Kitarat: kitarakamat ›

Aman: Joskus muinoin bändikaverini oli pitkään himoinnut omistamaani Marshallin komboa ja olin sen hänelle luvannut myydäkin, kunhan hän saa rahat kasaan. No pari kuukautta siinä meni, kun hän ne rahat sitten kesätöillä sai ansaittua ja sovittiin kaupan teosta.
 
Tapasimme treeniksen pihassa jossa hän jo malttamattomana ja suu hangon keksinä odotteli. Nostin kombon autosta siihen maahan hänen autonsa avonaisen takakontin viereen. Hetken hän sitä siinä pällisteli ja antoi rahat tyytyväisen oloisena minulle.
 
Ennen kuin kerkesin sen ihmeemmin muuta tekemään, kuin rahoja hypistelemään, hän jo morjesteli, hyppäsi autonsa rattiin ja pakitti uuden vahvistimensa yli!
 
Jäi aika vahvasti mieleen se ilme, kun hän tajusi että mikäs se sinne auton alle just jäikään.
 
Tää nyt ei ollut oma moka, mut moka kuitenkin :)
 
No Marshall ei liene millänskään tuollaisesta jos ei edes keikkabussilla sen yli pakittanut:-). Ei muuta kuin kone tulille ja rock on.
 
E: ai niin ne mokat. Itse aloitin tyytyväisenä keikalla soittamaan ihan toista biisiä kun muu bändi. Hupaisaa tilanteessa oli etten heti tajunnut asian laitaa, vaan ihmettelin että mikä hitto on kun ei jotenkin toimi:-).

Kerran yks tuttu teki hauskan mokan, kun osti tosi kalliin vahvarin ja kitaran pitopeleiksi. Rahaa paloi kolmisen tonnia. Muutama kk myöhemmin gasitti jotain muuta ja möi kaikki pois tehden useita satoja euroja tappiota. Teki tämän saman hauskan mokan useita kertoja. Vuodesta toiseen, rahaa kankkulan kaivoon useita tonneja (koska osti aina kaiken uutena) etsiessä sitä graalin maljaa mitä ei koskaan löytänyt, eikä varmaan tule löytämäänkään.
 
Ehehe.

klobasa: Kerran yks tuttu teki hauskan mokan, kun osti tosi kalliin vahvarin ja kitaran pitopeleiksi. Rahaa paloi kolmisen tonnia. Muutama kk myöhemmin gasitti jotain muuta ja möi kaikki pois tehden useita satoja euroja tappiota. Teki tämän saman hauskan mokan useita kertoja. Vuodesta toiseen, rahaa kankkulan kaivoon useita tonneja (koska osti aina kaiken uutena) etsiessä sitä graalin maljaa mitä ei koskaan löytänyt, eikä varmaan tule löytämäänkään.
 
Ehehe.
 
Tähän pätee sama kuin RAY:n peliautomaattien kanssa: pitää osata lopettaa kun on jonkin verran voitolla. Vai olisiko parempi ettei aloittaisi ollenkaan...

klobasa: Kerran yks tuttu teki hauskan mokan, kun osti tosi kalliin vahvarin ja kitaran pitopeleiksi. Rahaa paloi kolmisen tonnia. Muutama kk myöhemmin gasitti jotain muuta ja möi kaikki pois tehden useita satoja euroja tappiota. Teki tämän saman hauskan mokan useita kertoja. Vuodesta toiseen, rahaa kankkulan kaivoon useita tonneja (koska osti aina kaiken uutena) etsiessä sitä graalin maljaa mitä ei koskaan löytänyt, eikä varmaan tule löytämäänkään.
 
Ehehe.
 
Haha, tää on just näitä "yks tuttu" tarinoita... I hear you brother...

Väärä paikkakunta

Viime reeneissä itselleni kävi näin,
 
Noh normaaliin tapaan laitoin vahvistimen
lämpeemään ja piuhan kiinni kitaraan, vahvistin lämpesi ja stanby pois päältä, soittelin parit riffin tyngät ja ihmettelin että ''V**** mikä tätä nyt vaivaa??'' kun volaa ei tullut normaalisti vaan yli puolet hiljempaa no menin sitten tupakille ja mietin mahdollista vikaa ja päädyin siihen tulokseen että varmaan joku putki kyrvähtäny koska edelliselle vahvistimelleni oli käynyt näin että vola tippunut yli puoleen ja sieltä oli putki mennyt olisiko ollut etu-aste en nyt muista mutta kumminkin.
No tuumin että ''pitää viedä se huomenna paikalliseen musaliikkeeseen fixattavaksi ''
takaisin sisälle ja pienessä harmituksessa istuin tuolille ja soiteltiin bändin kanssa pari biisiä ja sitten kitarassa oleva johto osui vieressä olevaan sohvaan ja volat palasi normaaliksi ja hiljeni taas , biisi loppui ja rupesin ronklaamaan kitaran piuha rööriä ja se heilui, ruuvasin sen kiinni ja kaikki toimi taas normaalisti ja sitten oli Happiest man on earth :-) notta näin käy joskus

Vuosia takaperin treeniksellä vaihoin marsuun sulakkeen virtapiuha kiinni ja toinen käsi patterista tuettuna, minuutin pari lepäiltyäni tukkapystyssä treeniksen lattialla kampasin hiukseni ja lähin luimuillen himaan.

Ajattelin kokkeilla omia taitoja kolvin kanssa pari vuotta sitten kun alko vituttahmaan kitaran vienti aina korjaukselle jahka halusi mikkejä vaihdella ja kokeilla.
Kolvi kätteen ja eikun menoksi, eihän se vaikeaa voi olla?
 
5 minuutin kikkailun jälkeen: hajotettua kitaran piuhat, poltettua sohva ja aiheutettua itelle kolmannen asteen palovamma, ja kaikki tämä säästetyn 50 € takia, kyllä muuten kannatti.

Minä olinkin teitä viisaampi ja löin vasaralla sormeen. Toisaalta kuusi vuotta sitten vedin mattopuukolla vasemman käden sormenpäähän vähän ennen keikkaa, mutta paranihan se ennen h-hetkeä, joten oliko se oikeastaan edes mikään moka...

Joo oli tuossa aikaisemmin polkupyörän kanssa ongelmaa että ajon aikana alkoi välillä löystymään se mutteri, joka kiinnittää vasemmanpuoleisen polkimen keskiöön akselille. Poljin alkoi toisinaan hiljalleen hölskymään väljästi ja piti kiristellä tuota mutteria välillä.
 
Muutama päivä sitten tuli sitten kyllästyttyä siihen ja lisäsin mutterin alle ylimääräisen epäkesko-prikan. Vedin oikein vitun kireälle sen että varmasti pysyy. Jätin pyörän tyytyväisenä varastoon odottamaan seuraavaa päivää, että pääsee ajelemaan kun kivoja kuulaita ilmojakin tiedossa.
 
Seuraavana päivänä ehdin jo työntää pyörän varastosta ulos ja lähdin liikkeelle. Kas, toinen jalka ei tunnu löytävän polkimelle. Mikäs nyt mättää.
 
Joo, ihan hyvin korjattu muuten, mutta olin silmiä käyttämättä asentanut poljinakselin ensimmäiseen "pykälään" mihin se vaan meni. Elikkä, vasen poljin olikin nyt "samassa vaiheessa" kiinni kuin toinen poljin. Siististi rinnakkain lepäilevät.
 
Hauskaksi homma muuttui, kun havaitsin että tuo vasen poljin onkin nyt uppoutuneena siihen akselille niin tiukasti kiinni, etten ole parina hetkenä saanut sitä väänneltyä/naputeltua enää irti. Eihän tuota kehtaa perkele taluttaa edes mihinkään huoltoon missä niillä olisi varmaan irrottamiseen sopivat täsmätyökalut.

ReBeat: Joo oli tuossa aikaisemmin polkupyörän kanssa ongelmaa että ajon aikana alkoi välillä löystymään se mutteri, joka kiinnittää vasemmanpuoleisen polkimen keskiöön akselille. Poljin alkoi toisinaan hiljalleen hölskymään väljästi ja piti kiristellä tuota mutteria välillä.
 
Muutama päivä sitten tuli sitten kyllästyttyä siihen ja lisäsin mutterin alle ylimääräisen epäkesko-prikan. Vedin oikein vitun kireälle sen että varmasti pysyy. Jätin pyörän tyytyväisenä varastoon odottamaan seuraavaa päivää, että pääsee ajelemaan kun kivoja kuulaita ilmojakin tiedossa.
 
Seuraavana päivänä ehdin jo työntää pyörän varastosta ulos ja lähdin liikkeelle. Kas, toinen jalka ei tunnu löytävän polkimelle. Mikäs nyt mättää.
 
Joo, ihan hyvin korjattu muuten, mutta olin silmiä käyttämättä asentanut poljinakselin ensimmäiseen "pykälään" mihin se vaan meni. Elikkä, vasen poljin olikin nyt "samassa vaiheessa" kiinni kuin toinen poljin. Siististi rinnakkain lepäilevät.
 
Hauskaksi homma muuttui, kun havaitsin että tuo vasen poljin onkin nyt uppoutuneena siihen akselille niin tiukasti kiinni, etten ole parina hetkenä saanut sitä väänneltyä/naputeltua enää irti. Eihän tuota kehtaa perkele taluttaa edes mihinkään huoltoon missä niillä olisi varmaan irrottamiseen sopivat täsmätyökalut.
 
Ahhaha, nyt haluan vaan nähdä videon kun poljet menemään sillä :D Ainoo että joutuu varmaan ainakin toisen jalan kiinnittämään polkimeen, että saa ala-asennosta ylös.

Kaverilla oli pirun sitkeä ongelma mun sille myymässä Framuksen nupissa. Leadikanava kuulosti oikein perkeleen räikeältä ja ponnettomalta, ei mitään tolkkua soundissa. Noh, kehoitin sitten vaihtamaan etuasteputket ja sehän niitä vaihteli siinä, muttei auttanut. Päätin mennä itse paikalle katsomaan, ettei kamu vain sekoile omiaan.
 
Paikalle saavuttuani totesin paskan soundin, joten kokeiltiin toista kitaraa ja kaapeleita. Ei apua. Noh, menen nupin luokse ja ruuvaan eq:ta --> kontaktihäiriö bassopotikassa aktiivieq:lla --> söi puolet signaalista, mutta lähti toimimaan potikkaa tökkäämällä. Kaverilla oli jokseenkin hölmistynyt ilme. :P

Ei nyt moka mutta:
Jokunen aika sitten, taisi olla huhti tai toukokuuna, kun reeneihin mietin että vetäskö samat farkut ja teepaidan päälle ja joku kevyt takki...
 
Mutta ei, tällä kertaa päätin olla erilainen! Vetäsin maiharit jalkaan, maastohousut jalkaan + niittivyön päälle,neukkupaita ylle, pääkallohuivi päähän ja siihen sitten päälle pitkä rottatakki ja hihaan hakaristihihaliina jonka jsks läpällä jostain ostin netistä.
Muistan vielä kun treenikselle päin kävelin niin sain aika rauhassa kävellä kadunpuolta.
 
Sen koomin en sitä hakaristiliinaa nähnykkään kun reeneistä kotiin könysin unohtaen että vaimokehan oli tullut töistä himaan ja ei ottanut sitä ihan positiivisesti.

Tuolta ketjun alkupäästä:
 
gemisti: Tuossa ihan pari tuntia sitten yritin esitellä omatekemää delaypedaaliani kaverille, ja soviteltiin sitä hänen pedaalilaudan virtapiuhoihin. Yllättäen purkki ei toiminutkaan, ja jatkossa tiedän, että EHX Worm käyttää 24V virtalähdettä.
 
Täytyy nyt kerätä innostusta ja katsoa kärähtikö ledin lisäksi opari, regulaattori, PT2399 vai kaikki..
 
Maanantaina tämän tutkin ja uusin vain oparin, ledikin oli pysynyt itseasiassa ehjänä. Taas toimii. Neljä kuukautta näköjään vaatii kerätä innostusta itse rikkomien kapisteiden korjaukseen.

Nazareth: Elämäni ainoalla keikalla avasin just ennen ekan setin ekaa biisiä vissypullon valmiiksi, mutta sieltä suhahtikin sitten vedet haaruksille. Onneks oli sentään mustat farkut..
 
Oppia ikä kaikki:-). Jos se olisi ollut jallua kuten muillakin soittajakollegoilla, niin eipä olisi sihahtanut:-).

Kitarat nojailivat ennen keikkaa seinää vasten (pitäisi varmaan hommata telineitä) ja niistä toinen sattui sitten kaatumaan. No, fiksuna miehenä en jaksanut tarkistaa virettä ja kun tuli aika vetää biisi sillä skeballa totesin että vire oli mennyt aivan sekaisin. Taisi olla vielä joku avoin G tai vastaava, joten hetki meni sitä taas ruuvatessa kohdilleen. Nolotti aivan perkeleesti kun 700 ihmistä katselee siinä edessä ja itse yrittää naama punaisena saada kitaraa kuosiin. Tämän jälkeen on tullut aina tarkistettua vireet varmuuden vuoksi ennen vetoa.
 
E: Olen tosin saattanut kirjoittaa tämän aiemmin johonkin ketjuun mutta menköön.

Muhahah
 
Olin just saanu duunissa hienot Kawaski Greenit tulevan Charvel lookaliken pintaan. Himassa sitten ku porailin floikan reikiä, ni murtui lankku just siitä reijän ja tallan blokin välistä, ku hiuka pora "hörppäs"...
 
Äkkipikaisuuttani leivoin kepin seinää tuhannen pillun päreiksi.
Tuli ihan vitun hyvä fiilis....varsinkin, kun sen ois saanu vielä korjattuakin.
 
No onhan tuostakin jo vuosia sentään...

Aikanaan kun ostin Roland Cuben 80-wattisen version, niin myyjä oli järjestelmällisenä ihmisenä kääntänyt joka potikan kello kahteentoista. Testauksessa vedin pelkillä kliini- ja särökanavilla, joista käänsin volan alas ennen koko vahvistimen päälle laittoa. Kotona sitten päätin testata saundin muistitoimintoa (painaa kaksi sekuntia nappulaa ja saundi tallentuu muistiin) ja en tietenkään tajunnut, että tälle muistissa olevalle saundille on oma kanava, jonka volyymi oli jäänyt sopivasti kello kahteentoista. Tämä kanava menee päälle ja korvista lähtee vaikut sen KRIIK KRÄÄK KRÖÖKin seurauksena. Sen jälkeen muutaman viikon kliineillä tietyillä taajuuksilla kuului jotakin outoa särinää, minkä takia ajattelin tuon alkutöhöilyn tuhonneen kaiuttimen. Sitten vaihdoin kielet kitaraan ja särinä loppui. Sen jälkeen vahvistimesta on vain hyviä muistoja ja kokemuksia, hävettää vain nuo alkutöhöilyt.

No perkele. Keskiviikkona Elixirejä laittaessa kitaraan kiinni lipsahti h-kieli lukkovirittimestä pois *naps*. Sain kumminkin väkerrettyä sen takaisin vaikka kielenpäät oli jo leikattu. Noiden kanssa saa kiristää lukot kunnolla, kun ovat niin liukkaat kielet.
 
Eilen samasta kitarasta, minttukuntoisesta Prestige RG:stä lähti bodyn takakulmasta chippi maalia pois kun se kolahti työtuolissa olevaan metalliseen käsinojan kiinnitysholkkiin. Saatana... Mutta ne on vain sodassa tulleita pikkuvammoja.