Lookin irtoaa melkeinpä paremmin kuin Pikku-Rikulta itseltään.