| Aihe: 50- ja 60-lukujen "house-bändit" | 1 |
|---|
 rheinone
15.08.2013 20:23:26 (muokattu 15.08.2013 21:21:38) | |
|
50- ja 60-luvuilla oli kaiketi melko tavallista, että levy-yhtiöillä oli omat sessiomuusikot, jotka pantiin levytystilanteessa korvaamaan solistien vakiobändit. Näin oli ainakin rockabilly-ympyröissä.
The Nashville A-Team oli lempinimi luottomuusikoista koostuvalle jengille, joka vihellettiin paikalle levytyssessioihin Nasvillessä. Kuitenkin muiden muassa Johnny Burnette and the Rock'n Roll Trion levynkanteen painettiin bändin vakiojäsenten kuvat, vaikka itse lätyllä revittelivät The Nashville A-Teamin konkarit.
Memphisissä Stax-levymerkillä oli oma loistava house-bändinsä, Booker T. and the M.G.'s. Äijät soittivat niin Wilson Pickettin, Otis Reddingin kuin Albert Kinginkin taustalla.
Vaikka ensinmainitussa esimerkissä touhua voi jossain määrin pitää kuluttajan harhauttamisena, loistavia muusikoita ja eritoten saumattomasti yhteensoittavaa bändiä on aina kiva kuunnella. Näitä levytyksiä ei ajan hammas pure!
Mitäs muita vastaavia teille tulee mieleen? |  Kuha
15.08.2013 20:42:27 | |
|
Wrecking Crew tulee mieleen: Carol Kaye, Glen Campbell, Hal Blaine ym...soitti Beach Boys, Monkees, Carpenters..ja monen muun levytyksissä 60-luvulla.
Funk Veljet toimi sitten kai lähinnä Motownin house bändinä.
Old Fenders never die | |
Käsittääkseni Fats Dominon ja Little Richardin levyillä soitti samoja muusikoita, joten vois luulla,että ne olis soittaneet myös muidenkin artistien levyillä, nimiä ei nyt tuu kylläkään mieleen. Olenko väärässä? | |
Kuha: Funk Veljet toimi sitten kai lähinnä Motownin house bändinä.
Eiks homma ollut niin, että Motownin studiokettuja kutsuttiin The Funk Brothersiksi, eli Motown-kytkös on oleellinen. "Minä juon ja osan jätän, minä juon ja osan jätän" - Pekka Siitoin
Kuuntelen tämmöistä |  RJU
16.08.2013 19:09:35 (muokattu 18.08.2013 10:40:34) | |
|
^^ Dave Bartolomewin (trumpetti) bändi, jossa soittivat mm. Earl Palmer (rummut), Lee Allen (tenori foni), Alvin "Red" Tyler (foni) ja vaihtelevat kitaristit (usein Ernest McLean) sekä basistit (usein Frank Fields) soitti Cosimo Matassan studiobändinä New Orleansissa. Enemmän juttua ja soittajatietojakin löytyy linkin artikkelista http://www.knowla.org/entry/1096/ | RJU
18.08.2013 10:32:03 | |
|
SUN studion perussoittajista löytyy listaus linkistä http://www.706unionavenue.nl/76314713 | rheinone
18.08.2013 15:32:56 (muokattu 18.08.2013 16:17:00) | |
|
RJU: SUN studion perussoittajista löytyy listaus linkistä http://www.706unionavenue.nl/76314713
Ihan tuntemattomia nimiä mulle sessiokitaristi Billy Riley:a lukuunottamatta. Miksiköhän kyseisiä muusikoita ei kuultu Elviksen Sun-levytyksillä?
The Nashville A-Team oli lempinimi luottomuusikoista koostuvalle jengille, joka vihellettiin paikalle levytyssessioihin Nasvillessä. Kuitenkin muiden muassa Johnny Burnette and the Rock'n Roll Trion levynkanteen painettiin bändin vakiojäsenten kuvat, vaikka itse lätyllä revittelivät The Nashville A-Teamin konkarit.
Myös Gene Vincent and the Blue Capsin vuosien 1956 ja 1957 levytykset purkitettiin Owen Bradleyn studiossa Nashvillessä. Levy-yhtiöpomo Ken Nelson ei ollut varma Genen oman bändin taidoista, joten hän oli kutsunut ensimmäiseen levytyssessioon The Nashville A-Teamista seuraavat luottomiehet: Grady Martin, Hank Sugarfoot Garland, Buddy Harman ja Bob Moore. Tarinan mukaan äijät passitettiin kotiin välittömästi kun Cliff Gallup aloitti soittamaan Race With The Devilin introa. Jo yksistään se oli muka tae laadusta!
Olisihan se mukava tietää minkälaista jälkeä Johnny Burnetten klassikkojen nauhoituksiin olisi jäänyt, jos Paul Burlison olisi päästetty vetämään soolot ja Dorsey Burnette bassonvarteen. Olisiko meininki ollut heikompaa kuin esimerkiksi Scotty Mooren ja Bill Blackin soitto Elviksen Sun-raidoilla, mene ja tiedä.
Toisaalta ei voi kiistää Grady Martinin panoksen merkitystä sellaisilla klassikoilla kuin Sweet Love On My Mind ja The Train Kept a Rollin'. Muutama vuosi sitten julkaistu Grady Martin Roughneck Blues on muuten suositeltava läpileikkaus heebon (ja Nashville A-Teamin) sekä country-, rockabilly- että vähän muistakin vedoista.
http://www.amazon.com/Roughneck-Blu … ks_all_1/176-0011642-8512845#disc_1 |  BigPapa
18.08.2013 18:26:54 (muokattu 18.08.2013 18:38:46) | |
|
Pikku hämmenystä tähäm Grady Martin ja Paul Burlison keskusteluun:
http://www.gretsch-talk.com/forum/g … -paul-burlison-vs-grady-martin.html
Paul Burlison VS Grady Martin
P. Burlison's son here..A lot of commentary these days on who played the lead guitar on the Johnny Burnette trio classic..No doubt P. Burlison played on the NY cuts early 1956..
The question is..what about the Nashville sessions..First and foremost..my dad, P. Burlison never said in any interview that Grady martin did not play on the Nashville cuts..his name is on the credits..
Who played the fuzz/ distortion guitar on "Train Kept Rollin" and " Honey Hush"..My dad has claimed he played the distortion/ fuzz octaves on these classics..Created by a loose tube and some creative engineering at the studio..Like the similar distortion on Ike Turner's "Rocket 88"..also caused by a--"loose faulty fender amp"...
The fuzz/distortion on the Trio's classics is unique and very novel for 1956..
"Train Kept Rollin"..just listen to this song..you will clearly hear two guitars..
GM playing some classic licks..but the distortion is simple octaves with a fuzz/distortion unique at the time..very appropriate for the song..
The distortion sound heard on "Train" and "Honey Hush are unique to the Trio..and you will(in all honesty) never find a song where Grady Martin creates "the fuzz/distortion unique to the Trio's..and don't reference" When My Dreamboat Comes Home"..it is not there..and actually no where in GM recordings..GM own web pages say his first Fuzz was 1961..nothing like the Trio's..
Grady Martin did play on the Trio album..but P. Burlison was there in NY(no doubt) and in Nashville..The trio pioneered Rockabilly before the Nashville A team knew what rockabilly was and played rockabilly seven times on national prime time TV beginning in early 1956..and long before that in Memphis honkytonks..
Ja toinen Artikkeli:
http://www.vintageguitar.com/2900/paul-burlison/
Ja kolmas:
http://jasobrecht.com/paul-burlison … omplete-rock-n-roll-trio-interview/
Burlison co-wrote their first single, Tear It Up, recorded in New York City on May 7, 1956. While on tour, Burlison dropped his amp, which loosened a tube and caused his amp to distort onstage. He liked the sound so much he employed it at their next session, held in Nashville in July 1956 with Grady Martin on second guitar. The session yielded their biggest single, The Train Kept A-Rollin backed with Honey Hush, which also featured fuzzed guitar. That 45, and the album that followed in December, failed to bring the Rock n Roll Trio the success they hoped for, and they called it quits in 1957 | RJU
18.08.2013 19:01:08 (muokattu 19.08.2013 13:40:48) | |
|
^^Sam Phillipsin levyttäessä Elvistä 1954, hän haki uutta konseptia, jossa valkoinen laulaa "mustaa" musaa ( olihan Harmonica Frank Floyd tehnyt sitä aiemmin ihan puhtaalla bluesilla) nuorelle valkoiselle yleisölle. Kun Elvis breikkasi ja lähti kiertueelle Scotty Mooren ja Bill Blackin kanssa, ei heillä jäänyt aikaa studiohommiin kummoisesti. Moore ja Black olivat konkareita soittajina.
Burnetten veljekset ja Burlison olivat myös Memphisistä, mutta olivat puoliammattilaisia uransa alussa. Johnny Burnetten Rock and roll trion levytykseen johtaneesta amatöörikisasta on Hound Dog pätkä http://www.youtube.com/watch?v=Ps7LNI2ABSY ja siitä selviää trion soittotaso kohtalaisen hyvin. Heidän eka Memphisissä tehty singlensä Go mule go kuulostaa tältä http://www.youtube.com/watch?v=0t-uZJVwy-E . New Yorkissa toukokuussa 1955 tallennettiin single Tear it up ja Oh babe babe, joilla kitarasta vastaa Burlison. Soundi on aika erilainen kuin myöhemmillä R&R trion tallennuksilla, jolla mukana oli tuo Grady Martin. Yksi Alan Freedin rock and roll show lp:stä sisältää 1956 New Yorkin Brooklynissa tallennetut Tear it upin http://www.youtube.com/watch?v=h7Fh9pIwIGY ja Oh babe babe, joilta livekuntoa voi tarkistaa lisää.
Grady Martinin muutakin soittoa kannattaa kuunnella, olihan hän todella käytetty ja mainio kitaristi. Kehitys R&R trion soundiin on selkeästi kuultavissa varemmissa levytyksissä.
Ja ohi aiheen, mutta Martinista kuitenkin. Hän haki tiemmä kitaraan putkivahvareita säröisempää soundia ihan hakemalla ja päätyi ekaan fuzz tyyppiseen soundiin miksauspöydän ongelmasta johtuen. Tulos kuuluu 1961 tallennetulla Marty Robbinsin Don't worrylla http://www.youtube.com/watch?v=sB7H6pT3DW4 . Tiemmä tämä innosti Veturesin soittajat rakennuttamaan ekan fuzz boksin, jota voi kuunnella 1962 tallennetuilla 2000 ibs bee 1 & 2 biiseillä http://www.youtube.com/watch?v=U9UI92m77bY . | BigPapa
18.08.2013 19:09:46 (muokattu 18.08.2013 19:16:43) | |
|
RJU: Ja ohi aiheen, mutta Martinista kuitenkin. Hän haki tiemmä kitaraan putkivahvareita säröisempää soundia ihan hakemalla ja päätyi ekaan fuzz tyyppiseen soundiin miksauspöydän ongelmasta johtuen. Tulos kuuluu 1961 tallennetulla Marty Robbinsin Don't worrylla http://www.youtube.com/watch?v=sB7H6pT3DW4 . Tiemmä tämä innosti Veturesin soittajat rakennuttamaan ekan fuzz boksin, jota voi kuunnella 1962 tallennetuilla 2000 ibs bee 1 & 2 biiseillä http://www.youtube.com/watch?v=U9UI92m77bY .
Olihan se jo tuolla sanottu:
The distortion sound heard on "Train" and "Honey Hush are unique to the Trio..and you will(in all honesty) never find a song where Grady Martin creates "the fuzz/distortion unique to the Trio's..and don't reference" When My Dreamboat Comes Home"..it is not there..and actually no where in GM recordings..GM own web pages say his first Fuzz was 1961..nothing like the Trio's..
Ja sitten tämä:
Eli Burlison ei ole koskaan kieltänyt etteikö Martin olisi ollut mukana Trion levytyksillä.
While on tour, Burlison dropped his amp, which loosened a tube and caused his amp to distort onstage. He liked the sound so much he employed it at their next session, held in Nashville in July 1956 with Grady Martin on second guitar.
Tietenkin jos jollain on faktaa väittää, että se ei ole Burlison Train Kept A Rollingissa tai Honey Hushissa. En kuitenkaan Burlisonia valehtelijaksi alkaisi väittämään. | |
RJU: ^^ Dave Bartolomewin (trumpetti) bändi, jossa soittivat mm. Earl Palmer (rummut), Lee Allen (tenori foni), Alvin "Red" Tyler (foni) ja vaihtelevat kitaristit (usein Ernest McLean) sekä basistit (usein Frank Fields) soitti Cosimo Matassan studiobändinä New Orleansissa. Enemmän juttua ja soittajatietojakin löytyy linkin artikkelista http://www.knowla.org/entry/1096/
Dave Bartholomew oli Fats Dominon kanssa "kuin paita ja persuukset". Bartholomew oli mukana myös säveltämässä Fatsin suurimpia hittejä.
Cosimo Matassalla on tosiaan purkitettu yhtä sun toista mielenkiintoista. Tämä saattaisi olla aika mainio paketti aiheesta?
http://www.allmusic.com/album/cosimo-matassa-story-mw0000483540 | |
BigPapa: Tietenkin jos jollain on faktaa väittää, että se ei ole Burlison Train Kept A Rollingissa tai Honey Hushissa. En kuitenkaan Burlisonia valehtelijaksi alkaisi väittämään.
Tämä aihe on kiistakapula, josta on väitelty iät ja ajat. Jos olisin kymmenen vuotta sitten (ennen imternet-aikaa) väittänyt Train Kept A Rollin'in soolokitaristia muuksi kuin Burlisoniksi, olisin saanut turpaan välittömästi.
Kyllä siinä kaksi kitaraa on, mutta soolokitaristi kuulostaa erittäin Grady Martinilta. Varsinkin intro on tyypillistä Martinia parhaimmillaan! | BigPapa
18.08.2013 21:31:02 (muokattu 18.08.2013 21:34:40) | |
|
rheinone: Tämä aihe on kiistakapula, josta on väitelty iät ja ajat. Jos olisin kymmenen vuotta sitten (ennen imternet-aikaa) väittänyt Train Kept A Rollin'in soolokitaristia muuksi kuin Burlisoniksi, olisin saanut turpaan välittömästi.
Kyllä siinä kaksi kitaraa on, mutta soolokitaristi kuulostaa erittäin Grady Martinilta. Varsinkin intro on tyypillistä Martinia parhaimmillaan!
Oli kumpi oli, hieno veto on kuiteskii.
Sen kunniaksi tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=ci4EQDD4CqA | |
rheinone:
Cosimo Matassalla on tosiaan purkitettu yhtä sun toista mielenkiintoista. Tämä saattaisi olla aika mainio paketti aiheesta?
http://www.allmusic.com/album/cosimo-matassa-story-mw0000483540
Jees. Erittäin hyvä ja suositeltava loota. Tuosta on ilmestynyt myös kakkos-osa joka on myös mainio pläjäys. | |
Tässä juttua Burlison/Martin tiimoilta: http://www.the-jime.dk/Rockabilly_G … y_Burnette_The_Rock-n-Roll_Trio.htm
- I'm only in it for the honey - | BigPapa
19.08.2013 11:40:55 (muokattu 19.08.2013 11:54:03) | |
|
donpepe: Tässä juttua Burlison/Martin tiimoilta: http://www.the-jime.dk/Rockabilly_G … y_Burnette_The_Rock-n-Roll_Trio.htm
Juu kyllä tuo mutuilu on luettu.
Tässä hieman tarinaa:
http://www.hip-oselect.com/scr.publ … 2d36b83-8804-c346-5a8f-65a113a06527
Producer Owen Bradley played piano on a few songs, and hired a big band drummer, Farris Coursey. He also hired guitarist Grady Martin who worked in tandem with Burlison. The sessions' defining moment was "The Train Kept A'Rollin.'" "We'd done a show in Philadelphia with the Four Aces," said Burlison, "and we were walking down this hall to go on-stage, and the strap came loose from the amp and it fell on the floor. Had the guitar around my neck, so I picked up the amp, put it under my arm. Walked out on-stage, plugged it in. They opened the curtain, I hit the standby switch and started playing. It had that buzzy sound. Johnny started singing and he looked around. Dorsey looked over at me too. We got through and I took it backstage. Everyone was yellin', 'What the hell is going on?' I took the back off, checked all the wires, couldn't find nothin'. Looked at the power tubes, and they were just hanging in the sockets. I guess it was just acting like a rheostat. I pushed the tubes back in and it worked fine. I told Owen Bradley about it, and he said, 'Let's see if we can get that sound again.' I'd pull that sucker out so it was just barely hangin' there, wiggle it around, and you'd hear that ol' buzzy sound. We only used it on two songs, 'Honey Hush' and 'Train Kept a Rollin.'" Burlison tuned down the top two strings of guitar and played octaves with his fingers and thumb. Grady Martin played the treble notes. The result was unlike anything heard to that point. The physicality in Johnny's singing and the raw aggression of Burlison's guitar created a new life-form. Maybe too new. | |
rheinone: ..että levy-yhtiöillä oli omat sessiomuusikot, jotka pantiin levytystilanteessa korvaamaan solistien vakiobändit.
Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Ketäs kaikkia näitä kotimaisia studio/tv-bändi sekatyömiehiä olikaan, Groundstroem.. Björninen.. ketä muita vielä (??). | RJU
19.08.2013 14:04:31 (muokattu 19.08.2013 14:19:05) | |
|
RJU: Ja ohi aiheen, mutta Martinista kuitenkin. Hän haki tiemmä kitaraan putkivahvareita säröisempää soundia ihan hakemalla ja päätyi ekaan fuzz tyyppiseen soundiin miksauspöydän ongelmasta johtuen. Tulos kuuluu 1961 tallennetulla Marty Robbinsin Don't worrylla http://www.youtube.com/watch?v=sB7H6pT3DW4 . Tiemmä tämä innosti Veturesin soittajat rakennuttamaan ekan fuzz boksin, jota voi kuunnella 1962 tallennetuilla 2000 ibs bee 1 & 2 biiseillä http://www.youtube.com/watch?v=U9UI92m77bY .
Big Papa: Olihan se jo tuolla sanottu:
The distortion sound heard on "Train" and "Honey Hush are unique to the Trio..and you will(in all honesty) never find a song where Grady Martin creates "the fuzz/distortion unique to the Trio's..and don't reference" When My Dreamboat Comes Home"..it is not there..and actually no where in GM recordings..GM own web pages say his first Fuzz was 1961..nothing like the Trio's..
Kävi näemmä niin, että kirjoittaessani tuota ylempää tekstiä, oli Big Papa ehtinyt samalle asialle hieman eri näkökulmasta, joten viitaukseni nuorlla meni väärään osoitteeseen eli Big Papan tekstiin eikä rheinonen tekstiin. No, sattupa näitä ja asiaa tuli paljon. Nuoliviittaus ko. kohdassa on korjattu osoittamaan oikeaan viestiin.
Johnny Burnette Rock and roll trion koko tuotanto löytyy El Toron cd:ltä Shattered Dreams http://rcs-discography.com/rcs/comp.php?key=3502
Cosimo Matassa boksit ovat erinomaisia, suosittelen myös.
Chessillä oli myös vakiosoittajia, vaikka kokoon panot vaihtelivat ja mm. Muddy Waters, Howlin Wolf ja Little Walter käyttivät omaa bändiään useissa levytyksissä. Joskin heidän bändiensä soittajista useat kuuluivat myös Chessin studiosoittajiin ja toisaalta maestrojen bändejä täydennettiin tarpeen mukaan.
Bassossa oli usein Big Crawford ja Willie Dixon, joka toimi pitkään yleismiehenä sovittaen ja biisejä nikkaroiden sekä sessioita organisoiden. Ja Myöhemmin Jack Myers.
Pianossa usein Sunnyland Slim tai Otis Spann.
Rummuissa Elgin Evans, Fred Below, Earl Phillips ja Odine Payne.
Harpussa usein Little Walter Jacobs tai Big Walter Horton.
Kitarassa mm. Willie Johnson, Robert Jr Lockwood, Louis ja Dave Myers, Eddie Taylor, Jody Williams, Matt Murphy.
Aika takuuvarmaa tavaraa Chessiltäkin tuli omasta studiosta. | Kuha
19.08.2013 14:32:19 (muokattu 19.08.2013 14:33:49) | |
|
Jii-Gee: Tämä on mielenkiintoinen aihe.
Ketäs kaikkia näitä kotimaisia studio/tv-bändi sekatyömiehiä olikaan, Groundstroem.. Björninen.. ketä muita vielä (??).
Vanhemman liiton kavereita muistan Heikki Laurila ja Taisto Wesslin. Myöhemmin tuli Björninen, Lerche, Nono Söderberg...sitten Jarmo Nikku, Jari "Heinä" Nieminen, Tuttu juttu -äijät Murtokallio ja Markkula. Nämä lähinnä kitaristeja, mitä tv-ruudusta on itselle jäänyt mieleen.
Old Fenders never die | |
Eikös Nykäsen Anssi oo melkosen kysytty studiokettu Suomessa? Ainaki levytysmäärän perusteella. "Minä juon ja osan jätän, minä juon ja osan jätän" - Pekka Siitoin
Kuuntelen tämmöistä | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
