| Aihe: Kapulat - nuo rumpalin työkaluista tärkeimmät | |
|---|
 Niq
14.08.2013 12:09:17 (muokattu 14.08.2013 12:10:24) | |
|
Kapuloista on loppujen lopuksi melko vähän jutskattu palstalla, mitä nyt välillä on kiistelty että mitkä ovat ne kestävimmät ja parhaat. Haluaisinkin nyt herätellä aiheesta jotain syvällisempää tarinointia, koska huomasin haluavani salaa hieman ohuempia kapuloita.
Kävi näet sillä tavalla, että piti soittaa puoliakustinen keikka terassioloissa ja päädyin rodeihin. Vanhat olivat kuluneet jo aivan säleiksi ja kävin tapani mukaan hakemassa nipun kukkakeppejä kukkakaupasta ja tein työmaalla niistä seitsemän tikun paksuiset rodit käyttäen puuliimaa ja kutistesukkaa. No, kotiin päästyäni totesin että ne vanhat rodit olikin paksummat, jokseenkin Vic Firthin 5A - paksuusluokkaa. Ja nämä uudet siis olivat ohuemmat kuin 7A.
Kirosin ensin että tulipa tehtyä turhaan, mutta loppujen lopuksi noilla ohuilla olikin yllättävän mukava soittaa. Mulla on aika pienet kädet ja lyhyet sormet ja parien treenien jälkeen nuo rodit tuntuivat oikein hyvältä. Kunnes sitten piti alkaa soittamaan uudestaan kapuloilla. Vic Firthin 7A:t ovat kuin kaksi halkoa kourissa. Paino on jees, mutta se paksuus tuntuu hölmöltä.
Eli itse asiaan: Onko edes tuota seiskaa ohuempia kapuloita olemassa? Tuleeko materiaalivahvuus vastaan, eli ne ei sitten enää kestä soittamista? Vai tuleeko vaan niin kökkö saundi? En nyt edes ole varma, haluaisinko ohkasempia keppejä, mutta villi ajatus jäi mieleen ja olen tätä dilemmaa nyt pohdiskellut. Kokemuksia tai ajatuksia?
PS. Ja jääköön "vain h*mot vetää noin ohuilla/vain amatöörit ja Lars hakkaa pesäpallomailan paksusilla", "nailontippi vs. puutippi" ja "valmistaja 1 vs. valmistaja 2" ym. loputtomat väittelyt pois ketjusta. Muuten ois kiva kyllä jutella kapuloiden sielunelämästä ja varsinkin siitä, että onko suht vanhassa designissä kenties jotain parantelun tai innovaation varaa. Esimerkiksi ajatus puu-kuitu-komposiittikapuloista kuulostaa äkkiseltään mielenkiintoiselta. Jos saataisiin yhdistettyä kestävyys, joustavuus ja puun "saundi", niin nehän ois täydelliset kepulat. :) |  tito
14.08.2013 12:34:19 (muokattu 14.08.2013 12:42:02) | |
|
Niq:Onko edes tuota seiskaa ohuempia kapuloita olemassa?
Ei ole itsellä tullut vastaan muita 7A:ta ohuempia kuin timbalekepit, nimimerkillä "eräänkin pellin ja timbalekalvon acuna-kepeillä punaiseksi värjännyt". Nykyäänhän niissäkin on maalamaaton pää.
Kapulan tippi on yks juttu johon kiinnitetään aika vähän huomioita esim symbaalien demotuksessa, ridehän voi kuulostaa ihan eri soittimelta eri muotoisilla tipeillä. Itse olen tykästynyt herneen kokoisen kärjen artikulaatioon a'la Regal Tip 9A (8A kun pitää himmailla).
edit: pitää vielä lisätä että olin kerrassaan pöyristynyt kun kämmentelin ensimmäistä kertaa Gavin Harrisonin signaturekeppejä DLX:ssä, mitkä järkäleet! Ja miten nätisti se kuitenkin vetää niillä.
cannedheatmaista zen-kepeyttä =) | Niq
14.08.2013 13:13:43 | |
|
tito: pitää vielä lisätä että olin kerrassaan pöyristynyt kun kämmentelin ensimmäistä kertaa Gavin Harrisonin signaturekeppejä DLX:ssä, mitkä järkäleet! Ja miten nätisti se kuitenkin vetää niillä.
Ymmärrän tuon hyvin, jos meinaan on keskimääräistä suurempi miehen koura, niin nuo seiskathan esimerkiksi tuntuu ihan syömäpuikoilta. Ylipäänsä on tosi vähän keskusteltu siitä, että mitä suositellaan ja mistä todetaan mitkä kapulat sopii, kun aloittava rumpali alkaa harrastuksen. Lyödäänkö kaikille vaan ne keskiverto 5A:t kouraan? Tai siitä, että onko mahdollista näin pienikätisenä hyvään kapulaotteeseen paksummilla kapuloilla. Koska se 5A on niin paksu, että peukalo jännittyy huonoon asentoon, eikä ole lyödessä käsivarren suuntainen, vaan osoittaa vähän alaspäin. |  Veksi
14.08.2013 13:14:36 (muokattu 14.08.2013 13:18:07) | |
|
Mulla oli pro-mark 733 Michael Carvin kepit, jossa on hyvin pieni tippi,jazz muusikon
käyttämät, on sopivan hiljainen symbaali saundi,tosin aika nopeasti kuluivat!
Periaatteessa ne on 7A, mutta tippi ratkaisee,miten soi? Sitten on ne tanskalaiset
B-Stikit joissa on hyvin ohuta malleja! saako niitä enää mistään? | |
Mulla on käytössä keppi joka vastaan paksuudeltaan suurinpiirtein 5a-kapulaa, mutta on pitempi, eli 420mm pitkänä. Perus 5a taitaa olla kutakuinkin 405mm pitkä.
Päätin sitten ottaa ohuemman ja lyhyemmän kepin tuollaiseen bilebändiprojektiin. Otin sitten 7a:ta vastaavan ja normaalimittaisen kepin. Soittelinkin noilla tovin ja olin mielissäni että sain volumea laskettua noilla mut huomasin että noilla kepeillä soittaessa sain kyynärpääni aivan tautisen kipeäksi. Ilmeisesti kun asettelu pysyi samana, niin jouduin kurottamaan sitten noilla lyhyemmillä kapuloilla sen verran mikä edesauttoi tuota kyynärpää hommaa.
Vielä mainintana se että molemmat kapulat siis saman valmistajan ja samaa materiaalia, vain pituus ja paksuus siis eri.
Normi 7a kapula taitaa vahvuudeltaan olla 13mm tai 13,2mm ja ainakin Csibi Sticsillä löytyy jazz-kapula joka on 12,2mm vahva.
Lähettäjä: "rumpujoppari R***i"
Lähetetty: 18.10.2010 02:40
Otsikko: Re: Tori: Sabian B8 Pro
Karavaani kulkee iloisesti rallatellen eteenpäin, vaikka koirat, persaukiset ja kateelliset räksyttävätkin. | janneto
14.08.2013 13:47:47 (muokattu 14.08.2013 13:51:29) | |
|
Oman kokemuksen mukaan hickorykapulat kestävät mulla parhaiten, nupit kuluvat loppuun ajan oloon.
Kapula on todentotta merkittävässä roolissa. Paino ja pituus, balanssi, nupin muoto ja kaulan malli vaikuttavat soittotatsiin ja soundiin erittäin paljon.
Olen viime aikoina soitellut Vaterin jatsikepeillä ( Mannhattan 7A ) joissa kaulaosa joustaa melko paljon. Näillä kapuloilla voi soittaa aika paljon kovempaa ilman että pelti alkaa crashata. Jostain syystä diskantti korostuu näillä kapuloilla myös. | |
tito: Ei ole itsellä tullut vastaan muita 7A:ta ohuempia kuin timbalekepit, nimimerkillä "eräänkin pellin ja timbalekalvon acuna-kepeillä punaiseksi värjännyt". Nykyäänhän niissäkin on maalamaaton pää.
Kapulan tippi on yks juttu johon kiinnitetään aika vähän huomioita esim symbaalien demotuksessa, ridehän voi kuulostaa ihan eri soittimelta eri muotoisilla tipeillä. Itse olen tykästynyt herneen kokoisen kärjen artikulaatioon a'la Regal Tip 9A (8A kun pitää himmailla).
edit: pitää vielä lisätä että olin kerrassaan pöyristynyt kun kämmentelin ensimmäistä kertaa Gavin Harrisonin signaturekeppejä DLX:ssä, mitkä järkäleet! Ja miten nätisti se kuitenkin vetää niillä.
Puhumattakaan Mike Mänsiinin signaturepalikoista. Ne painaa kuin rautatangot ja silti niillä on päässyt johonkin ennätystenkirjaan!
"Katselin videotasi aiheesta Johanna Kurkela - Rakkauslaulu. En kirjoita sinulle enää ikinä mitään." | |
J.Newkid: Puhumattakaan Mike Mänsiinin signaturepalikoista. Ne painaa kuin rautatangot ja silti niillä on päässyt johonkin ennätystenkirjaan!
Kokonsa puolestahan ne ei ole kauhean paksut, mutta materiaaliltaan laminoitua koivua. Ehkä koivu on materiaalina painavampaa kuin hikkori, tai sitten noihin valitaan erityisen tiivistä puuta.
Nämä taasen ovat yllättävän isot.
http://zildjian.com/Products/Drumst … -Series/Artist-Series-Tony-Williams
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c | tito
14.08.2013 16:27:03 (muokattu 14.08.2013 16:40:59) | |
|
Vähän vielä ajatuksen juoksua aiheen vierestä. Joku tunnustettu taiteilija, en nyt muista oliko Jojo, Benny, Gavin tai vastaava, filosofoi jollakin videopätkällä rumpujensoiton dilemmaa, kun rumpalilla ei ole luonnollista suoraa kontaktia ja kosketusta instrumenttiinsa kuten yleensä muilla soittajilla, vaan välissä on kapulat. Rohkenisin olla vähän eri mieltä.
Eikö juuri se, että ääntä tuottava resonoiva osa rummuissa on vapaasti saatavilla ja soitettavissa sormin, kyynärpäällä, tuhansilla erilaisilla kapuloilla ja vaikka tiskiharjoilla, ole tavallaan paljon monimuotoisempaa kuin vaikka pianistilla, joka ei suoraan pääse itse kieliin käsiksi, vaan yhdellä ja samalla vasaralla taotaan pianonkieltä koskettimen ja koneiston välityksellä. No toki jotkut kokeelliset jatsarin säätää kaikenlaista siellä flyygelin kannen alla, mutta kuitenkin.
cannedheatmaista zen-kepeyttä =) | |
Oletko kokeillut Zildjian Bill Stewart signature keppejä.
http://zildjian.com/Products/Drumst … t-Series/Artist-Series-Bill-Stewart
Olen vedellyt noilla jo pitkään pikkupaikoissa. Ainoa huono puoli on kun "unohtaa" soittaa maltillisella volalla, alkaa nuo kapulat taipumaan :-) jossainvaiheesa sitten huomma, että onpas keppi käyrä (ilman mitään kaksimielisiä ajatuksia, kiitos).
Soitan yleensäkin aika ohoilla kapuloilla. Nuo Bill Stewartit ja Vic Firthin Steve Jordan yleensä käytössä.
Buum Kläk, Buum Kläk | |
tito: Vähän vielä ajatuksen juoksua aiheen vierestä. Joku tunnustettu taiteilija, en nyt muista oliko Jojo, Benny, Gavin tai vastaava, filosofoi jollakin videopätkällä rumpujensoiton dilemmaa, kun rumpalilla ei ole luonnollista suoraa kontaktia ja kosketusta instrumenttiinsa kuten yleensä muilla soittajilla, vaan välissä on kapulat. Rohkenisin olla vähän eri mieltä.
Eikö juuri se, että ääntä tuottava resonoiva osa rummuissa on vapaasti saatavilla ja soitettavissa sormin, kyynärpäällä, tuhansilla erilaisilla kapuloilla ja vaikka tiskiharjoilla, ole tavallaan paljon monimuotoisempaa kuin vaikka pianistilla, joka ei suoraan pääse itse kieliin käsiksi, vaan yhdellä ja samalla vasaralla taotaan pianonkieltä koskettimen ja koneiston välityksellä. No toki jotkut kokeelliset jatsarin säätää kaikenlaista siellä flyygelin kannen alla, mutta kuitenkin.
Ainut, mikä on suoraan luonnollisessa kontaktissa soittimeensa, taitaa olla laulaja.. Kaikki muut on enemmän ja vähemmän välillisesti.. Ja onhan pianoissakin erilainen tatsi, erilainen koneista ja kosketus jne..
Itselleni kapulat ovat aina olleet enemmän fiilis kysymys, ei niinkään saundi kysymys. Muutenkin olen puhtaasti fiilis-soittaja. Jos ride on väärässä kulmassa, se häiritsee, jos kapulat on eri paria, se häiritsee jne.. Soitin aiemmin aika ohuilla kapuloilla, esim. Elvinin jazzit tai perus 7A.. Tuolloin pellit ja kalvot olivat paksumpia, mutta soitin kuitenkin aika "kevyesti".. Salesvuon Tomi oli ensimmäinen opettaja, joka laittoi ajattelemaan kapuloiden merkitystä saundiin ja ylipäätäänkin "oman saundin" käsitystä..
Lähtökohtaisesti kaikki oli väärinpäin, kun hennolla kapulalla ja otteella yrittää saada voimaa tarvitsevia rumpuja soimaan.. Vaihdoin kapuloita pikkuhiljaa paksumpaan ja nyt soitan sujuvasti 5A ja 5B pareilla.. Suoranaisesti en soita kovempaa, mutta kapulan oma paino ja "vahvuus" saa rummut soimaan tavallaan ilmaiseksi, ilman että minun täytyy soittaa kovempaa.. Minusta on jopa melkein helpompaa soittaa paksummilla kapuloilla hiljaa, kuin ohuilla kapuloilla. Ohuiden kapuloiden kanssa alan puskemaan liikaa, että saan sen saman tuntuman mitä paksummilla, ja sitten soitan jo taas liian kovaa..
Pitkään olen soittanut Balbexin hikkorisilla G5A:lla, nyt koitin samoja pyökkisiä, tuntuma on ihan eri, vaikka koko onkin sama.. Yllättävän hyvä fiilis oli soittaa myös niillä, vaikka ovat vähän kevyemmän.. Kapuloissa oli vähän sama juttu kun pelleissä, aikansa joutuu etsimään että löytyy ne omiin kätösiin sopivat, mutta sitten kun löytyy niin se on siinä..=)
Kalliimmat on useimmiten parempia kuin halvemmat. -arse | |
Minullakin on ollut kaikenlaisia kapuloita, mutta nyt jo muutaman vuoden Vic Firth 5A. Se meni muistaakseni jotenkin niin, että paksummat tuntui hitailta ja pitemmät kankeilta. Ohuemmilla soundikin jäi ohueksi. Nylontippiset tärähteli enemmän kädessä ja ride meni aika kirkkaaksi. Pyöreätippiset kuulosti samalta joka asennossa ja terävätippisillä sai varoa kalvoja ja rideen tuli enemmän pingiä. Joidenkin valmistajien kapulat oli turhan kärkipainotteisia ja Millenniumit ei olleet lähellekään samaa paria. Pyökkiset oli liian kevyet tai heikot ja tammiset liian painavat. Jotkut hiilikuitukapulatkin raakkasin joskus jostain syystä, mutta en kuollaksenikaan muista miksi. |  joHa
08.10.2013 10:09:52 (muokattu 08.10.2013 10:11:22) | |
|
Minkälaisia fiiliksiä porukalla herättää vaahteraiset palikat?
Itse olen viimeaikoina kallistunut soittelemaan Vaterin 5B vaahterakepeillä. Miellyttää se yhdistelmä, että kapulat tuntuu kädessä tuhdilta mutta on kuitenkin selkeesti hikkorikapuloita keveämmät. Myös jotkin Ayotten vaahterakepit joskus testasin ja mukavilta tuntuivat.
Niin ja onko tietoja muista vaahterakeppien valmistajista. ProMarkit ja Vic Firthit tietääkseni ei tarjoa näitä?
EDIT: Heti löyty ainakin Vic Firthiltä...
www.stfelix.fi |  Duro
08.10.2013 11:35:44 | |
|
Yksiä Vicin 2B vaahteroita joskus soittelin ja ne oli oikeen kivat. Tuntuma oli loistava, paksuudestaan huolimatta oikeen keposet. Ei vaan mitään pitempiaikasta kokemusta ole.
Ei mitään lisättävää rumpuskenelle. Persoonallisuus soittajana nolla. (c) jazzmies | |
Kyllä Promarkilla vaahterakapuloita löytyy. Itselläni käytössä Jazz cafe MJZ9 sarjaa sekä paksumpana Marco Minneman kapulat. F-musiikista löytyy tällä hetkellä Minnemania sekä Todd Sucherman vaahterakapulaa. Jazz cafe tällä hetkellä loppu väliaikaisesti. | |
Itsellä on toiminut hyvin Vic Firthin SD9 vaahterakapula. Ihan vähän pitempi ja paksumpi kuin normi 5B, mutta samalla kevyempi. Kestävyydessä verrattuna hikkorisiin en ole huomannut suurta eroa. |  lkx
09.10.2013 00:33:48 | |
|
BanZai88: Itsellä on toiminut hyvin Vic Firthin SD9 vaahterakapula. Ihan vähän pitempi ja paksumpi kuin normi 5B, mutta samalla kevyempi. Kestävyydessä verrattuna hikkorisiin en ole huomannut suurta eroa.
Komp. Sama keppi ollut jo hyvän aikaa käytössä ja toimii vaan pirun hyvin. Vähän reilumpaan kouraan mukavan kokoinen, mutta kepeä. Kestävyys riippuu soittotatsista - jos lyö ihan sairaan kovaa, niin voi mennä palasiksi. Omassa käytössä kestänyt mainiosti tippejä myöden.
Soitamme huonosti, mutta kovaa ja koko ajan. | |
Aikoinaan olin 2B vannoutunut ties mistä naurettavasta syystä mutta käytännön sanelemana on 5B valintani. Käy humpasta metalliin. Siis ProMark. On riittävän kevyt ja nopea soitettava. Tosin välillä on puun rakenteen vuoksi ongelmia resonaation kanssa.
Mutta perverssioista puheen ollen niin jouduin soittamaan puoli-väkisin hääkeikalla sellasilla paksuilla riisitikuilla eli olisko ne jotku bamboostick:it tai jotku mutta oli vähän helkutan hyvä tatsi ja grippi. Sellanen, no, tottakai nyt joustava mutta myös soittaja-ystävällinen. Hämmennyin. Ja ärsytti kyllä siirtyä takaisin solid-keppeihin koska ne tuntuivat lähinnä ratakiskoilta ja resonanssit käteen myös sen mukaiset.
Cujo: Isä soitti ja kertoi ostaneensa kolme lammasta ja sähköurut. Se kyllä aina tietää, mihin rahansa laittaa. |  Otto
14.10.2013 08:40:58 | |
|
Pro-Mark 2B Nylon Tipeillä olen soittanut viimeiset yhdeksän vuotta. Sitä ennen oli eri merkkien 5A:ta. Pienemällä volyymilla käytän Pro-Mark 7A Nylon Tippejä ja traditional grip. 2B:llä soitetaan matchgripillä ja vasurissa keppi väärinpäin. Tarkoituksenani ei ole soittaa erityisen kovaa, mutta 2B istuu hyvin käteen. Sillä on rento ja kevyt soittaa, ja 2B:lläkin voi soittaa hiljaa. | |
Niq: Kapuloista on loppujen lopuksi melko vähän jutskattu palstalla, mitä nyt välillä on kiistelty että mitkä ovat ne kestävimmät ja parhaat. Haluaisinkin nyt herätellä aiheesta jotain syvällisempää tarinointia, koska huomasin haluavani salaa hieman ohuempia kapuloita.
Kävi näet sillä tavalla, että piti soittaa puoliakustinen keikka terassioloissa ja päädyin rodeihin. Vanhat olivat kuluneet jo aivan säleiksi ja kävin tapani mukaan hakemassa nipun kukkakeppejä kukkakaupasta ja tein työmaalla niistä seitsemän tikun paksuiset rodit käyttäen puuliimaa ja kutistesukkaa. No, kotiin päästyäni totesin että ne vanhat rodit olikin paksummat, jokseenkin Vic Firthin 5A - paksuusluokkaa. Ja nämä uudet siis olivat ohuemmat kuin 7A.
Kirosin ensin että tulipa tehtyä turhaan, mutta loppujen lopuksi noilla ohuilla olikin yllättävän mukava soittaa. Mulla on aika pienet kädet ja lyhyet sormet ja parien treenien jälkeen nuo rodit tuntuivat oikein hyvältä. Kunnes sitten piti alkaa soittamaan uudestaan kapuloilla. Vic Firthin 7A:t ovat kuin kaksi halkoa kourissa. Paino on jees, mutta se paksuus tuntuu hölmöltä.
Eli itse asiaan: Onko edes tuota seiskaa ohuempia kapuloita olemassa? Tuleeko materiaalivahvuus vastaan, eli ne ei sitten enää kestä soittamista? Vai tuleeko vaan niin kökkö saundi? En nyt edes ole varma, haluaisinko ohkasempia keppejä, mutta villi ajatus jäi mieleen ja olen tätä dilemmaa nyt pohdiskellut. Kokemuksia tai ajatuksia?
PS. Ja jääköön "vain h*mot vetää noin ohuilla/vain amatöörit ja Lars hakkaa pesäpallomailan paksusilla", "nailontippi vs. puutippi" ja "valmistaja 1 vs. valmistaja 2" ym. loputtomat väittelyt pois ketjusta. Muuten ois kiva kyllä jutella kapuloiden sielunelämästä ja varsinkin siitä, että onko suht vanhassa designissä kenties jotain parantelun tai innovaation varaa. Esimerkiksi ajatus puu-kuitu-komposiittikapuloista kuulostaa äkkiseltään mielenkiintoiselta. Jos saataisiin yhdistettyä kestävyys, joustavuus ja puun "saundi", niin nehän ois täydelliset kepulat. :)
Just pohdin itse tuota kapulapuolta syystä, että ViC Firthin 7A (hickory) tuntuu olevan ennätysajassa hajalla... Joskus soittelin 5A kapuloilla ja Taman Oak- peruskapulat olivat todella kestävät. Sitten siirryin pääasiassa Taman 7A- kokoon ja edelleen Oak tuntuisi kyllä kestävän hyvin.
Taman kapuloiden tilapäisestä stock outista (Oulun liikkeissä) johtuen ostin VIC Firthin 7A:ta, joka vaikuttaa tosi hyvältä soittaa, mutta tosiaan tuo tippi hajoaa melkein heti, kun pari kertaa lyö riden belliin. Ja en ole kovakätisimmästä päästä todellakaan. Harmittaa, kun hyvä kapula kestää vähän aikaa ja on lisäksi kalleimmasta päästä...
--> siirtynen taas Taman 7A-kokoon.
onkohan kyseessä ViC Firthin joku paska satsi (tai kuivuneet varastossa vuisokausia tms.) ? Olis mukava kuulla kommentteja...
Tapsa
-Haistellaan Tilannetta- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
