| Aihe: Apua El Maya kitaran tunnistamiseen ja arvon määrittämiseen | 1 |
|---|
|
Sain perintönä El Maya (custom) merkkisen kitaran ja tavoitteena olisi selvittää soittimen arvo. Oma tietämys kitaroista on nykyään kovin rajoittunut enkä myöskään pikaisella surffauksella löytänyt merkistä liikaa tietoa. Jos joku tietää jotain tästä merkistä, tai vielä parempaa, osaisi tarkemmin sanoa mikä ja minkä arvoinen kuvissa esiintyvä soitin on, arvostaisin tietoa kovasti.
Sen verran kitaraa kokeilin että ääntä lähtee mutta sähköissä pientä vikaa (joku mikkiasento taisi olla liki mykkä). Ihan kiva ja kevyt soitella mutta tämä harrastus on minulta mennyttä elämää :(.
Avasin takakannen mutta sen alla ei mainittu muuta kuin tuo merkki, eli El Maya, ei mitään tarkempaa tunnistetta.
Alla muutama harmillisen suttuinen kuva.
http://math.aalto.fi/home/mojuntun/kitara/kuva1.JPG
http://math.aalto.fi/home/mojuntun/kitara/kuva2.JPG
http://math.aalto.fi/home/mojuntun/kitara/kuva3.JPG
http://math.aalto.fi/home/mojuntun/kitara/kuva4.JPG
http://math.aalto.fi/home/mojuntun/kitara/kuva5.JPG | |
Ei taida olla vasuri oikeesti kuitenkaan, vaan kuvat on peilikuvia, ainakin tekstistä päätellen.
Jotkut Mayat on olleet ihan kelpoisia kitaroita, hintaansa nähden. Japanissa tehty kuitenkin.
Suomessa ei noista vissiin paljoa makseta. Satasen paikkeilla hinta
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... ja mitä se sulle kuuluu.. ja jos kuuluukin , niin syytön mä siihen oon. |  fox
12.09.2013 11:14:51 | |
|
Sulla on siinä El Mayan näkemys Gibsonin L-6S -kitarasta, se mikkiongelma saattaa johtua siitä kiertokytkimestä.. kas kun kopioivat tuon L-6S:n mikkisysteemin jonka suunnitteli Gibsonille itse Bill Lawrence.. mutta näin "etähuoltona" ei oikein pysty sanomaan, mikä on pielessä.
Maya ja El Maya olivat molemmat Rokkomann-konsernin brändejä, arvosta en oikein osaa mennä sanomaan mitään täsmällisempää? Nuo Rokkomannin kitarat eivät ole ihan "kaikkein arvostetumpia" noista japsien kopiokauden kitaroista.
Valmistaja saattaa olla tuolla kitaralla joko ChuShin Gakki (tuttu myös monen muun brändin valmistajana) taikka sitten Maya/El Maya "luottovalmistaja" Ryohei Tahara ja Tahara-paja.
Jos tulee jotain mieleen, kysyttävää tms. juttua niin laita pikaviestiä.
Jaa niin, aikakausi tuolla on jotain väliltä 1973 - 1977 luulisin. | |
blaekie: Ei taida olla vasuri oikeesti kuitenkaan, vaan kuvat on peilikuvia, ainakin tekstistä päätellen.
Jotkut Mayat on olleet ihan kelpoisia kitaroita, hintaansa nähden. Japanissa tehty kuitenkin.
Suomessa ei noista vissiin paljoa makseta. Satasen paikkeilla hinta
Juu ei ole vasuri. Kuvat tuli Ipadista nurin päin ja niitä käännellessä mokasin. | |
olisi selvittää soittimen arvo.
Luulisin tuosta 200-300€ irtoavan, kun näyttää olevan siistissä kunnossa ja varmaan pikkufixauksella pikkuviat korjaantuu. Ja liimakaulahan tuossa on, mikä ainakin itsellä nostaa arvostusta hieman verrattuna pulttikaulaan, vaikkei siihen välttämättä mitään sen parempaa perustetta olisikaan. | |
J_M_A: Luulisin tuosta 200-300€ irtoavan, kun näyttää olevan siistissä kunnossa ja varmaan pikkufixauksella pikkuviat korjaantuu. Ja liimakaulahan tuossa on, mikä ainakin itsellä nostaa arvostusta hieman verrattuna pulttikaulaan, vaikkei siihen välttämättä mitään sen parempaa perustetta olisikaan.
Juupa juu. En halua nyt masentaa ketään hintatoiveissaan, mutta oikeesti jos olisin itse ostamassa pyörisi hinta tuossa satasen , korkeintaan sataviiskyt paikkeilla.
Itselläkin on vastaavia kitaroita kohta myynnissä, jotka joutaa tuohon hintaan eteenpäin.
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... ja mitä se sulle kuuluu.. ja jos kuuluukin , niin syytön mä siihen oon. | |
blaekie: Inhorealistinen näkemys on valitettavasti usein totta :(
J_M_A: Sun arvio on mun mielestä lähempänä. Ei siksi että "mun oma on aina kallimpi kuin muiden samanlainen" vaan siksi että reilu 100e kitaraksi (olettaen että sähköviat pieniä) soitin on liian hyvä diili ostajalle :) .
fox: Kiitos tietopaketista (sekä yv:stä)
Koska soittimen käyttöarvo on selkeästi enempi kuin myyntiarvo, jääköön toistaiseksi koristamaan allekirjoittaneen kotia. | fox
16.09.2013 10:04:18 | |
|
nitsche:
Koska soittimen käyttöarvo on selkeästi enempi kuin myyntiarvo, jääköön toistaiseksi koristamaan allekirjoittaneen kotia.
Varmaan aivan hyvä ratkaisu.. =) Monesti noilla "vähemmän halutuilla" japsikitaroilla on status juurikin tuollainen. Sille ei voi mitään, jos "kaikkien merkkien" arvostus ei nyt vaan ole samalla tasolla esimerkiksi vaikka Ibanezin kanssa. Jos vähänkään seuraa noitten 75-77 "lawsuit"-mallien hintakehitystä, ei voi tuota tosiseikkaa ohittaa. Syytä voi vain arvailla, toisinaan jopa samasta tehtaasta, samalta linjalta, mutta eri markkinoijille ja siis eri brändillä varustetuilla periaatteessa suurin piirtein saman tasoisilla kitaroilla voi olla hirvittävä hintaero jos niitä koittaa markkinoida. | |
Niin, muistelen itse asian 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa olleen jotakuinkin niin, että soittajat aloittelivat harrastustaan Mayoilla ja El Mayoilla ja pitivät niitä verrattain kehnoina. Oli onnenpotku, jos omansa sain työnnettyä eteenpäin seuraavalle soittajapolvelle.
Kun tässä tapauksessa on menty vielä kopioimaan yhtä Gibsonin epäsuosituimmista tekeleistä, en odottaisi kovin korkeita tai lukuisia tarjouksia.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
varakeef: Niin, muistelen itse asian 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa olleen jotakuinkin niin, että soittajat aloittelivat harrastustaan Mayoilla ja El Mayoilla ja pitivät niitä verrattain kehnoina.
Juuri tästä Mayojen aliarvostus johtuu. Samalla nimellä myytiin sekä höpsöjä rimpuloita että myös yllättävän hyvin tehtyjä ja vallan toimivia kitaroita.
En ole musiikin asiantuntija. | fox
16.09.2013 10:36:47 (muokattu 16.09.2013 10:43:06) | |
|
Kefiiri: Juuri tästä Mayojen aliarvostus johtuu. Samalla nimellä myytiin sekä höpsöjä rimpuloita että myös yllättävän hyvin tehtyjä ja vallan toimivia kitaroita.
Hyvinkin pitkälti juuri näin. On myös otettava huomioon, että vaikka brändillä olisi "kalliimmalla tehtyjäkin" malleja, useimmiten 70-luvun puolella Suomeen tuotiin etupäässä noita "alemman keskitason" hintaluokan soittimia. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Rokkomann-yhtymällä oli useampaakin brändiä, joista Suomessa yleisemmät juurikin Maya, sekä (harvemmin) El Maya.
Edith Piaf: Jos vielä tsekkaillaan noita 70-luvun loppupuolen Japanin tuonteja/silloista hinnoittelua, niin olen aikaisemminkin tuonut esille esimerkkinä Hoshino/Ibanezin Artist-sarjan. Alkuperäisten suomikitaroiden joukosta erittäin harvoin löytyy malliston yläpään kitaroita, sillä esimerkkinä vaikka 2622 EQ Artist (-80 jälkeen AR 500) oli jo vähittäismyyntihinnaltaan kalliimpi kuin silloinen Gibson LP Deluxe.
Ja koskapa kyseessä oli "japsi", ei sitä kysyntää hirveästi ollut, eikä "hintakilpailu-etua". Joten maahantuojat tietenkin laivasivat Suomeen noita halvempia malleja, sekä ns. "entry-level" kopioita, Morrista, Kasugaa, Marchisia, DIA:a ynnä muita vastaavia. | |
Meilläpä oli koulun musiikkiluokassa, iloisen 80-luvun alussa, tämmöinen musta EM-1000 ja saman sarjan basso:
http://img.photobucket.com/albums/v497/wietse/maya7middel.jpg
Silloinen bassonsoiton opettajani kehui ainakin bassoa kovasti, niinkun että "kerrankin hankittu kouluun ihan oikeasti hyvä soitin". | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
