Bassot ›

absqua:
 
Pitää koko ajan muistaa se, että siellä taajuusavaruudessa on monta muutakin asiaa hallittavana ja jos esim kontralle raivataan niin iso reikä että soundi on todella hyvä ja luonnollinen, ala- ja yläpäätä sopivasti jne, niin se on vastaavasti pois jonkun muun samanaikaisesti soivan soittimen soundista, ja miksaaja saa käydä tän saman keskustelun bändin pianistin/kitaristin/rumpalin isän kanssa. ;-)
 
Yksi sana:
 
Sovitus

Pauli Lappalainen: Yksi sana:
 
Sovitus
 
Sä olet niin oikeassa. Voin hyvin kuvitella miten paljon iisimpää on miksata hyvin sovitettua musaa, joka jo valmiiksi huomioi kunkin soittopelin reksiterit.
 
Mutta vaikka kuinka sovittaisi niin esim.kontran yläsaäsvelsarja tunkee toisten tonteille ja toisinpäin. Näin niinku soundinäkökulmaa jalostaen.
 
Mutta tosta sovituksesta ja äänentoiston/tallennuksen haasteista onnistuneena esimerkkinä käy monet yhdellä mikillä tallennetut jazzlevyt.

absqua: Pitää koko ajan muistaa se, että siellä taajuusavaruudessa on monta muutakin asiaa hallittavana ja jos esim kontralle raivataan niin iso reikä että soundi on todella hyvä ja luonnollinen, ala- ja yläpäätä sopivasti jne, niin se on vastaavasti pois jonkun muun samanaikaisesti soivan soittimen soundista, ja miksaaja saa käydä tän saman keskustelun bändin pianistin/kitaristin/rumpalin isän kanssa. ;-)
 
En muista ikinä puuttuneeni miksaajien soundipolitiikkaan, annan heille työrauhan. Olen kyllä joskus kysellyt jotain asioita, jotta itse ymmärtäisimme heidän toiveita - siksi olenkin tässä ketjussa. Allekirjoitan muuten tuon lauseen. Tiedän, että lähiaikoina juniorilla on keikka tilassa, joka on hirmu hankala kontran vahvistamisen kannalta. Siellä ei pidäkään lähteä etsimään mitään muhevaa kontrasoundia, vaan sen pitää olla sellainen nasaali yläkeskipainotteinen; toimii bändin kanssa hyvin, mutta soolosoundi on vähän kökkö.

JuhaHo: En muista ikinä puuttuneeni miksaajien soundipolitiikkaan. Olen kyllä joskus kysellyt jotain asioita, jotta itse ymmärtäisimme heidän toiveita - siksi olenkin tässä ketjussa. Allekirjoitan muuten tuon lauseen. Tiedän, että lähiaikoina juniorilla on keikka tilassa, joka on hirmu hankala kontran vahvistamisen kannalta. Siellä ei pidäkään lähteä etsimään mitään muhevaa kontrasoundia, vaan sen pitää olla sellainen nasaali yläkeskipainotteinen; toimii bändin kanssa hyvin, mutta soolosoundi on vähän kökkö.
 
Levyilläkin on muuten yllättävän usein aika kehnot kontrasoundit, olen huomannut. Omissa prokkiksissa ja kokeiluissa olen vähän yrittänyt studeerata kontran äänittämistä, ja siinäkin hommassa tulee näpeille aika nopeasti. Ei helpoin soitin tuossa suhteessa.

Pauli Lappalainen: Yksi sana:
 
Sovitus
 
Tähän vielä pakko kommentoida. En usko että sovituksella voidaan vaikuttaa siihen, että kontrasta tehdään tasaista äänipuuromattoa, jossa äänet eivät erotu toisistaan. Kaikki kuulostaa samalta riippumatta soitatko ylhäältä vai alhaalta, ikäänkuin jazz pumppussa muka soitettaisi walking bassoa kappale toisensa jälkeen yhtä ja samaa nuottia.

Näin pikaseen silmäiltynä alkas vaikuttaa, että keskustelu on karannu aika kauas alkuperäisestä keskustelunaiheesta... :D

Jos äänimies ei selviydy vahvistimeen tekemiesi säätöjen takia DI-Outin Post-EQ-signaalista niin kannattaa laittaa DI-boxi basson ja vahvistimen väliin.
 
Jos keikalla on useampi hyvin erityyppinen basso (kontra, nauhaton ja tavallinen sähköbasso) ois tietty hienointa saada kolme DI-boxia, jos kanavat vaan riittää. Että tästä tilanteesta saa parhaan hyödyn niin soundcheck pitää tehdä sen verran huolella, että kaikki bassot tulee tsekattua. Tässä tilanteessa sitten äänimiehelle biisilista, jossa merkinnät mitä bassoa käytetään, jos tyyppi haluu pistää käyttämättömät bassokanavat mutelle varmuuden vuoksi. Tuohon kolmen DI-boxin tilanteeseen en ole kyllä kertaakaan tähän saakka vielä törmännyt. Ainoan kolmen basson keikkani olen tehnyt näin:
- Nauhallinen ja nauhaton sähköbasso 2-kanavaiseen nuppiin (Markbass LMK), jossa molemmille kanaville oma tasonsäätö. Tällä saa lähtevän signaalin molemmilla soittimilla about yhtä voimakkaaksi.
- Kontrabasson piezo-mikki DI-boxiin ja sieltä omaan monitoriin. Kontraan on saattanut tulla joku konkkamikki, jonka kuulee yleensä vain yleisö.
 
Tuosta aikaisemmin mainitusta impedance mismatchista (kontran mikistä erilaista signaalia kuin mitä vahvistin/DI-boxi haluis ottaa vastaan) on tullut kuultua ja käytin joskus piezo bufferia, mutta en kuullut mitään eroa niin lähti Torin kautta kiertoon.

absqua: . ... ja miksaaja saa käydä tän saman keskustelun bändin pianistin/kitaristin/rumpalin isän kanssa. ;-)
 
Vaikuttaa siltä että korkea aika varata www.muusikoidenisien.net -domain.

Mitä tähän nyt voisi enää sanoa? Olen rakentanut meidän soittimen mikkisysteemin ja etsinyt siihen sopivan vahvistimen. Tuloksena PA:sta kontra tulee ulos tasaisena tuubamattona, josta ei edes erota yksittäisten äänten sävelkorkeuden eroa saati muuta dynamiikkaa. Kysymys kuuluu, mitä minä voin tehdä täällä päässä?
 
Ehkä olen erehtynyt, kun luulin, että Mnet on tarkoitettu näistä asioista kiinnostuneiden keskustelufoormiksi. Sen todellinen olemus on kuitenkin muille keskustelijoille nälviminen ilman omaa kontribuutiota käsiteltavään asiaan.

JuhaHo: Ehkä olen erehtynyt, kun luulin, että Mnet on tarkoitettu näistä asioista kiinnostuneiden keskustelufoormiksi.
 
Alkuperäinen keskusteluaihe ja kysymys olivat mielenkiintoisia. Tätä olen aina itsekin ihmetellyt ja ihmetellyt ylipäätään DI-hifistelyä keikkaolosuhteissa. Sain tästä ketjusta kuitenkin selvyyttä asiaan. En sulta tosin, mutta aika monelta muulta. En näe, että miten minä tai joku muu ei olisi näistä asioista kiinnostunut jos A: lukee keskustelun. B: ottaa osaa keskusteluun.
 
Sen todellinen olemus on kuitenkin muille keskustelijoille nälviminen ilman omaa kontribuutiota käsiteltavään asiaan.
 
Tän olet tietääkseni todennut jo aikaa sitten ja moneen otteeseen, mutta tykkäät silti täällä hillua. Outo tyyppi.
 
Itse asiasta. Täällä on tullut soittajilta vähintäänkin valistuneita arvauksia ja miksaajilta jo varsinaista faktaa aiheen ympäriltä. Vaikka en mitään näistä vehkeistä ymmärrä, niin silti en usko etteikö vahvistimen Balanced Out -lähtöä voisi rakentaa toimimaan samoin kuin passiivista DI-boksia.
Viimeks tänä aamuna tätä asiaa tuli kelailtua. Lauteilla oli Markbass -läjä, josta oli otettu vahvistimen lähdöstä signaali etupäähän. Kelasin että onpas fiksua. Lavalle yleisösaundi kuulosti siltä samalta kuin aina boksilla tai nupin omalla lähdöllä: "Wum wum böm böm." Ei vaikuta meininkiin.
 
Pääasia että ilmassa on sakea tuheron käry ja saundit sinne päin. Niistä on hyvät bileet tehty. Ja sitä varten taas noi laitteet on tehty. Turha kaiketi yli- tai alikorostaa niiden merkitystä ja osuutta tässä paletissa. Tämäkin riippuu tietysti korvista ja paikasta. Mulla on puukorvat ja musiikin kuuntelu painottuu enemmän erinäköisiin paskoihin olosuhteisiin kuin johonkin studioon tai konserttisaliin. Joku jolla on kunnon kuulo, joutuu ja kykenee asialle antamaan enemmän painoarvoa

Sun on vaan elettävä asian kanssa. Kuinka monella keikalla teillä on oikeasti kovat jätkät miksaamassa? Se nyt on valitettavasti niin, että harrastebändeille tulee usein harrastemiksaajat. Täällä m.netissä kommentoivista tyypeistä nimenomaan äänimiehistä on iso osa ihan oikeita pro-tyyppejä, joten sinuna tekisin niin, että tarjoat kontran äänet miksaajalle ennen vahvistinta, kuten on neuvottu.
Kerrot nöyränä selvittäväsi eri vaihtoehtoja, mutta olet kuitenkin jollain tasolla päättänyt, että äänimiehelle pitäisi tarjota vahvistimen post-eq-soundia???

JuhaHo: Mitä tähän nyt voisi enää sanoa? Olen rakentanut meidän soittimen mikkisysteemin ja etsinyt siihen sopivan vahvistimen. Tuloksena PA:sta kontra tulee ulos tasaisena tuubamattona, josta ei edes erota yksittäisten äänten sävelkorkeuden eroa saati muuta dynamiikkaa. Kysymys kuuluu, mitä minä voin tehdä täällä päässä?
 
Ehkä olen erehtynyt, kun luulin, että Mnet on tarkoitettu näistä asioista kiinnostuneiden keskustelufoormiksi. Sen todellinen olemus on kuitenkin muille keskustelijoille nälviminen ilman omaa kontribuutiota käsiteltavään asiaan.
 
Ilman sarvia ja hampaita, mutta ei kait vaan sieltä vahvistimen ulostulosta tule sitä puuromattoa, kompressori/limitteri sisäänrakennettuna tai liian tiukalle säädettynä.
 
Vai koskiko tämä jotakin kuulemaasi esitystä, ei poikasi?
 
Yleensä vielä kerran korostan tuota kommunikaation ja keskustelun merkitystä äänihenkilökunnan kanssa. Tavallisesti soittaja on se määräävä tekijä kun jonkin instrumentin soundia ja sointia säädetään ja hänen toiveitaan pyritään noudattamaan. Lisäksi noissa big band ja muissa isommissa kokoonpanoissa kapelimestarilla on yleensä oma mielipiteensä asioista ja bandin soinnista.
 
Puhumalla asiat selviävät, eli miksaajalle informaatiota siitä millaista soundia, dynamiikkaprosessointia ja soitinbalanssia ollaan hakemassa, siitä asiat rupeavat aukeamaan.
 
Noissa isommisa tapahtumissa ja useanbandinyhteiskeikoilla pyörii ympäriinsä monenlaista kommentoijaa ja toivojaa, joten suositeltavaa olisi, kaikessa ystävyydessä, että päättäisitte poikasi kanssa yhdessä soundi-ihanteenne ja poikasi opettelisi kuulemaan ja tuntemaan sen kaikisssa olosuhteissa ja hoitamaan siihen liittyvät toiveet äänihenkilökunnan kanssa.
 
Äänihenkilökunta kuitenkin priorisoi soittajien toiveet etusijalle muiden asiaa kommentoivien suhteen, mukaanlukien isät, äidit, managerit, levytuottajat, äänistudionomistajat, soittajienkaverit ja muut kaikenlaiset ruuppojuopot jotka miksaukseen pyrkivät puuttumaan (sitä väkeä nimittäin riittää).
 
Miksaaja on kuitenkin vain yksi tekijä koko ääntätuottavassa ketjussa joka alkaa sieltä soittajasta ja päättyy kuulijalle. Päämääränä on joka tapauksessa saada aikaan paras mahdollinen kuujijaa miellyttävä lopputulos. Tuossa ketjussa on kuitenkin mukana aika monta puuttuvaa ja muuttuvaa lenkkiä joiden avulla ja vaikutuksesta johonkin lopputulemaan päädytään.

Hyvää kamaa, herra Lappalainen on ytimessä!
 
Ps. Soundi-ihanne kannattaa muodostaa aika venyväksi käsitteeksi. Tekee elämästä helpompaa. Livetilanteessa sellainen Bmojoing! on helpompi hallita kuin MMmmmmphhhh.... joka velloo ympäriinsä (M-kirjaimet kertovat alakerran määrän....:). Tämä siis kokonaisuutta ajatellen.
 
http://www.youtube.com/watch?v=ghjKorX6mH0
 
Tuossa esimerkkinä Patitucci. Ei mitään hirveetä botnea, mut sopivasti, vähän koppaa, todella erotteleva.

Pauli Lappalainen: Ilman sarvia ja hampaita, mutta ei kait vaan sieltä vahvistimen ulostulosta tule sitä puuromattoa, kompressori/limitteri sisäänrakennettuna tai liian tiukalle säädettynä.
 
Viimeaikojen esimerkit ovat kaikki järjestäjän tarjoamilla vahvistimilla ja ammattimiesten miksaamina. Lavalla on ollut tyypillinen sähköbassovahvistin, vaikka enemmistö olisi vetänyt kontrallla.
 
Vai koskiko tämä jotakin kuulemaasi esitystä, ei poikasi?
 
Sekä-että.
 
Yleensä vielä kerran korostan tuota kommunikaation ja keskustelun merkitystä äänihenkilökunnan kanssa. Tavallisesti soittaja on se määräävä tekijä kun jonkin instrumentin soundia ja sointia säädetään ja hänen toiveitaan pyritään noudattamaan. Lisäksi noissa big band ja muissa isommissa kokoonpanoissa kapelimestarilla on yleensä oma mielipiteensä asioista ja bandin soinnista.
 
Ei tulisi pieneen mieleenikään mennä puuttumaan bändin soundipolitiikkaan - etenkää big bandin. Kiinnostukseni on ollut lähinnä, miten basso toimii kokonaisuudessa ja voinko tehdä itse asialle jotain. Tavoitteeni - mitenkään yleisöä aliarvioimatta - välttää tilannetta: karsea soundi=huono basisti, eikä esim. juniorin tapauksessa paikailla soundeilla puutetta osaamisessa tai sävelpuhatudessa.
 
Puhumalla asiat selviävät, eli miksaajalle informaatiota siitä millaista soundia, dynamiikkaprosessointia ja soitinbalanssia ollaan hakemassa, siitä asiat rupeavat aukeamaan.
 
Noissa isommisa tapahtumissa ja useanbandinyhteiskeikoilla pyörii ympäriinsä monenlaista kommentoijaa ja toivojaa, joten suositeltavaa olisi, kaikessa ystävyydessä, että päättäisitte poikasi kanssa yhdessä soundi-ihanteenne ja poikasi opettelisi kuulemaan ja tuntemaan sen kaikisssa olosuhteissa ja hoitamaan siihen liittyvät toiveet äänihenkilökunnan kanssa.
 
Tämä on ollut tavoitteena koko ajan. Samalla olen rohkaissut häntä avaamaan suunsa ja pitämään puolensa. Minulle kävisi vallan hyvin, että me täällä pohdittaisi ja etsittäisi sitä maailman parasta signaalia ja itse keikalla osallistuisin ainoastaan roudaukseen.
 
Äänihenkilökunta kuitenkin priorisoi soittajien toiveet etusijalle muiden asiaa kommentoivien suhteen, mukaanlukien isät, äidit, managerit, levytuottajat, äänistudionomistajat, soittajienkaverit ja muut kaikenlaiset ruuppojuopot jotka miksaukseen pyrkivät puuttumaan (sitä väkeä nimittäin riittää).
 
Ei tulisi pieneen mieleenkään lähteä neuvomaan ammattimiestä (miksaajaa) hänen töissään saati esittää omia toivomuksia. Olen toki kysynyt sopivassa tilanteessa mielipidettä mikistä ja sen signaalista ja kuullut näistä pelkkää hyvää.
 
sepisti:Kerrot nöyränä selvittäväsi eri vaihtoehtoja, mutta olet kuitenkin jollain tasolla päättänyt, että äänimiehelle pitäisi tarjota vahvistimen post-eq-soundia???
 
Tarkennus; ajatukseni oli, että jos tiedän mikin vaimentavan tai korostavan jotain taajuutta tai muuten huonontavan luoonollista ääntä, korjaisin tuon asian vahvistimessa ennen kuin signaali lähtee eteenpäin ja äänimies voisi sitten miksata sen (esikorjatun signaalin) parhaaksi katsomallaan tavalla.

Todella muhevaan PAn alapäähän meitä on totutettu jo pitkään. Se on melkeinpä standardi, että tuhisee kunnolla. Jos näin ei ole, niin helposti syytetään miksaajaa, että mikä on kun ei oikein potki? Onneksi näin ei aina ole. Kesällä miksailin tuttua jatsibändiä 70-80-luvun keräilyeräkamoilla. Alinta päätä ei vain ollut, eikä sitä kaivattu. Soittajatkin diggas, kun oli sopivan ilmavaa:)

Isotalo:
 
http://www.youtube.com/watch?v=ghjKorX6mH0
 
Tuossa esimerkkinä Patitucci. Ei mitään hirveetä botnea, mut sopivasti, vähän koppaa, todella erotteleva.
 
Nyt mennään vähän sivupolulle, mutta on nimittäin aika kova lineuppi tossa linkittämässi orkassa.

Kaiken kaikkiaan hiton mukava ketju koska tietoa ja mielipiteitä sekä ajattelimisen aihetta tulee hieman joka suunnalta. Pientä perseilyä unohtamatta! Hyvä meining. Niin ja siis tosissani olen, enkä tällä kertaa itkupillinä vittuilemasa.

Isotalo: http://www.youtube.com/watch?v=ghjKorX6mH0
 
Tuossa esimerkkinä Patitucci. Ei mitään hirveetä botnea, mut sopivasti, vähän koppaa, todella erotteleva.
 
Hyvin tuo tuntui toimivan, enkä ainakaan itse olisi kaivannut lisää botnea, olisi saattanut toimia paremmin jopa vähemmälläkin. Oliko muuten herra Pattituccilta unohtunut kosteusmato bassoon?

JuhaHo: Oliko muuten herra Pattituccilta unohtunut kosteusmato bassoon?
 
Kostutin saa olla sisällä, kun ei se yleensä resonoi. Ei se kyllä toisaalta silloin vaikutakkaan, kun basso ei ole kotelossa.