Rock, pop, alternative ›

Tämä kielikeskustelu meni nyt vähän ohi mun alkuperäisestä pointista. Pointti oli enemmänkin siinä, että melko vaikea uskoa että joku Mikael Granlund kommentoidessaan suomalaiselle medialle sitten aikanaan kolmatta sadatta NHL-tehopistettään mussuttaisi jotain tyyliin:
 
"Shhhit viddy ma kätoin shidä vidy goalkeeperii niinku straight in the eyes ja shit ma kätoin et viddy..."

jazzmies: Samaa mieltä. Ihan alusta alkaen hänen uraansa seuranneena en ole ole saanut mistään kiksejä. Parhaiten putosi Briard ja sekään ei kunnolla. Voi veljet sitä pettymystä, kun Rubberduck Jones vaihtui Andyyn Pellen bändissä. Andy tuli valovuosia perässä mitä soittamiseen tai musikaalisuuteen tulee. Siitä lähtien ollaan menty niin ankarasti imago edellä, että äärimmäinen keskinkertaisuus muusikkona on vaiettu kuoliaaksi. 30 donaa -läpändeerukset ovat sokaisseet koko Härmän ainiaaksi ja hänestä on tullut "pyhä". Näyttöjä odotellessa...
 
Ööh tuota, muusikon uran näytöt ja sinun tai minun mielipide niistä tai ko.muusikosta ovat kyllä kaksi eri asiaa.Onhan esmes Iggy Popin bändiin kitaristiksi pääsy tuolloin jo näyttö sinänsä vaikka Iggy Pop olisi minkälaista paskaa itse kunkin mielestä tahansa.

Onhan se nyt hienoa, että Suomessakin on vielä olemassa joku tuollainen vanhan liiton rocktähti.
 
Ei minua ainakaan kiinnosta lukea jonkun Tuomas Holopaisen haastatteluja. "No oon tässä viime aikoina lähinnä lukenut Aku Ankkoja ja katellut fantasialeffoja Kiteellä."

Boyakasha: Herää itse, poika. Osaavatko formula- ja rallikuskit puhua englantia? Itse olen kuullut useimmiten heiltä vain väkinäistä mongerrusta verrattuna Andyyn. Kyllä Andy on todellinen kosmopoliitti, nämä rallikuskit tuntuvat vain maajusseilta.
 
Ei tarvitse pojitella ja kyllä osaavat. Jutellaan asiasta lisää jossain muualla jos kiinnostaa, ei täytetä tätä ketjua siihen. Pusi pusi setä.

PsychedelicWarlord: Ööh tuota, muusikon uran näytöt ja sinun tai minun mielipide niistä tai ko.muusikosta ovat kyllä kaksi eri asiaa.Onhan esmes Iggy Popin bändiin kitaristiksi pääsy tuolloin jo näyttö sinänsä vaikka Iggy Pop olisi minkälaista paskaa itse kunkin mielestä tahansa.
 
Tässähän kiteytyy se maailman perimmäisin virhe: Kun naama on esillä, niin sä oot julkkis, ja kun sä oot julkkis niin suurin osa jengistä kuvittelee, että sä oot jollain tavalla ansioitunut.
 
Andy on omalla tavallaan surullinen hahmo, mutta sitä ei käy kiistäminen etteikö kynästään olisi lähtenyt iso liuta hittejä meikäläisenkin mieleen.

PsychedelicWarlord: Ööh tuota, muusikon uran näytöt ja sinun tai minun mielipide niistä tai ko.muusikosta ovat kyllä kaksi eri asiaa.
 
Linkkejä kiitos tutkimuksiin tai artikkeleihin, missä Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi.

jazzmies: Linkkejä kiitos tutkimuksiin tai artikkeleihin, missä Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi.
 
Niin, nehän on ne on kaikki totuus ja merkittävyys on ilman muuta käsite jostai voi esittää kunnon todisteita.
 
Musa muuttuu merkittäväksi siinä vaiheessa kun se koskettaa kuulijaa jollakin tavalla. Oli kyseessä sitten U2 stadikalla tai Teppo akkari kourassa kotkalaisessa räkälässä. 30 vuoden takanen Hanoi Rocks on inspiroinu satoja ja satoja alottelevia bändejä vuosien saatossa ja nimi kaikuu edelleen "alan harrastajien" jutuissa sieltä täältä. Ei kovinkaan lujasti, mutta kaikuupa silti. Harva suomalainen bändi on vuosien saatossa jättäny tuohon tapaan jälkiään mihinkään. Hanoit oli kiehtova rokkibändi vahvoilla persoonilla. Levyiltä löytyy hyvää poppista, hyvää rokkista, hyvää fiilistä eikä mitään tusinakamaa. HR oli erittäin hyvä paketti jolla olis ollu potentiaalia paljon enempään. Harmi ettei parikymppiset kundit osanneet käsitellä sitä menestystä eikä loppuvaiheen dramaattisia käänteitä.
 
Andyn julkisuuskuvasta voi olla mitä mieltä vaan ja onhan ukko suustaan kaikenlaista vuosien mittaan möläyttäny mutta kyllä ne Hanoi-hommat on erittäin vahva näyttö siitä osaamisesta mitä aikonaan oli. Huumeet tais sitten vesittää uran myöhemmät vaiheet vaikka jotain yksittäisiä loistobiisejä on pulpahtanut esille paikotellen. Näkisin ukon lahjakkaana tekijänä jonka potentiaali meni vähän hukkaan, osittain omasta syystä ja osittain olosuhteista.

Boyakasha: Rohkenen väittää, että suurin osa tälle foorumille kirjoittavista "muusikoista" ei ole yltänyt lähellekään McCoyn saavutuksia eikä yllä. En minäkään. Siksi äijän musiikillisten saavutusten vähättely kuulostaa parjaukselta sekä katkeralta tilitykseltä.
 
Näinpä :D Kotisohvalta on helppo haukkua artistia ko artistia paskaksi. Ja mennä kyräileen makuuhuoneeseen 8 kielisellä petrutsikitaralla ja nauhottaa parit klipit m.nettiin. Ja sen jälkeen mennä haukkuun topiceihin no vittuko ei osaa säveltää iha paskoja kaikki! Eivät osaa mitään! .... plaaplaa:D Ei siis kenellekään henk koht suunnattu vertaus. Lähinnä kärjistetty esimerkki.
 
Mutta kait se kuuluu tähän suomalaisuuteen, että toisen ihmisen menestys on aina itseltä pois. Ihme juttuja :D

Boyakasha: Rohkenen väittää, että suurin osa tälle foorumille kirjoittavista "muusikoista" ei ole yltänyt lähellekään McCoyn saavutuksia eikä yllä. En minäkään. Siksi äijän tekojen vähättely kuulostaa parjaukselta sekä katkeralta tilitykseltä.
 
En tiedä mistä tätä katkeruutta pitäisi tuntea. Lähinnä tunne on harmitus, miten Andy on sössinyt tod. näk. päihteiden takia lähes kaikki hommat jo 80-luvulta lähtien. Hanoi oli kova juttu härmäläisessä mittakaavassa, mutta sen jälkeen mitään merkittävää Andyn suunnasta ei ole kuulunut. Kaikki bändit mitä se on ollut perustamassa, on hiipuneet milloin mistäkin syystä. Andyn oma käsitys on tietenkin että kaikki sen bändit on olleet maailman parhaita, mutta miksi ukko ei pyörisi noilla bändeillään isoja areenoita jos ne on niin helvetin kovia? Toi Iggy rundi 25 vuotta sitten on tainnut olla kovin juttu mitä kaverin uralla on tapahtunut. Huvittavinta samalla säälittävää on se miten Andy itse kuvittelee olevansa maailman paras kitaristi, jossain sen hörhökirjassa, jossa se esim. kuvitteli lennelleensä yksin jumbojetillä jenkkilään tms. hän taitaa rankata ittensä jonnekin Stevie Ray Vaughanin yläpuolelle, joka kuitenkin oli pikkasen eri levelillä muusikkona kuin tää räkä poskella sössöttävä räpeltäjä.
 
Tää lienee nykyään herran normitason vetäsy: http://www.youtube.com/watch?v=UdeGOE3FRRA

jazzmies: Linkkejä kiitos tutkimuksiin tai artikkeleihin, missä Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi.
 
No nyt ollaan kyllä jo asian ytimessä. : D

J.Hollström: Tää lienee nykyään herran normitason vetäsy: http://www.youtube.com/watch?v=UdeGOE3FRRA
 
Näinkö arvelet? Videon vetäisyn jälkeen Andy sai hyvät arvosanat (ehkä tollainen cum laude) Miljoona Oy -rundista ja Grease Helmetissäkin soitto ja esiintyminen kulki hyvässä mielessä kovaa ainakin näkemälläni keikalla.

Itse olisin sitä mieltä ,että Suomesta on Hurriganesin jälkeen tullut Hanoi Rocks ja siinäpä ne sitten ovatkin. Toki on vaikka Terveet Kädet ja Rattus jotka ovat myös omalla sarallaan noterattu myös muuallakin kuin suomessa, mutta näistä HC-bändeistä ei ole nyt kysymys.
 
HIM, Nightwish, Children Of Bodom ja Apocalyptica ovat myös tehneet varmasti ulkomaita myöten keikkaa. Kuitenkin väittäisin että niin Hurriganes ja Hanoi olivat kuitenkin monille soittajille todella suuria nimiä ja esikuvia silloin aikanaan, jos puhutaan ihan Suomalaisista rokkibändeistä.
 
Itse en ainakaan edes nimeltä tiedä Nightwishin tai HIMin kitaristeja.
 
Jos Andyn näytöistä pitää joitakin näyttöjä laittaa sellaisille henkilöille jotka eivät selkeästi tykkää mistään hänen touhuistaan niin eikö se ole aika turhaa. Kyllä itse ainakin väittäisin ,että Andyn soittaminen Iggy Popin kanssa on sellainen juttu ettei siihen ihan joka kitaristi pääse. Kyse ei varmasti tässäkään tapauksessa ole niinkään taidoista vaan siinä on varmasti monta muutakin asiaa jotka ovat siihen vaikuttaneet ,että Andy on Iggyn kanssa soittanut.
 
Voi olla ,että Aleksi Laiho on nuoremmille metallikitaristeille jonkinlainen esikuva, vaikka hänen oma idolinsa Roope Latvala (joka soitti Stonessa) soittaa hänen bändissään. Kuitenkin väittäisin ,ettei niin paljoa kuin Albert Järvinen tai Andy McCoy ole Suomessa jotka ovat vaikuttaneet aivan älyttömästi todella suureen määrään kitaristeja, metallipuolelta on sitten varmasti Latvalan Roope.
Tosi moni on aloittanut soittamaan kitaraa heidän innoittamina. Hanoi on myös vaikuttanut moneen ulkomaiseen bändiin ja ainakin se 80-luvun Hanoi on tuosta Glam rock musasta varmasti sellaista jossa on munaa kaikista eniten. Jos siis puhutaan saman aikakauden muista Glam tyylisistä bändeistä.
 
Tosin jos tykkää jatsista tai COB-tyylisestä metallista niin silloin tuskin Andy on siellä listalla kun puhutaan hyvistä soittajista. Itse tosin kuuntelen kyllä metallia,jatsia ja kaikenlaista roots kamaakin ,että minulle sillä ei ole mitään väliä. Suomesta löytyy kyllä hyviä metallikitaristeja ja varmasti Roope ja Aleksi ovat sillä saralla monelle kovia sanoja.
Suomesta löytyy myös hyviä soittajia bluesin ja kansanmusiikin ja monen muunkin tyylin parista, ettei minusta kannata edes jämähtää yhteen ainoaan bändiin tai ihmiseen.
Itse ainakin koen rikkautena ,että voin kuunnella monenlaista musiikkia laidasta laitaan. Varmasti minua kovempia Andy faneja on ,mutta kyllä silti väitän että Suomen musiikkielämä olisi paljon köyhempää ilman häntä. Voisipa olla jopa jossain muuallakin.
 
Kyllä Hanoin Oriental Beat on itselle todella kova levy ja Pellen Moottoritie On Kuuma myös.
Musiikkia tehdään monenlaista ja mitäänhän ei ole pakko ainakaan kotona kuunnella jos ei halua.
 
Suosituin jäätelö on muuten vuodesta toiseen vanilja ,vaikka siitähän ne muutkin maut tehdään sotkemalla vaan eri mausteita sekaan.
Näin voisi sanoa myös McCoyn saavutuksista. Jos ei jostain pidä niin turhahan niitä linkkejä on tänne tai minnekkään muuallekkaan laittaa, vaikka eri jäätelöistä. Varsinkin jos se oma suosikki on jo selvillä.

J.Hollström:Hanoi oli kova juttu härmäläisessä mittakaavassa
 
Oli se ehkä kovinta Suomesta rockin saralla aika pitkään aikaan.Jos siis ajatellaan arvostusta ulkomailla ja tunnettavuutta.Kyllähän se nyt jotain kertoo jos Slashin tai Bob Ezrinin kaltaiset kaverit miehen taitoja arvostaa?
 
Toi Iggy rundi 25 vuotta sitten on tainnut olla kovin juttu mitä kaverin uralla on tapahtunut.
 
No olihan se tohon aikaan kovaa kun suomlainen bändi rundasi ulkomailla ylipäätään.Ja sai sopparin isolta firmalta plus Bob Ezrinin tuottajanpallille.Huomattavasti enemmän kuin mitä esmes jopa iltauutisissa aikoinaan uutisoitu Gringos Locos sai ulkomaiden suhteen aikaan.
 
Huvittavinta samalla säälittävää on se miten Andy itse kuvittelee olevansa maailman paras kitaristi, jossain sen hörhökirjassa, jossa se esim. kuvitteli lennelleensä yksin jumbojetillä jenkkilään tms. hän taitaa rankata ittensä jonnekin Stevie Ray Vaughanin yläpuolelle, joka kuitenkin oli pikkasen eri levelillä muusikkona kuin tää räkä poskella sössöttävä räpeltäjä.
 
Saisko ihan lainaukset peliin tähän? Myös se "hörhökirja" jossa näin mainitaan kiinnostaisi myös?
 
Andyn vahvuudet on biisinteossa ja hienoissa melodiakoukuissa joita se on saanut yllättävän paljon aikaan.SRV:n vahvuus taas ei todellakaan ole biisinteko.
 
Tää lienee nykyään herran normitason vetäsy: http://www.youtube.com/watch?v=UdeGOE3FRRA
 
Aina sä vedät Andyn nykykunnon esiin ja yrität ilmeisesti sitä kautta todistella ettei se ikinä ole saanut mitään aikaan.Vaikuttaa oikeastaan melko katkeralta vuodatukselta.

jazzmies: Linkkejä kiitos tutkimuksiin tai artikkeleihin, missä Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi.
 
Melekosta! :-D

J.Hollström: En tiedä mistä tätä katkeruutta pitäisi tuntea. Lähinnä tunne on harmitus, miten Andy on sössinyt tod. näk. päihteiden takia lähes kaikki hommat jo 80-luvulta lähtien.
 
Totta tuokin. Päihteet ovat kuljettaneet miestä. Tosin herää myös kysymys, millainen olisi ollut Andyn ura ilman päihteitä.
 
J.Hollström: Hanoi oli kova juttu härmäläisessä mittakaavassa, mutta sen jälkeen mitään merkittävää Andyn suunnasta ei ole kuulunut. Kaikki bändit mitä se on ollut perustamassa, on hiipuneet milloin mistäkin syystä.
 
Yksi teoriahan on, ettei Andy kykene luomaan mitään merkittävää ilman Michael Monroeta, vaan sössii hommat epävarmuuttaan ja/tai kemioiden yhteensopimattomuudella. Onhan ukko kuitenkin tehnyt yhteistyötä mm. Alice Cooperin ja Sebastian Bachin kanssa. Harmi, että nämä yhteistyön hedelmät ovat jääneet pimentoon.
 
Atte Blom kertoi minulle aikoinaan, että hän kiinnitti Andyn Megamanialle puhtaasti Andyn Sebastian Bachin kanssa pojalleen tekemän Sebastian-kappaleen ansiosta. Tuota laulua ei ole tietääkseni koskaan vielä kuultu missään. No, tuon sopparin seurauksena syntyi kuitenkin Andyn paras soololevy Building On Tradition.
 
J.Hollström: Andyn oma käsitys on tietenkin että kaikki sen bändit on olleet maailman parhaita, mutta miksi ukko ei pyörisi noilla bändeillään isoja areenoita jos ne on niin helvetin kovia?
 
Mä en oikeasti tiedä, mitä ukko kuvittelee. Toki sen puheisiin on aina kuulunut liioittelu, mutta ei tuota leijumista ole enää tapahtunut esim. Grease Helmetin kohdalla. Tosin sen kohdalla tuskin lienee tarvettakaan.
 
J.Hollström: Toi Iggy rundi 25 vuotta sitten on tainnut olla kovin juttu mitä kaverin uralla on tapahtunut.
 
Tottahan tuokin on. Se ei kuitenkaan tee siitä yhtään väheksyttävämpää. Vai tiedätkö muita suomalaisia kitaristeja, jotka ovat kiertäneet Iggyn kanssa?
 
Toki, onhan kansainvälisiä näyttöjä muillakin. Ben Granfelt ja Muta Manninen kiersivät Wishbone Ashin riveissä ja Jussi Tegelman kävi jeesaamassa Guns N'Rosesia, jos samasta viitekehyksestä haetaan referenssejä, mutta uskoisin Andyn ailahtelevaisuuden ja arvaamattomuuden olleen suurin syy, miksei kitara ole soinut kansainvälisissä viitekehyksissä enää 1990-luvun jälkeen.
 
J.Hollström: Huvittavinta samalla säälittävää on se miten Andy itse kuvittelee olevansa maailman paras kitaristi, jossain sen hörhökirjassa, jossa se esim. kuvitteli lennelleensä yksin jumbojetillä jenkkilään tms. hän taitaa rankata ittensä jonnekin Stevie Ray Vaughanin yläpuolelle, joka kuitenkin oli pikkasen eri levelillä muusikkona kuin tää räkä poskella sössöttävä räpeltäjä.
 
Mä ostin yhden Stevie Ray Vaughanin levyn aikoinaan alennuksesta (Soul to Soul), koska ukkoa oli kehuttu niin paljon. Petyin tuohon levyyn aika lailla, sillä se oli valju ja hajuton. Kyllä Andy on tuohon levyyn verrattuna paljon mielenkiintoisempi, värikkäämpi ja parempi kitaristi kaikin puolin.
 
J.Hollström: Tää lienee nykyään herran normitason vetäsy: http://www.youtube.com/watch?v=UdeGOE3FRRA
 
Hyvä, itse asiassa helvetin hyvä! Huh heijaa, huh feijaa! :) Mä olin itse asiassa tolla keikalla. Oli helvetin hauskaa ja jännittävää!

Boyakasha: No, tuon sopparin seurauksena syntyi kuitenkin Andyn paras soololevy Building On Tradition.

 
Ihan pelkästään tuon levyn perusteella toivoisi Andyn julkaisevan vielä soololevyn. Tuskin kovin moni siltä hirveästi odottaisi, vaan eivätpä tainneet odotukset Andyn suhteen olla korkealla ennen tuotakaan levyä.

mpekkanen: Voi olla ,että Aleksi Laiho on nuoremmille metallikitaristeille jonkinlainen esikuva, vaikka hänen oma idolinsa Roope Latvala (joka soitti Stonessa) soittaa hänen bändissään. Kuitenkin väittäisin ,ettei niin paljoa kuin Albert Järvinen tai Andy McCoy ole Suomessa jotka ovat vaikuttaneet aivan älyttömästi todella suureen määrään kitaristeja, metallipuolelta on sitten varmasti Latvalan Roope.
 
Menee toki offtopiciksi, mutta kyllähän Laiho nimenomaan on se suurin teini-idoli jos suomalaisista kitaristeista puhutaan. Laiho on ainoa suomalainen, josta voidaan tuossa mielessä puhua samassa lauseessa vaikkapa Wylden tai Hammettin kanssa. Andy ei ole edes mulle ollut varsinaisesti kitaristina mikään idoli ikinä, vaan lähinnä biisintekijänä ja hienon bändin toisena keulahahmona.

Stradlin: Menee toki offtopiciksi, mutta kyllähän Laiho nimenomaan on se suurin teini-idoli jos suomalaisista kitaristeista puhutaan. Laiho on ainoa suomalainen, josta voidaan tuossa mielessä puhua samassa lauseessa vaikkapa Wylden tai Hammettin kanssa. Andy ei ole edes mulle ollut varsinaisesti kitaristina mikään idoli ikinä, vaan lähinnä biisintekijänä ja hienon bändin toisena keulahahmona.
 
Voit olla hyvinkin oikeassa kun itse en oikein kuuntele Laihon musaa. Myöskin olen iältäni jo sen verran vanhempi ,että Roopen soitot on joskus kuulostaneet hyvältä. Itse pidän siis Roopea kovempana soittajana kuin tätä Laihoa ,mutta se taas johtuu Stonesta.
Ei minullekkaan Andy ole varsinaisesti ollut esikuva kitaristeista,mutta on se tehnyt ihan oikeasti hyviä biisejä. Samaa en pysty sanomaan Laihon tekemästä musiikista,vaikka olen niitäkin yrittänyt kuunnella. Ei vaan kiinnosta. Tämä on tosin oma mielipiteeni.

jazzmies: Linkkejä kiitos tutkimuksiin tai artikkeleihin, missä Hulkon muusikon uran näytöt todetaan merkittäviksi.
 
Taas joku opistopoika itkee et ei se oo totta jos ei oo edes tutkimusta siitä! Rock on ihan jotain muuta.. sori vaan. Itsekin kannatan opiskelua ja fiksua käytöstä mut se ei ole valttämättä se ROCK!!
 
Muuten olet kyllä omat natsasi ansainnut ja varmasti tiedät asioista.