Rock, pop, alternative ›

Regalis Apertura: Muistaako kukaan katsoneensa Rockpalast-keikkaa em. levyn kiertueelta silloisesta Länsi-Saksasta (oliko Dortmund)? Gillanilla oli flunssa kun ääni rakoili koko ajan... Se ainakin jäi mieleen kun teninä tuota tsekkasin telkusta;)... Muuten kyllä bändi veti hyvin. Toivottavasti Melbournessa oli äänipuoli kunnossa.
 
Muistetaan! Tarkoitat varmaan tätä Pariisissa kuvattua keikkaa vuodelta 1985: http://www.youtube.com/watch?v=hUi6GDfni2I
En juuri nyt jaksa katsoa tuota uudestaan, mutta muistelen siitä välittyneen sellaisen mielikuvan, että noihin aikoihin taisi Gillanin ja Blackmoren välitkin olla vähän paremmalla mallilla, ainakin väliaikaisesti Tuossa tallenteessa Blackmorella ei tainnut muutenkaan olla hernettä nenässä edes kameramiehiin suhtautumisessa, joka taas oli vallitseva mökötyksen aihe ainakin Come Hell Or High Water -DVD:llä.
Tämä Pariisin keikka ei myöskään sisällä Child in Timea, varmaankin juuri Gillanin ääniongelmien takia, joten siinäkin mielessä kokopitkä keikka Melbournesta (Child in Time ja Space Truckin' mukana) on kovasti tervetullut. Muutenkin pidän tästä reunion-kauden Purplesta ihan yhtä paljon kuin niistä 70-luvun alun maineikkaimmista tuotoksista - joskus enemmänkin, kun reunion-ajan kappaleet ei ole yliedustettuina jokaikisellä myöhemmällä livelevyllä ja -DVD:llä, kuten ne iänikuiset Highway Starit, Black Nightit ja Savut veden päällä. Kovasti haluaisinkin nähdä hyvän live-DVD:n myös The House of Blue Light -kiertueelta, jos mitään keikkaa siltä ajalta on satuttu kuvaamaan.

vanha_pieru: Muistetaan! Tarkoitat varmaan tätä Pariisissa kuvattua keikkaa vuodelta 1985: http://www.youtube.com/watch?v=hUi6GDfni2I
En juuri nyt jaksa katsoa tuota uudestaan, mutta muistelen siitä välittyneen sellaisen mielikuvan, että noihin aikoihin taisi Gillanin ja Blackmoren välitkin olla vähän paremmalla mallilla, ainakin väliaikaisesti.
 
Niin tosiaan olivat! Se palautui yllättäen itsellenikin mieleen, kun aloin lukea vanhoja Kerrang-lehtiäni kesäloman ratoksi.
 
Tässä esimerkkinä nykypäivän valossa aika hämmästyttäviä Blackmoren lausuntoja Mick Wallin haastattelussa ennen Purplen ensimmäistä Englannin-keikkaa, jonka bändi teki come backinsa jälkeen jälkeen juhannuksena 1985 Knebworthissa:
 
"The way Ian Gillan sings... he's got such a big voice. Every other singer in rock bands these days always seems to have this thin voice which is pushed to the maximum through the PA.
 
With Ian, he ends up shaking the place every night with the sheer power of his voice. Sometimes he loses it, he'll come off stage and he won't be able to talk, but the next thing he's back and he is singing! It's great to see that. Ian comes up to me after some of the gigs and says 'you're my hero!"

Ellei tuo "You're my hero!" sitten ollut osoitus Gillanin ironiantajusta, joka jäi Blackmorelta oivaltamatta... No, ei, vakavasti puhuen, innostuin sittenkin tämän Purple-keskustelun pohjalta katsomaan taas tuon linkittämäni Pariisin keikan ja kyllähän siellä Blackmore jopa hymyilee Gillanille ja on jopa leikkisällä tuulella muutenkin välillä. Todella harmi, että nuo kaksi ukkoa eivät sitten lopulta kumminkaan tulleet pitemmän päälle toimeen keskenään. Gillan on kuitenkin itselle yksi suurimpia suosikkeja hevilaulajien osalta ja Blackmore selvästi suurin suosikki hevikitaristien joukossa. Olisin suonut sen yhteistyön jatkuneen pitempään.
On muuten aikamoisen hyvä tatsi soittoon mielestäni Purplella ja varsinkin Blackmoren sooloissa juuri noissa 80-luvun kappaleissa tuolla Pariisin keikalla, varsinkin A Gypsy's Kiss, Under the Gun ja Knocking at Your Back Door sekä Rainbow'lta perityssä Difficult to Curessa.
Se oli muuten hölynpölyä, kun aiemmin väitin, ettei Space Truckingia soitettu tuossa Pariisin keikalla. Oli se siellä, Come Hell Or High Water -henkisenä versiona. Se olikin Speed King, joka on tuolla uudella, vielä ilmestymättömällä DVD:llä, Child in Timen lisäksi, mutta jota ei ole tuolla Youtuben Pariisin pätkässä.
Semmoinen juttu vielä tähän, että oletteko tulleet ajatelleeksi, että Blackmorella on aikamoinen kyky löytää laulajalahjakkuuksia? Mitäpä luulette, olisiko Gillan, Coverdale ja Dio saaneet sitä menestystä mitä saivat, ellei Blackmorelta olisi käynyt kutsu riveihin?

Muistan hyvin tuon keikan ja se myös radioitiin suorana TV-lähetyksen kanssa, ja luonnollisesti nauhoitin sen sekä VHS:lle että kasetille. Konsertti oli huikea pettymys. Gillanilta tuli vain lämmintä ilmaa ja leivänmuruja sekä tuo maritataavitsaismainen mikin vetely, hih. Blackmoren räpeltäminen oli kehnompaa mitä muistinkaan. Propsit ottaa komppi. Etenkin Gloverilla on hyvä käsmy hänen soittamisessaan.

Jaa että Pariisista;). Muistelin että olisi ollut Saksasta kuten suurin osa muistakin Rockpalasteista mitä telkusta tuli aikanaan...

Smoke on the water? Vai Paranoid?

Kailis: Smoke on the water? Vai Paranoid?
 
Niitä vuoronperään koko keikan ja lopuksi encorena kaikkien toivoma medley: Paranoid on the Water.

vanha_pieru: Ellei tuo "You're my hero!" sitten ollut osoitus Gillanin ironiantajusta, joka jäi Blackmorelta oivaltamatta... No, ei, vakavasti puhuen, innostuin sittenkin tämän Purple-keskustelun pohjalta katsomaan taas tuon linkittämäni Pariisin keikan ja kyllähän siellä Blackmore jopa hymyilee Gillanille ja on jopa leikkisällä tuulella muutenkin välillä. Todella harmi, että nuo kaksi ukkoa eivät sitten lopulta kumminkaan tulleet pitemmän päälle toimeen keskenään. Gillan on kuitenkin itselle yksi suurimpia suosikkeja hevilaulajien osalta ja Blackmore selvästi suurin suosikki hevikitaristien joukossa. Olisin suonut sen yhteistyön jatkuneen pitempään.
On muuten aikamoisen hyvä tatsi soittoon mielestäni Purplella ja varsinkin Blackmoren sooloissa juuri noissa 80-luvun kappaleissa tuolla Pariisin keikalla, varsinkin A Gypsy's Kiss, Under the Gun ja Knocking at Your Back Door sekä Rainbow'lta perityssä Difficult to Curessa.
Se oli muuten hölynpölyä, kun aiemmin väitin, ettei Space Truckingia soitettu tuossa Pariisin keikalla. Oli se siellä, Come Hell Or High Water -henkisenä versiona. Se olikin Speed King, joka on tuolla uudella, vielä ilmestymättömällä DVD:llä, Child in Timen lisäksi, mutta jota ei ole tuolla Youtuben Pariisin pätkässä.
Semmoinen juttu vielä tähän, että oletteko tulleet ajatelleeksi, että Blackmorella on aikamoinen kyky löytää laulajalahjakkuuksia? Mitäpä luulette, olisiko Gillan, Coverdale ja Dio saaneet sitä menestystä mitä saivat, ellei Blackmorelta olisi käynyt kutsu riveihin?
 
Eipä unohdeta Bonnettia myös. Mitä tulee noihin Gillanin kommentteihin, niin Come hell.. tallenteessa Gillan huutaa biisin päättyessä "Shoot thaaaaat doooog".. ;)

balanced1: Eipä unohdeta Bonnettia myös. Mitä tulee noihin Gillanin kommentteihin, niin Come hell.. tallenteessa Gillan huutaa biisin päättyessä "Shoot thaaaaat doooog".. ;)
 
Kyllä, kyllä. Bonnettin lisäksi voisi tietenkin mainita myös Joe Lynn Turnerin ja Doogie Whiten, mutta Gillan, Coverdale ja Dio saivat luultavasti eniten rahallista ja urakehityksellistä etua Blackmoren avulla. Ne olivat käsittääkseni kaikki myös lähestulkoon tuntemattomia ennen kuin aloittivat yhteistyön Blackmoren kanssa. En ole seurannut oikein kenenkään noiden muiden uraa Rainbow-vuosien jälkeen (paitsi Bonnet tosiaan liittyi MSG:hen), mutta niiden kaikkien ura taisi kääntyä jyrkkään laskuun, kun Blackmore teki urasiirtoja. Gillanille, Coverdalelle ja Diolle loppu-uran menestys ei sen sijaan ollut Blackmoren varassa enää.

vanha_pieru: Kyllä, kyllä. Bonnettin lisäksi voisi tietenkin mainita myös Joe Lynn Turnerin ja Doogie Whiten, mutta Gillan, Coverdale ja Dio saivat luultavasti eniten rahallista ja urakehityksellistä etua Blackmoren avulla. Ne olivat käsittääkseni kaikki myös lähestulkoon tuntemattomia ennen kuin aloittivat yhteistyön Blackmoren kanssa. En ole seurannut oikein kenenkään noiden muiden uraa Rainbow-vuosien jälkeen (paitsi Bonnet tosiaan liittyi MSG:hen), mutta niiden kaikkien ura taisi kääntyä jyrkkään laskuun, kun Blackmore teki urasiirtoja. Gillanille, Coverdalelle ja Diolle loppu-uran menestys ei sen sijaan ollut Blackmoren varassa enää.
 
Glenn hughes!!!.

Blackmoren elämänkerrasta lukasin sellasen jutun, että vaikka Ritchie digas Gillanin äänestä, alko se vihaamaan sitä loppupuolella purple-ajasta. Esim. yhellä kiertueella Ian oli menny baariin ja tokassu Blackmorelle että "olen nyt saanut ääneni muokattua että se kestää loppurundin" johon Ritchie "eli et siis tule enää sanomaan ei Child In Timea tänä iltana" Ian "en tietenkään, sehän on meikäläisen biisi". Näin kuiteki tapahtu samana iltana, mut Blackmore soitti sen silti.

Jaa
 
Ei virhettä!

Speedking: Blackmoren elämänkerrasta lukasin sellasen jutun, että vaikka Ritchie digas Gillanin äänestä, alko se vihaamaan sitä loppupuolella purple-ajasta. Esim. yhellä kiertueella Ian oli menny baariin ja tokassu Blackmorelle että "olen nyt saanut ääneni muokattua että se kestää loppurundin" johon Ritchie "eli et siis tule enää sanomaan ei Child In Timea tänä iltana" Ian "en tietenkään, sehän on meikäläisen biisi". Näin kuiteki tapahtu samana iltana, mut Blackmore soitti sen silti.
 
Good guy Blackmore

Jossain parin vuoden takaisessa Soundissakin oli lyhyt Ritchien haastattelu, jossa hän mainitsee suurimmaksi ongelmaksi nimenomaan Ian Gillanin ääniongelmat. Ritchien mukaan Gillan ryyppäsi liikaa rundeilla, ja sen takia joillakin keikoilla hänen äänensä oli ihan kadoksissa. "Oliko pakko ryypätä taas ääni pilalle?", oli Ritchie monesti kysynyt Ianilta, kun hän pyysi ettei Child In Timea soitettaisi.
 
Kuulemma viimeisellä Helsingin keikalla 1993 Gillan oli kuitenkin laulanut loistavasti, ja Ritchie oli ollut ihmeissään, varsinkin kun yleisössä oli ollut jotain levy-yhtiön managereita kuuntelemassa. "Kylläpä Ian onkin sparrannut itsensä tätä iltaa varten", Ritchie ihmetteli.

Hannubal: Kuulemma viimeisellä Helsingin keikalla 1993 Gillan oli kuitenkin laulanut loistavasti, ja Ritchie oli ollut ihmeissään, varsinkin kun yleisössä oli ollut jotain levy-yhtiön managereita kuuntelemassa. "Kylläpä Ian onkin sparrannut itsensä tätä iltaa varten", Ritchie ihmetteli.
 
Se oli hieno keikka. Ja näytti Ritchielläkin olevan kivaa, kai kun oli päätös jo tehty.

Tuolta löytyy aika tuoretta Purppuraa... http://www.zdf.de/ZDFmediathek/beit … E---die-ganze-Sendung?setTime=5.262

Hannubal: Jossain parin vuoden takaisessa Soundissakin oli lyhyt Ritchien haastattelu, jossa hän mainitsee suurimmaksi ongelmaksi nimenomaan Ian Gillanin ääniongelmat. Ritchien mukaan Gillan ryyppäsi liikaa rundeilla, ja sen takia joillakin keikoilla hänen äänensä oli ihan kadoksissa. "Oliko pakko ryypätä taas ääni pilalle?", oli Ritchie monesti kysynyt Ianilta, kun hän pyysi ettei Child In Timea soitettaisi.
 
Kuulemma viimeisellä Helsingin keikalla 1993 Gillan oli kuitenkin laulanut loistavasti, ja Ritchie oli ollut ihmeissään, varsinkin kun yleisössä oli ollut jotain levy-yhtiön managereita kuuntelemassa. "Kylläpä Ian onkin sparrannut itsensä tätä iltaa varten", Ritchie ihmetteli.
 
Blackmore ite pyysi ne heebot katsomaan Gillan kuntoa, mutta harmitteli, että se oli ainut keikka kun äijä lauloi hyvin.

Hauska blogi http://classic-kontola.blogspot.fi/ … p-purple-king-of-hard-rock-and.html

Kaksi Suomen-keikkaa varmistunut.
 
1.2.2014 Ouluhalli
2.2. 2014 Helsinki, Jäähalli.
 
http://www.rytmi.com/uutiset/deep-p … apuu-talvella-ouluun-ja-helsinkiin/