Rock, pop, alternative ›

sirdickyj: Näin juuri. Luulin nähneeni että puhuttiin monikossa rundeista.
 
Tämä juuri on se, mitä jaksan ihmetellä; puhutaan "viittä vaille" breikkauksesta kun plakkarissa on yksi kesken jäänyt rundi, jota jatkettiin Puolan turneella.
 
Mikä tuossa viittaa "viittä vaille" breikkaamiseen?
 
Mulle toi näyttäytyy samanlaisena höpötyksenä ku Get Onin menestys European Pop Juryssä.
 
Se, että Hanoi ei breikannut, eikä ollut "viittä vaille" ei lievennä sitä tosiasiaa että se oli mulle iso juttu aikanaan ja Back To Mystery City on edelleen erinomainen levy, bändin tuotannon kirkkain helmi.
 
Missähän vaiheessa meikäläinen on tuota termiä käyttänyt? En muutenkaan tajua mitä jankkaat siitä. Ja ymmärrät varmasti myös että jos tuo jenkkirundi olis menny putkeen, lisää olisi myös ollut varmasti tulossa. Razzlen kuolema pisti kaikki suunnitelmat uusiksi ja iskit ilmat pihalle bändistä. Parikymppiset kundit eivät osanneet käsitellä tilannetta ton paremmin. Puolan rundi oli viimenen puristus bändiltä joka oli jo käytännössä hajonnut ja jätkillä takit sen verran tyhjinä että muuhun ei ollu enää virtaa tai intoa. Koskaan ei siis nähty mihin bändin paukut olis riittänyt ilman tuota kolaria joka katkaisi tavallaan sen kamelin selän ja bändin "oikean" elinkaaren. Ehkä oisivat päätyneet areenoilla, ehkä takas Suomeen pikkupitäjien räkälöihin. Jossittelu on turhaa mutta silti ihan hauskaa toisinaan.

sirdickyj: Siitä kun ei puhuta. En näe Hannu Leideniä tai hänen fanejaan selostamassa kaikkialla kuinka Havana Black meinasi "viittä vaille" breikata. Vaikka heidän kohdallaan oli paljon enemmän konkretiaa esillä breikkaamisen suhteen. Se tie katsottiin loppuun asti eikä seliteltävää jäänyt.
 
Vähän vaikea löytää mitään "enemmän konkretiaa" jota Havana Blackillä olisi ollut breikkaamisen suhteen.Toinen juttu toki on se ettei Havana Black taida juurikaan nauttia kenenkään "nimimiehen" arvostusta - päinvastoin kuin Hanoi.
 
Mutta hyvä bändihän se silti on.
 
No tuohan käy perusteeksi jokaiseen flopanneseen uraan, eikö?
 
No ei oikeastaan.Lähinnä se minusta kertoo siitä ,että bändi oli käytännössä jo hajonnut ja sitä yritettiin pitää epätoivoisesti kasassa.

PsychedelicWarlord: Miksi minun pitäisi jokin lähde esittää? Juurihan tuossa totesin ,että tuo merkkaa eri asioita eri ihmisille?
 
Ja totesit myös, että tuo "viittä vaille" on todellisuudessa sidoksissa 80-luvun suomeen. Missä olet aivan oikeassa. Todellisuuden kanssa 80-luvun suomella ei ollut tekemistä kuin siltä osin, kuinka eksoottista jonkun bändi ulkomaantouhut oli tuossa vaiheessa. Eikö?
 
Paljon isompia kuvioita noi bändit nykyään pyörittää, mutta 2000-luvun suomessa se on enemmän arkipäivää.

aivokuolio: Missähän vaiheessa meikäläinen on tuota termiä käyttänyt? En muutenkaan tajua mitä jankkaat siitä.
 
Tätä en tajua minäkään.Miks tähän yhteen termiin pitää takertua?

aivokuolio: Missähän vaiheessa meikäläinen on tuota termiä käyttänyt? En muutenkaan tajua mitä jankkaat siitä. Ja ymmärrät varmasti myös että jos tuo jenkkirundi olis menny putkeen, lisää olisi myös ollut varmasti tulossa. Razzlen kuolema pisti kaikki suunnitelmat uusiksi ja iskit ilmat pihalle bändistä. Parikymppiset kundit eivät osanneet käsitellä tilannetta ton paremmin. Puolan rundi oli viimenen puristus bändiltä joka oli jo käytännössä hajonnut ja jätkillä takit sen verran tyhjinä että muuhun ei ollu enää virtaa tai intoa. Koskaan ei siis nähty mihin bändin paukut olis riittänyt ilman tuota kolaria joka katkaisi tavallaan sen kamelin selän ja bändin "oikean" elinkaaren. Ehkä oisivat päätyneet areenoilla, ehkä takas Suomeen pikkupitäjien räkälöihin. Jossittelu on turhaa mutta silti ihan hauskaa toisinaan.
 
Nähtiinhän. Bändin paukut riitti puolan rundiin ja Rene Bergin mollaamiseen. Jolla tiellä on jetkettu sen jälkeenkin, toisten syyttämisen tiellä. Monroe vahvemmin kuin Hulkko.
 
Jos jätkillä ei paukut riittäneet, niin hommahan katsottiin silloin loppuun asti.

sirdickyj: Ja totesit myös, että tuo "viittä vaille" on todellisuudessa sidoksissa 80-luvun suomeen. Missä olet aivan oikeassa. Todellisuuden kanssa 80-luvun suomella ei ollut tekemistä kuin siltä osin, kuinka eksoottista jonkun bändi ulkomaantouhut oli tuossa vaiheessa. Eikö?
 
Kyllä.Ja silloinhan tuontyyppistä termistöä viljeltiinkin.En ole havainnut edes Andyn puhuvan mistään "juuri-ja-juuri"-breikkaamisesta (oikeastaan en ole kuullut tai lukenut tuota ikinä kenenkään Hanoin jäsenen suusta.En tiedä mistä tämä oikein tulee? Niistä ukkojen 80-luvun mahtailuista?).Muuta legendaa toki tulee entiseen malliin ,mutta en minä jaksa ottaa pulttia Andyn puheista.Hyviä biisejä se on tehnyt.Se riittäköön.

sirdickyj: Nähtiinhän. Bändin paukut riitti puolan rundiin ja Rene Bergin mollaamiseen. Jolla tiellä on jetkettu sen jälkeenkin, toisten syyttämisen tiellä. Monroe vahvemmin kuin Hulkko.
 
Jos jätkillä ei paukut riittäneet, niin hommahan katsottiin silloin loppuun asti.
 
Laitetaan nyt uusiksi ja alleviivataan että tossa oli todellakin siitä jossittelusta kyse: "Koskaan ei siis nähty mihin bändin paukut olis riittänyt _ilman tuota kolaria_."

aivokuolio: Laitetaan nyt uusiksi ja alleviivataan että tossa oli todellakin siitä jossittelusta kyse: "Koskaan ei siis nähty mihin bändin paukut olis riittänyt _ilman tuota kolaria_."
 
Just meinasin kirjottaa samaa.Kannattaa lukea ne kommentit.

jazzmies: Mihin lähteeseen perustuu, että Hanoi Rocks oli "viittä vaille" tulla isoksi?
 
http://www.youtube.com/watch?v=T-5NjtuEjls#t=12m27s

Thyvon: http://www.youtube.com/watch?v=T-5NjtuEjls#t=12m27s
 
No nyt alkaa olla hieman kättä pidempää - tosin heidän itsensä managerinsa kertomana, mikä on taas toisaalta turhan tavanomaista rockjournalismissa. Ulos päästiin Katajanokan terminaalista, heroiinia vedettiin, Warhol tavattiin, Razzle kuoli ja toisten lätty alkoi kyllästyttää. Kaukana oltiin siitä, että bändi olisi muodostunut instituutioksi. Pikemminkin kulttibändinä tästä voitanee puhua, sillä läpimurtoon tarvitaan myös se jokin, mitä HR ei pystynyt musiikillaan (plus imagollaan) välittämään.

Nyt kun Havanna Black on kanssa mainittu niin eikös tähän voisi sotkea jo muitakin. Eli eikö ole ihan asiallista todeta ,että HIM ja COB bändien ura on kanssa ihan viittä vailla siinä?
Ei tarvita paljoakaan viinaa niin Laihon ura on ohi ja Valolla on yleensä vain tietty aika kuin se loistaa ,eli molempien totaallinen floppi on vain ajan kysymys.
 
COB:ssä on vähemmän kapinaa kuin Jaakko Tepon tuotannossa ja HIM on kanssa melkein yhtä kapinallinen kuin Somerjoki jota Valo on päräytellytkin jopa telkkarissakin. HIM on myös orkesteri jossa ei ole kuin Valo ja joukko tuntemattomia tyyppejä joita ei tapettia vasten edes erota.
 
Nightwish on taas toinen luku kun ollaan päästy sieltä jostain ooppera utopioiden ja peikko roolipelien maailmasta pois. Tosin sen laulajan paikan korvasi joku ruotsalainen ,joka ei kanssa viihtynyt sitten bändissä loputtomiin. Kapinallisuus aste olisi parempi jos Holopainen soittaisi Casioin Rapmanilla ,mutta kun on liikaa luettua niitä roolipeli ja muita fantasia juttuja niin soundit on sen mukaiset. Laulajien jatkuva vaihtaminen on muuten oikea ässä tässä touhussa.
 
Toista oli siihen aikaan kun Hiski Salomaa esitti kunnon menoa,mutta nykyään kaikki on niin kellon tarkkaa ja tosiaan ihan varttia vaille kamaa.
 
Varttihulluistakin puhutaan ,mutta liittyyköhän tämäkin tähän Andyn ja muidenkin kapinallisuuteen.
 
Laitetaan nyt sitten rölötystä kun on ihan sama mitä tänne kirjoittaa niin lähes aina se on väärin tehty ja kirjoitettu. Myös muiden mielien pahoittaminen on varmaa ,vaikka kirjoittaisi kuinka asiallisesti, että on ihan sama vaikka heittää ihan läskiksi....
 
Sivutolkulla on taas kuitenkin ollut kaikenlaista jossittelu ,että siitä on hyvä jatkaa...

mpekkanen: Toista oli siihen aikaan kun Hiski Salomaa esitti kunnon menoa,mutta nykyään kaikki on niin kellon tarkkaa ja tosiaan ihan varttia vaille kamaa.
 
Itse laskisin Hiskin kyllä amerikansuomalaiseks tässä yhteydessä. Mutta J. Alfred Tanner, voi veljet ja siskotkin! Siinä oli sitä jotakin. Jämärokki jää valovuosien päähän kapinallisuudessaan.

jazzmies:Kaukana oltiin siitä, että bändi olisi muodostunut instituutioksi.
 
Liekö Suomessa yhtään rock-bändiä tänäkään päivänä josta voitaisiin puhua alansa "instituutiona"? Siis kansainvälisesti?
 
Pikemminkin kulttibändinä tästä voitanee puhua, sillä läpimurtoon tarvitaan myös se jokin, mitä HR ei pystynyt musiikillaan (plus imagollaan) välittämään.
 
Arvostettu kulttibändi voisi tosiaan olla sopiva termi.Arvostetulla viittaan tässä erinäisten nimekkäiden kollegoidensa kehuihin/arvostukseen.
 
Läpimurtoonhan Hanoi ei päässyt kaupallisessa mielessä.Tunnettavuudessa ja juurikin kollegoiden arvostuksessa bändi pärjäsi minusta yllättävän hyvin.Sopii muistaa tässä yhteydessä etteivät "aikalaiskollegat" Havana Black tai Gringos Locos taida moista arvostusta nauttia ulkomailla.Ainakaan en ole moisesta kuullut.Hyviä bändejä silti toki.

Havana Black tai Gringos Locos
 
Vähän sellaisia bändejä että ei tartte kuin bändikuvaa katsoa niin tietää miksei homma 80-90-lukujen hardrock-skenessä ns. lähtenyt. Eipä silti, en tykännyt kyllä musastansakkaan.

jazzmies: Pikemminkin kulttibändinä tästä voitanee puhua, sillä läpimurtoon tarvitaan myös se jokin, mitä HR ei pystynyt musiikillaan (plus imagollaan) välittämään.
 
Kyllä, kulttibändiksi jäi (Razzlen kuolema hajotti jo valmiiksi sekaisin olleen pakan lopullisesti), mutta ei se ihan niin hirveän suuri joukko suomalaisia bändejä ole, jotka ovat olleet edes noin "viittä vaille" tai varttiakaan vaille sitä kansainvälistä menestystä. Puitteet oli olemassa, odotukset jäi lunastamatta.
 
Havana Black ja Grincos Locos jää mielestäni vähän eri asteelle vielä, aika harvat aikalaiset taitavat heitä maailmalla hehkuttaa vaikuttajakseen eikä Richard G. tai Leiden vieraile Slashin keikalla lavalla.
 
"On January 5, 1985, Hanoi Rocks was featured in almost every category in a poll cast by Sounds, including Best Album (5th), Best Band (2nd) and Best Live Act (3rd).
 
Hanoi Rocks' influence can be seen in various bands, including Guns N' Roses, and their glam look has been used by many bands, including Poison, L.A. Guns and Ratt. Other bands like Manic Street Preachers, Murderdolls, Skid Row and the Foo Fighters have acknowledged being Hanoi Rocks fans. Alice in Chains also often played Hanoi Rocks' "Taxi Driver" live in their early days."
 
"Even though Hanoi Rocks influenced many 80's glam band's, some feel that these bands ripped-off Hanoi Rocks. In 2008 Joe Elliott, frontman of the English hard rock band Def Leppard, described his dislike of 80s glam metal bands bands like Mötley Crüe and Poison, and said this about Hanoi Rocks:
The only band and I'm not saying it because we're here (Sweden Rock Festival) the only band that did pull it off was Hanoi Rocks. I thought Hanoi Rocks were a good band, and they looked Michael Monroe (Hanoi frontman) was one of the best I would have shagged him. Laughs I like Michael, I think he's sexy, and I'm not gay. And I think Andy McCoy (Hanoi guitarist) does the best kind of Keith Richards... so much better than Mötley Crüe or Poison or any of those bands. They (Hanoi Rocks) were real the rest of the guys, it was all a bit fake for me."
 
"Michael Monroe and Hanoi Rocks have influenced many rock'n'roll artists and bands: Slash and Duff McKagan had bought tickets to the outsold gigs of Los Angeles, which were canceled because of the death of Razzle. In the Hanoi Rocks autobiography "All Those Wasted Years" Foo Fighters guitarist Chris Shiflett says "The Hollywood scene changed in just one night after people saw the pictures of Hanoi Rocks. After that everyone was wearing the same kind of hair, clothes and make up as Monroe". Michael Monroe and Hanoi Rocks have often been mentioned as the starters of the Hollywood's glam-rock scene, which was then adopted and developed by many 1980's glam-, punk-, and hard rock bands like Mötley Crüe, Jetboy, LA Guns and Poison."
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Hanoi_Rocks

Thyvon: http://www.youtube.com/watch?v=T-5NjtuEjls#t=12m27s
 
Jep, toi kaikki tieto on hallussa kyllä. Hataraa jossittelua, missä oikeestaan ei kerrota mitään muuta kun että oltiin pelipaikoilla ja rundi oli buukattu, ja taskussa diili CBS:n kanssa. Bändi oli hajonnut kun olivat lauma nuoria nistejä....ja siihen (huonon) rumpalin kuolema, joka oli viimeninen niitti.
 
Eivät olleet millään tasolla breikkaamassa vielä tuossa vaiheessa, vaan heillä oli kädessään avaimet homman hoitamiseen. Musaa sitä breikkaamista varten ei sen sijaan ollut, ainoa hittisingle oli cover Fogertyn biisistä.
 
Arvostus, etenkin kollegoiden arvostus, ja breikkaaminen ovat kaksi eri asiaa.

On se veikeetä kun joku bändi jaksaa herättää joissain vielä näin 30 vuoden jälkeenkin kiukkua... Pakkohan siinä bändissä on silloin jotain erityistä ja ellei jopa ainutlaatuista olla.

mpekkanen: Nyt kun Havanna Black on kanssa mainittu niin eikös tähän voisi sotkea jo muitakin. Eli eikö ole ihan asiallista todeta ,että HIM ja COB bändien ura on kanssa ihan viittä vailla siinä?
Ei tarvita paljoakaan viinaa niin Laihon ura on ohi ja Valolla on yleensä vain tietty aika kuin se loistaa ,eli molempien totaallinen floppi on vain ajan kysymys.
 
COB:ssä on vähemmän kapinaa kuin Jaakko Tepon tuotannossa ja HIM on kanssa melkein yhtä kapinallinen kuin Somerjoki jota Valo on päräytellytkin jopa telkkarissakin. HIM on myös orkesteri jossa ei ole kuin Valo ja joukko tuntemattomia tyyppejä joita ei tapettia vasten edes erota
 
Saanko kysyä että mitähän ainetta mahdat vetää?