| Aihe: Kosketinsoittaja kaipaa pikaista apua! | |
|---|
|
Moi,
Kaipaisin kipeästi pikaista apua. Aloitin siis juuri soittamaan bändissä koskettimia. Aikaisemmin olen soittanut vain pianoa eikä ikinä ole tullut edes säestettyä ketään. Eli jos nuotteihin on merkitty vain soinnut eikä melodiaa, mitä voin soittaa oikealla kädellä ettei kuulostaisi niin tylsältä? Ja toiseen kappaleeseen on kyllä merkitty melodia, mutta kuuluuko sitä soittaa, kun soitetaan bändissä? Vai soitanko vain sointuja?
Kiitos vastauksista jo etukäteen! :) |  EP
19.08.2013 05:54:01 (muokattu 19.08.2013 05:56:28) | |
|
matuli2: Moi,
Kaipaisin kipeästi pikaista apua. Aloitin siis juuri soittamaan bändissä koskettimia. Aikaisemmin olen soittanut vain pianoa eikä ikinä ole tullut edes säestettyä ketään. Eli jos nuotteihin on merkitty vain soinnut eikä melodiaa, mitä voin soittaa oikealla kädellä ettei kuulostaisi niin tylsältä? Ja toiseen kappaleeseen on kyllä merkitty melodia, mutta kuuluuko sitä soittaa, kun soitetaan bändissä? Vai soitanko vain sointuja?
Kiitos vastauksista jo etukäteen! :)
Ei sointujen soitto kuulosta tylsältä, varsinkaan pändissä kun on muitakin soittimia ja silloin on annettavakin tilaa muille.
Jollei mitään sovituksia ole, eikä mitään sovittu niin älä soita ainakaan
missään nimessä sitä melodiaa, paitsi tietenkin sooloissa jos soolo on se melodia.
Oikealla kädellä voi soittaa erilaisia stemmoja mut ei liikaa, hyvän maun rajoissa.
Riippuu aika paljon pändin koosta miten paljon kosketinsoittajan pitäisi olla esillä,
mitä enemmän on muita soolosoittimia niin sitä vähemmän. | |
Kun soitat pianoa, esiinnyt usein yksin, jolloin kahdella kädellä yleensä on soitettava mahdollisimman paljon. Bändissä taas on monta instrumenttia, jolloin sovituksiin on kiinnitettävä huomiota, jotta kaikille soittimille jää tilaa. Täytyy sopia etukäteen, mikä soitin soittaa melodiaa, vai tuleeko melodia pelkästään laulusta. Sointujakaan ei kannata soittaa mahdollisimman suurilla soinnuilla eikä ainakaan kahdella kädellä. Monesti kaksi säveltäkin riittää, tai hyvä kosketinsovitus voi pysyä samoissa sävelissä useiden sointujen ajan. | |
Kasetti dekkiin, vinyyli pyörimään, kiekkko soittimeen tai spotifystä playta ja kuuntele mitä ne hyvät pelimannit soittaa. Siitä se lähtee. Less is more.
"Funkin up tonight!" | |
Jos tuntuu kovasti tylsältä niin kannattaa vaihtaa tyylilajia vaikka jazziin.
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
Kiitos kaikille hyvistä vastauksista niistä oli paljon apua. | |
matuli2: Moi, Kaipaisin kipeästi pikaista apua. Aloitin siis juuri soittamaan bändissä koskettimia. Aikaisemmin olen soittanut vain pianoa eikä ikinä ole tullut edes säestettyä ketään.
Rupea harjoittelemaan myös säestämistä vaikka ensin niin, että säestät itseäsi ja laulat jonkun laulun ja sitten kun se sujuu, jotakuta toista laulajaa.
Eli jos nuotteihin on merkitty vain soinnut eikä melodiaa, mitä voin soittaa oikealla kädellä ettei kuulostaisi niin tylsältä? Ja toiseen kappaleeseen on kyllä merkitty melodia, mutta kuuluuko sitä soittaa, kun soitetaan bändissä? Vai soitanko vain sointuja?
Nyt kun on kolmas vuosikymmen menossa pienimuotoista kiipparikeikkailua, olen ruvennut sanomaan, että meikäläinen soittaa nuoteista, jossa on toivottavaa olla mukana sekä nuotteja, että sointuja.
Toki pelkkien sointujenkin pohjalta on hyvä opetella saamaan jotain kivaa aikaan.
Itse pidän hyvänä ratkaisuna, että mukana on biisejä, joihin on oikeat nuotit jolloin ne samalla piristävät ja jaksaa taas keksiä jotain nuotittomiin biiseihin.
Kehittelen siis nuottejen ja sointujen pohjalta omat soittoni ja osaksi improvisoinnin.
Älä lukkiinnu melodiaan tai nuotteihin vaan mieti mitä sävyjä sinun mielestä biisi vaatisi lisää tai onko joissain tilanteessasi tehtävänäsi tukea muita. |  Janus
19.08.2013 19:15:03 (muokattu 19.08.2013 19:19:48) | |
|
Exhausted: Sointujakaan ei kannata soittaa mahdollisimman suurilla soinnuilla eikä ainakaan kahdella kädellä.
Ei nyt ihan noinkaan. Vaikka soittaisi bändisoiton alkutaipaleella vain yksinkertaisia mattotyyppisiä juttuja biiseihin, kannattaa ehdottomasti pitää molemmat kädet mukana. Etenkin, jos on tottunut käsittelemään pianolla sointumerkkejä "alkeisoppien mukaisesti" niin, että vasen käsi soittaa soinnut perusmuodossa ja oikea käsi melodiaa päällä, viimeistään bändisoitossa kannattaa harjoitella sointuja (myös) niin, että vasen käsi soittaa bassoäänet ja oikea käsi soinnut.
- kannattaa huomioida, että vasen käsi ei mene kuitenkaan liian matalalle (n. pienen oktaavialan C voisi olla alussa hyvänä rajana - aloittelevan bändin basisti ei toivottavasti hirveän usein käy tuon taajuuden yläpuolella, ja vas. käden + basson välinen puuroutuminen on isoimpana vaarana) - kädet voivat siis usein olla aika lähellä toisiaan
- soinnusta toiseen vaihtoa kannattaa harjoitella mahd. läheisten käännösten kautta, ja mieluusti käyttämättä pedaalia => parantaa käsien välistä koordinaatiota ja johtaa itsestään fiksuun ja hyvänkuuloiseen äänenkuljetukseen
- taitojen lisääntyessä sointuja voi mattotyyppisillä soundeilla soittaa myös hajallisessa asettelussa (esim. C-duurisointu: alhaalta ylös vas.kädellä E, oik.kädellä C+G) ja siirtyä soinnusta toiseen edelleen mahdollisimman vähillä liikkeillä: tämäntyyppiset hajoitukset ovat lähempänä esim. jousiorkesterin tapaa soittaa sointuja, ja voivat olla tietyissä kappaleissa musikaalisempi ratkaisu kuin perusmuotoiset kolmisoinnut peräkkäin (nyrkkisääntö: nopeammissa kappaleissa usein ahdas asettelu, hitaammissa taas hajallinen)
- totta on, että usein kosketinstemmat "vaativat" vain hyvin pelkistettyjä 2-3 äänen sointuja tai jopa yhden äänen obligatoja/ostinatoja tai melodisia linjoja: sitäkin suuremmalla syyllä soinnut(kin) kannattaa opetella soittamaan nimenomaan oikealla kädellä, sillä ihan kosketinsoitinten "oikeakätisille tehdystä" kontrollien asettelusta johtuen jossain vaiheessa kosketinsoittajan uraa vasemmalla kädellä joutuu tekemään ihan muita asioita kuin painamaan koskettimia (pitch bend/modulaatiopyörä/fade in tai fade out volume-säätimestä/filtteri ym. kontrollerit) ja oikea käsi taas huolehtii itse äänien tuottamisesta.
Musamiehen "neuvot" ovat totutusti vähintäänkin mielenkiintoisia, mutta todetaan nyt vain, että vapaasäestystä on luonnollisesti helpompaa harjoitella aluksi keskittymällä pelkästään soittamiseen. | |
Janus: Ei nyt ihan noinkaan. Vaikka soittaisi bändisoiton alkutaipaleella vain yksinkertaisia mattotyyppisiä juttuja biiseihin, kannattaa ehdottomasti pitää molemmat kädet mukana. Etenkin, jos on tottunut käsittelemään pianolla sointumerkkejä "alkeisoppien mukaisesti" niin, että vasen käsi soittaa soinnut perusmuodossa ja oikea käsi melodiaa päällä, viimeistään bändisoitossa kannattaa harjoitella sointuja (myös) niin, että vasen käsi soittaa bassoäänet ja oikea käsi soinnut.
Itsellä kiipparien soiton alkuvaiheessa kummallakin kädellä oli eri tehtävät. Ehkä osittain erilisistä tehtävistä on seurannut, että vasuri on kömpelömpi. Nykyisin yritän harjoittaa vasuria enempi siihen suuntaan, että se osaisi soittaa "mitä vaan". Tyypillisin käyttö vasurille kuitenkin bändissä on, että se jeesaa oikeaa kättä vaikkapa siinä, että ei tule otettua tukkoisia sointuja kun äänet on kivasti hajoitettu riittävän kauaksi toisistaan.
kannattaa huomioida, että vasen käsi ei mene kuitenkaan liian matalalle (n. pienen oktaavialan C voisi olla alussa hyvänä rajana - aloittelevan bändin basisti ei toivottavasti hirveän usein käy tuon taajuuden yläpuolella, ja vas. käden + basson välinen puuroutuminen on isoimpana vaarana) - kädet voivat siis usein olla aika lähellä toisiaan
Kannattaa kuunnella miltä kokonaisuus kuulostaa eikä soittaa niin kun on joskus pianolla yksin soittanut.
soinnusta toiseen vaihtoa kannattaa harjoitella mahd. läheisten käännösten kautta, ja mieluusti käyttämättä pedaalia => parantaa käsien välistä koordinaatiota ja johtaa itsestään fiksuun ja hyvänkuuloiseen äänenkuljetukseen
Soinnuista saa kivoja arpeggioita varsinkin kun ei unohda nuottejakaan niin voi väliin laittaa sopivia melodiaan läheisesti liittyviä ääniä. Itseasiassa toivoisin kitaristien monesti hyödyntävän perus sointukomppauksen sijaan sopivia arpeggioita mutta koska ei usein niin tapahdu, monesti arpeggiot on siis minun heiniä täydennettynä ties millä.
musikaalisempi ratkaisu kuin perusmuotoiset kolmisoinnut peräkkäin
Perusmuotoiset kolmisoinnut peräkkäin johtavat valitettavan helposti tylsän kuuloiseen esitykseen. Toki niitäkin on pystyttävä käyttämään jos tarvetta ilmenee.
Musamiehen "neuvot" ovat totutusti vähintäänkin mielenkiintoisia, mutta todetaan nyt vain, että vapaasäestystä on luonnollisesti helpompaa harjoitella aluksi keskittymällä pelkästään soittamiseen.
Toivottavasti pysyvät jatkossakin mielenkiintoisena koska mielenkiintoinen lähestymistapa johtaa myös mielenkiintoiseen lopputulokseen!
Mielenkiintoisuuttahan ei soitossa aina ole helppo toteuttaa. Mökkirannan rantakekkereissä yhtenä alkupään biisinä oli sinänsä sävellyksenä tylsähkön kuuloinen Käyn ahon laitaa. Soitin siihen digitekniikkaa hyödyntäen Rhodes jäljitelmä säestyksen laulua varten. Biisi sisälsi myös minun soolo-osuuden. Sain kuulijoiden kesken vallinneesta ilmapiiristä päätellen käännettyä homman voitokkaaksi soittamalla tavanomaisen soolon sijasta sulavasti kyseiseen biisiin kytkien pätkän sirkusmusiikkina tunnettua Entry Of The Gladiators - Julius Fucik.
Hauska lopputulos ei siis perustunut ylivertaisiin taitoihini vaan tilanteeseen sopivaan yllättävään lähestymiseen aiheeseen.... | EP
20.08.2013 06:01:48 (muokattu 20.08.2013 06:18:05) | |
|
musamies: Rupea harjoittelemaan myös säestämistä vaikka ensin niin, että säestät itseäsi ja laulat jonkun laulun ja sitten kun se sujuu, jotakuta toista laulajaa..
Juu, säestämistä kantsii treenaa ja yleensäkin biisin laulaminen on hyvä apu siinä tilanteessa.
Janus:
..soinnusta toiseen vaihtoa kannattaa harjoitella mahd. läheisten käännösten kautta..
Jep ja sehän on sitä paitsi helpompaakin ja varsinkin esim. urkusoundissa tärkeää.
..totta on, että usein kosketinstemmat "vaativat" vain hyvin pelkistettyjä 2-3 äänen sointuja tai jopa yhden äänen obligatoja/ostinatoja tai melodisia linjoja: sitäkin suuremmalla syyllä soinnut(kin) kannattaa opetella soittamaan nimenomaan oikealla kädellä.
Soittotapa yksin ja pändissä eroaa kyllä melkoisesti toisistaan juuri tuostakin syystä, vaikka usein kyllä kuulee edellistä tapaa käytettävän myös pändissä, ei hyvä. | |
EP: Juu, säestämistä kantsii treenaa ja yleensäkin biisin laulaminen on hyvä apu siinä tilanteessa.
No jaa... Jos on aloittelemassa hommaa, kannattaa toki säestystä opetella, mutta ulkoistamalla solismi vaikka nokkahuilua soittavalle kaverille ennemmin kuin laulamalla itse. Jos siis haluaa oppia muutakin kuin tukemaan oman laulun heikkouksia pianolla ja oman pinismin heikkouksia laululla.
Toki toisinkin voi käydä. Hyvä esimerkki on Alicia Keys. Huonoja esimerkkejä löytyykin sitten niin paljon, että menisi mnet tukkoon, jos niitä kaikkia lähtisi luettelemaan.
Janus on (tässäkin) antamassaan vastauksessa asian ytimessä. | |
tarmo: No jaa... Jos on aloittelemassa hommaa, kannattaa toki säestystä opetella, mutta ulkoistamalla solismi vaikka nokkahuilua soittavalle kaverille ennemmin kuin laulamalla itse. Jos siis haluaa oppia muutakin kuin tukemaan oman laulun heikkouksia pianolla ja oman pinismin heikkouksia laululla.
En tiedä onko teillä muilla pullat paremmin uunissa, itsellä saattaa uuden opettelemisessa tulla vastaan, että jos olen kovin kokeilevassa vaiheessa jonkun biisin suhteen, voi säestettävän mielestä säestys olla liian monimutkainen tai kummallinen.
Siksi voi joitain biisejä kokeilla etukäteen vaikka laulutaidot ei olisi parhaat mahdolliset siten, että säestääkin itseä ja tämä vetää mahdollisesti soittoa solistiystävälliseen suuntaan.
Toinen pulma on kun harva solisti haluaa kokeilla vähän mitä biisejä vaan.
Muutenkin kiipparien soittoa on ehkä helpompi harjoitella bändikelpoiseksi ensin pienehkössä porukassa, vaikka basisti mukaan seuraavaksi ja sitten rumpali... |  Exhausted
20.08.2013 09:32:26 (muokattu 20.08.2013 09:32:40) | |
|
Janus: Ei nyt ihan noinkaan. Vaikka soittaisi bändisoiton alkutaipaleella vain yksinkertaisia mattotyyppisiä juttuja biiseihin, kannattaa ehdottomasti pitää molemmat kädet mukana.
Lähinnä tarkoitin, ettei kannata soittaa kolmisointuja kahdella kädellä. :)
Toki vasuribassottelu tai oikealla leadin soittelu on kosketinsoittajalle olennaisia taitoja. Riippuen toki tilanteesta, musatyylistä ja muiden soittimien roolista. Esim. biisin pianointro yksinään voi vaatia matalaakin bassottelua, mutta joku Hammond-osa kahden kitaran ja basson kanssa voi toimia parhaiten kahdella sormella. | EP
20.08.2013 09:49:41 (muokattu 20.08.2013 09:50:20) | |
|
tarmo: No jaa... Jos on aloittelemassa hommaa, kannattaa toki säestystä opetella, mutta ulkoistamalla solismi vaikka nokkahuilua soittavalle kaverille ennemmin kuin laulamalla itse. Jos siis haluaa oppia muutakin kuin tukemaan oman laulun heikkouksia pianolla ja oman pinismin heikkouksia laululla..
Juu mutta, en tarkoittanut niinkään pianosäestystä vaan tuota pändissä soittoa kiippareilla, taisin kirjoittaa vähän sekavasti näin aamusta. | |
musamies: En tiedä onko teillä muilla pullat paremmin uunissa, itsellä saattaa uuden opettelemisessa tulla vastaan, että jos olen kovin kokeilevassa vaiheessa jonkun biisin suhteen, voi säestettävän mielestä säestys olla liian monimutkainen tai kummallinen.
Ehkäpä katsomme asiaa eri näkövinkkelistä. Mä perustan säestykset, bändisoitot, ym. suht samoihin tyylilajikohtaisiin lainalaisuuksiin ja omaan tilannekohtaiseen harkintaan. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta viedä soittoa perusasioiden osalta "kokeilevaan" suuntaan.
Siksi voi joitain biisejä kokeilla etukäteen vaikka laulutaidot ei olisi parhaat mahdolliset siten, että säestääkin itseä ja tämä vetää mahdollisesti soittoa solistiystävälliseen suuntaan.
Mutta jos sekä laulu että soittotaidot on sieltä aloittelevammasta päästä, kannattaako silloin yrittää opettaa itseään? Lähinnä viittaan tällä ketjun aloittajan tarpeisiin... Rohkenen väittää, että itseään säestämällä ei välttämättä kehity hyväksi muiden säestämisessä.
Toinen pulma on kun harva solisti haluaa kokeilla vähän mitä biisejä vaan.
Kirjastoista löytyy mukavasti play along -tyyppistä matskua.
Muutenkin kiipparien soittoa on ehkä helpompi harjoitella bändikelpoiseksi ensin pienehkössä porukassa, vaikka basisti mukaan seuraavaksi ja sitten rumpali...
Perusasioiden kannalta olennaisinta on oppia kuuntelemaan mitä muut bändissä tekee ja löytää sitä kautta paikka omalle instrumentilleen. Siitäpä se sitten... | |
tarmo: Ehkäpä katsomme asiaa eri näkövinkkelistä. Mä perustan säestykset, bändisoitot, ym. suht samoihin tyylilajikohtaisiin lainalaisuuksiin ja omaan tilannekohtaiseen harkintaan. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta viedä soittoa perusasioiden osalta "kokeilevaan" suuntaan.
Tämä voi olla ehkä persoonaan liittyvä ominaisuus, itse koen, että musiikki on kuitenkin turvallista verrattuna moneen muuhun elämän osa-alueeseen ja siinä on kiva jos on vähän yllätyksiä ja jännitettä. Ensin pitää kuitenkin saada pysymään soitto kasassa.
Mutta jos sekä laulu että soittotaidot on sieltä aloittelevammasta päästä, kannattaako silloin yrittää opettaa itseään? Lähinnä viittaan tällä ketjun aloittajan tarpeisiin... Rohkenen väittää, että itseään säestämällä ei välttämättä kehity hyväksi muiden säestämisessä.
Voi olla niinkin. Itsellä kuitenkin sensuuntainen tuntuma, että laulajien pitää olla varmoja esiintyjiä, jotta heitä on kiva säestää. Mä sanon laulajille, saat tehdä mitä haluat ja itse pystyn kyllä hoitamaan osuuteni jos samoista nuoteista vedetään. Samalla vaadin siedettävät nuotit, jotta oma fiilis olisi myös itsevarma.
Perusasioiden kannalta olennaisinta on oppia kuuntelemaan mitä muut bändissä tekee ja löytää sitä kautta paikka omalle instrumentilleen. Siitäpä se sitten...
Huomionarvoista on myös kuinka valmista kamaa soitto muilta osin on. Oma osani on monta kertaa melko vaatimaton jos on sointupohjalta soitetuista biiseistä kyse vaikka jostain rokkimeiningistä ellei sitten ole jotain vanhanliiton kiipparirikkaita biisejä. Niissä mun tehtävä on parhaimmillaan tuoda kuin joku "ajan henki" vaikka Animals tyylin urut tai Procol Harum urut.
Tilanne kääntyy erilaiseksi jos on nuoteista ja vähäisellä treenillä. Silloin on iso osa... ei liene epäselvää kuka saa liidata Petteri Punakuonon tai Valkean Joulun... Ehkä vielä lähempää esimerkiksi Saarenmaan valssi. Sellaisessa siis ilman muuta ihan Toivelaulukirjapohjalta tms. liikkeelle. | |
Ehdottomasti molemmat kädet sointujen soittamiseen. Muuten sinusta tulee äänenpainaja, joita on Suomi täynnä, ja jotka oikeasti eivät osaa soittaa mitään. Siitä vain sointuja hajoittamaan = soinnun äänet jaetaan kahdelle kädelle. Sointukäännökset on opeteltava. Miljoona tuntia on kuunneltava kaikenlaista musaa ja kokeiltava kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Paras olisi, jos saisit kokeneen soittajan avaamaan sointumaailmaa. | |
krapu: Miljoona tuntia on kuunneltava kaikenlaista musaa ja kokeiltava kaikkea mahdollista ja mahdotonta
Eli palataan asiaan noin 114 vuoden päästä... | |
tarmo: Eli palataan asiaan noin 114 vuoden päästä...
Tämä lainattu ko. vatipää lähetti mulle pikaviestinä ihan samansisältöistä juttua, mutta puhui lisäksi miljardeista kokeiluista. Jos yksi "kokeilu" kestäisi keskimäärin nyt vaikka 30 sekuntia, puhutaan vähintään ~950 vuoden urakasta. | |
krapu: Ehdottomasti molemmat kädet sointujen soittamiseen. Muuten sinusta tulee äänenpainaja, joita on Suomi täynnä, ja jotka oikeasti eivät osaa soittaa mitään. Siitä vain sointuja hajoittamaan = soinnun äänet jaetaan kahdelle kädelle. Sointukäännökset on opeteltava. Miljoona tuntia on kuunneltava kaikenlaista musaa ja kokeiltava kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Paras olisi, jos saisit kokeneen soittajan avaamaan sointumaailmaa.
Olen samaa mieltä siitä, että tulee välttää kiipparistina joutumista oikein soittavaksi äänenpainajaksi.
Mieluummin vaikka välillä väärin soittava oikea taiteilija... Harva meinaa uskaltaa olla taiteilija vaikkei se vaadi kuin luovan ajattelutavan, rohkeuden ja motivaation.
Muut näköjään viisastelee noista absoluuttisista treeniajoista. Oikeasti aika paljon hyviä ideoita voi tsekata vaikka Youtuben välityksellä kun kaikkia ei kuitenkaan kerkiä itse kokeilemaan. Sen verta on kokeiltava, että tulee riittävästi itseluottamusta, jotta voi olla taiteilija.
Joku voi olla taiteilija jo ekana vuotena ja toisista ei tule taiteilijoita koskaan.
Jos saisi jonkun kokeneen neuvomaan, se voisi vauhdittaa edistymistä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
