| Aihe: Milloin tarvitaan viisikielistä bassoa? | |
|---|
|
Nuorena miehenä viisikielisten bassojen yleistyessä ajattelin, että josko ne jyräävät nelikieliset bassot. Varmaan niitä paljon käytetäänkin, mutta hyvin ovat pintansa pitäneet perus presarit, jazzit ja muut nelikieliset.
Joskus vuosia sitten kotipaikkakunnalla oli musaliikkeessä Fendereitten demotilaisuus, jossa Ben Granfelt ja Ako Kiiski esittelivät ko. firman tuotteita vetämällä makeasti svengaavaa musaa paikallisen rumpalin avustuksella. Silloin oli Kiiskellä käytössään Fenderin viisikielinen Roscoe Beck- malli.
Nyttemmin olen huomannut, että Kiiski on sangen käytetty basisti TV:n sessioissa. Useimmiten käsissä näkyy kuitenkin joku nelikielinen perusfenkku, harvemmin tuo Roscoe Beck- malli.
Tämän alkujorinan jälkeen pääsen itse kysymykseen: Milloin viisikielistä bassoa tarvitaan? Sillähän voi soittaa kaikki nelikielisten jutut ja optiona on vielä nuo tosi matalat äänet. Kysymys koskee ehkä enemmän niitä, jotka tekevät keikkaa useammissa genreissä. Tulee mieleen, että jos on valmiiksi sovitettua musaa vaikka teatteriproduktioissa, niin onko esimerkiksi siellä vaatimuksena myös B-kieli? Entä alan oppilaitoksissa opiskelevat ammattiin tähtäävät basistit, onko viisikielinen oltava jo opiskeluvaiheessa soittotunneilla?
Entä onko tuo bassonvalinta ehkä musan tyylinmukainen valinta? Vanhaa tanssimusiikkia soittava orkesteri ei liene tarvitse viisikielistä bassoa. Vai voiko joskus viisikielinen vaihtua nelikieliseen pelkästään painosyistä, jos sessiot on pitkiä ja soitetaan seisten?
Entä ne teistä jotka käytätte molempia bassotyyppejä, niin tuleeko bassolinjoja lähestyttyä eri tavalla riippuen siitä monikokielinen soitin on kaulalla? |  Dropped C
10.08.2013 17:20:08 (muokattu 10.08.2013 17:29:07) | |
|
kariffi: Nuorena miehenä viisikielisten bassojen yleistyessä ajattelin, että josko ne jyräävät nelikieliset bassot.
Eivät varmasti jyrää koskaan, koska purismi. Viisikielisen käytto on paha "faux-pas" vanhemman liiton hevissä, rokissa ja punkissa. Luultavasti ihan siitä syystä, että ovat k.o. musiikinharrastajien mielestä rumia, myös omasta mielestäni.
Tosin on ihan hyvä juttu, että ovat yleisiä koska mörkövireisiin viisikielisen kielisatsit ovat hyviä. | |
Itse käytän viiskielistä sen takia, että tarviin biiseissä ihan kaikkia kieliä. Eikä meillä siis ole todellakaan mitää teknistä musiikkia, mutta tietyissä filleissä tarvitsee päästä ylimmälle kielelle ja parissa biisissä taas menee ihan B:hen asti. Joskus kyllä pitäs päästä A:hankin, mutta oon tyytyny soittamaan sen ylempää, kun ei oo jaksanu virittää alemmas.
"Lähinnä sie oot sellanen inhorealistinen postmodernia kautta seuraava taidelaji" | |
Monella teinillä kielimäärään vaikuttaa oma idoli. Sitten kun aivot kehittyy ja ego pienentyy, mukaan astuu musiikilliset tarpeet.
Itselläni on ollut 4,5 ja 6 kielisiä. Nelosella aloitin --> perus viitosta kokeilin (B,E,A,D,G) en pitänyt eikä ollut tarvetta -->
Kuutosessa tykästyin ylä B:hen --> Hankin hyvän viitosen johon "ylävire" (E,A,D,G,B) Tällä mentiin pitkälle.
Nelosia roikkui kuitenkin kokoajan matkassa ns. perustyökaluna.
Musiikilliset tarpeet sai aikaan pikkolokielien kokeilun, ja nepä on nyt yhdessä kepissä.
Loppukaneettina: Antaa musiikin ratkaista kielimäärä. Loppu on harjoittelua.
"En tunne, enkä tiedä hänestä henkilönä mitään, en halua häntä millään tavalla loukata tai muutenkaan kenenkään mieltä pahoittaa."
Lause joka oikeuttaa kommentoimaan mitä vaan kenestä vaan... |  trih
10.08.2013 23:30:12 (muokattu 10.08.2013 23:37:21) | |
|
Itse tarvitsen sen matalan B:n/dropped A:n, niitä korkeita en tarvitse = 4-kielinen B-E-A-D-vireessä. Siinähän ei ole kuin 5 kpl matalampaa säveltä stankkuvireeseen verrattuna, mielestäni ei voi puhua mistään hurjasta muutoksesta ja niillä menetetyllä 5:llä korkealla sävelellä ei ole käyttöä ettei liikaa kitaran tontille eksy, nyt vain 11 kpl matalampaa säveltä kuin kitaristilla -kuten basisteilla aina ;).
5-kielisen etuja: Valmiiksi sopiva satula B-kielelle (vrt. modaa 4-kielinen), jos tarvitsee tilukorkeutta se löytyy, tai sitten jos avoin G-kieli on olennainen jossain jne.
Rhythm In Jump, Dancing Close To You. | |
Viisikielinen on kätevä siinä suhteessa, että asemaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa niin usein. Uskoisin, että monissa tapauksissa vitosen käyttö johtuu tästä, eikä niinkään siitä, että pitäisi päästä niin matalalle. Oppilaitoksissa ei tietääkseni ole mitään vaatimuksia soittaa vitosta.
http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo | |
olen joutunut joissain studiojutuissa käyttämään viisikielistä koska niin on pyydetty tekemään. olen myös moneen otteeseen harkinnut semmoisen hankkimista itselleni. mutta täytyy sanoa etten erityisemmin pidä ainakaan d:n alapuolelle menevien äänien soundista. se muuttuu löysäksi pörinäksi (samantapainen efekti tulee oktaaverin läpi matalia ääniä soittamalla), se ehkä toimii jazz/metalli/iskelmä ilmaisussa, mutta rokkitiukkuus kärsii. nauhaton femma vois toisaalta kyl toimia johonkin fiilistelyyn.
I'm not the one to blame | |
sepisti: Viisikielinen on kätevä siinä suhteessa, että asemaa ei tarvitse välttämättä vaihtaa niin usein. Uskoisin, että monissa tapauksissa vitosen käyttö johtuu tästä, eikä niinkään siitä, että pitäisi päästä niin matalalle.
no, tää on kyllä ihan järkeen käyvä pointti.
I'm not the one to blame | trih
11.08.2013 02:15:00 (muokattu 11.08.2013 02:19:14) | |
|
Nyt kyllä peräänkuuluttaisin sitä, että ei ne muutamat sävelet alaspäin ole mitään mutaa vaan nimenomaan kielibasson voimavaroja. Niitä taajuuksia on käytetty iät ja ajat, onko niin että jonkin pop-musa-aikakauden uhrit ei hyväksy niitä? Nykyäänhän niitä on joka toisessa poppiksessa koska matala murina on hot ;)
Edit:
No eihän sillä humppa-ajan touhuissa mitään tee tietystikään.
Edit II:
Tai voisihan niihin laittaa sexyt bassot ;)
Rhythm In Jump, Dancing Close To You. | |
trih: Nyt kyllä peräänkuuluttaisin sitä, että ei ne muutamat sävelet alaspäin ole mitään mutaa vaan nimenomaan kielibasson voimavaroja. Niitä taajuuksia on käytetty iät ja ajat, onko niin että jonkin pop-musa-aikakauden uhrit ei hyväksy niitä? Nykyäänhän niitä on joka toisessa poppiksessa koska matala murina on hot ;)
Alaäänet vaatii vähän enemmän muultakin signaaliketjulta. Ei pelkästään sitä "ylimääräistä" kieltä bassoon...
Lopputulos siteen pakataan, laitetaan nettiin, imuroidaan, pakataan vielä kerran iPuhelimeen, kuunnellaan nappikuulokkeista, ja ihmetellään että jo on tumppu soundi... ;)
"En tunne, enkä tiedä hänestä henkilönä mitään, en halua häntä millään tavalla loukata tai muutenkaan kenenkään mieltä pahoittaa."
Lause joka oikeuttaa kommentoimaan mitä vaan kenestä vaan... | |
En ole tarvinnut koskaan. Olen omistanut ja turhana sellaisesta luopunut.
Onhan sellaisella tehty todella makeita juttuja, mutta enimmäkseen kuulee mautonta ja ponnetonta alavireörinää surkealla saundilla.
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
hollstro: En ole tarvinnut koskaan. Olen omistanut ja turhana sellaisesta luopunut.
Onhan sellaisella tehty todella makeita juttuja, mutta enimmäkseen kuulee mautonta ja ponnetonta alavireörinää surkealla saundilla.
Yhtä vähän tarttee h-kieltä, kuin g-kieltä. Kuitenkin lopulta oon päätyny jättää useimmista nelikielisistä sen h:n pois. Jos päätyykin siihen, että vire on HEAD, niin automaattisesti ne soiton perusasemat on vähän erilaiset eri vireillä, kun samoja biisejä tulee soiteltua molemman tyyppisillä vireillä. Se on ihan jees treeniä. Kyllä basso kuulostaa enemmän bassolta ja enemmän tulee käytettyä neljää kieltä silloin kun on viritetty alemmas. Ei kuitenkaan oo mitenkään erityisen usein soinu ne E:n tai D:n alapuoliset äänet. Mutta vastaava pohdinto äänten tarpeellisuudesta on tarvinnut tehdä myös G-kielen viidelle ylimmälle nauhalle. Aivan turhia nekin. Mulle.
Mut viisikielisen pointti mulle on se, että vitosen ja nelosen E-kieli tuntuu eriltä. Ja myös saundaa eriltä. En tiedä miksi. Kommentoikaa tätä jos jotain kommentoitte, mutta muistelisin etten ole ainoa, joka tälleen asian kokee.
Vähän riittää ja paljon tuntuu. | |
T.Nick: Mut viisikielisen pointti mulle on se, että vitosen ja nelosen E-kieli tuntuu eriltä. Ja myös saundaa eriltä. En tiedä miksi. Kommentoikaa tätä jos jotain kommentoitte, mutta muistelisin etten ole ainoa, joka tälleen asian kokee.
Tuo on e-kielen sointi on hyvä pointti, vaikka ainakaan omalla kohdallani se ei ole syy käyttää viisikielistä. Mun kokemukseni mukaan vitosissa e-kielen sointi on nelikieliseen verrattuna aavistuksen ponnettomampi, tai "ujompi", kuten eräs kunnianarvoisa kollega sen verbalisoi.
Oma kantani asiaan noin muuten on se, että 5-kielinen ei ole pelkästään rekisteriltään laajennettu nelonen, vaan osittain aivan oma instrumenttinsa siinä mielessä, että sillä soittaessa tulee vaistonvaraisesti tarjoiltua vähän erilaisia juttuja kuin nelosella. Voi toki olla, että tuo on vain treenin puutetta.
Pääasiallisin syy vitosen käyttöön allekirjoittaneella on tarve saada ne alarekkarin äänet käyttöön. Mutta vitosella ja nelosella on molemmilla paikkansa.
Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |  Etvi
11.08.2013 13:33:23 | |
|
absqua:
Pääasiallisin syy vitosen käyttöön allekirjoittaneella on tarve saada ne alarekkarin äänet käyttöön. Mutta vitosella ja nelosella on molemmilla paikkansa.
Sama homma mullakin, H-kieleltä soitettuna D on vielä ihan käyttökelpoinen ja soinniltaan ja aika usein vielä tarpeellinenkin omiin musahommiini. Viimeaikaisten nauhoituskokemusten jäljiltä vaan tuntuu, että nelonen on vaan ehkä hiukan helpompi hallita, kun on vähemmän vapaita kieliä dempattavana. Vitosessa meinaa jotain ylimääräisiä kieliä jäädä soimaan tahattomasti, mutta tämähän tietty on vain harjoittelukysymys.
Viisikielisten karttaminen ei varmaankaan ole pelkkää uutuuden vastustamista, kun onhan noita viisikielisiä kontriakin ollut vaikka kuinka kauan ihan klasarikäytössä. Luultavasti enemmänkin jokin tyylisidonnainen juttu tuo kielien määrä. Toisaalta eihän äänentallennus ja -toistotekniikkakaan ollut H-kielen matalille äänille kovin suotuistaa P-basson keksimisen aikoihin.
"Äänimies hoi, saisko vähän lisää akustiikkaa?" | |
Mulla suurimpana syynä on se, että Musarin SR5 on vain parhaiten kätösiin sopiva basso tähän mennessä. H-kieli toimii hyvin peukalotukena ;-). Toki se ihan hyvä lisä soittoonkin, mutta tulisin toimeen ilmankin. | |
absqua: Tuo on e-kielen sointi on hyvä pointti, vaikka ainakaan omalla kohdallani se ei ole syy käyttää viisikielistä. Mun kokemukseni mukaan vitosissa e-kielen sointi on nelikieliseen verrattuna aavistuksen ponnettomampi, tai "ujompi", kuten eräs kunnianarvoisa kollega sen verbalisoi.
Noin mäkin sen ehkä panisin. Mutta toisaalta enemmän sukua a-kielelle, tai jotain. Kyl vaan jotenkin se kielen sijainti otelaudalla vaikuttaa, vaikka olis samassa soittimessa mutta eri paikassa. Head-vireessä reunimmainen d-kielikin tuntuu eriltä, kuin siinä kolmospaikalla. Ja lisäks sellanen kiivas e-kielen louhiminen on miu mielestä ergonomisempaa oikealle kädelle. Peukalohanka on reunimmaisen kielen kanssa aika kiinni ja mulla se ottaa toisinaan voimille, ku mennää haipakkaa.
Oma kantani asiaan noin muuten on se, että 5-kielinen ei ole pelkästään rekisteriltään laajennettu nelonen, vaan osittain aivan oma instrumenttinsa siinä mielessä, että sillä soittaessa tulee vaistonvaraisesti tarjoiltua vähän erilaisia juttuja kuin nelosella. Voi toki olla, että tuo on vain treenin puutetta.
Joo. Nelosella tulee mulla enemmän mentyä sellasten "vapaa kieli" -juttujen kautta, eli äänivalinnat määrittyy sikäli epämusiikillisista lähtökohdista toisinaan. Vitosella, kun soittaa usein yhtä kieltä alempaa, mutta ylemmästä asemasta, tulee ne asteet, tai miksi niitä ikinä sitten kutsuukin, haettua sillehens enemmän korvalla.
Pääasiallinen syy vitosen käyttöön allekirjoittaneella on tarve saada mustaa naista. Mutta vitosella ja nelosella on molemmilla paikkansa.
Näin o. Vitosta en viittii kantaa mukana, jos bäklaini ei oo vimpan päälle.
Vähän riittää ja paljon tuntuu. | |
T.Nick: Mut viisikielisen pointti mulle on se, että vitosen ja nelosen E-kieli tuntuu eriltä. Ja myös saundaa eriltä. En tiedä miksi. Kommentoikaa tätä jos jotain kommentoitte, mutta muistelisin etten ole ainoa, joka tälleen asian kokee.
Itse koen viisikielisen ongelmaksi sen, että h-kielen sävelet e:stä ylöspäin ovat liian "bassoisia" ja diggaan esim. e-kieleltä löytyvän f:n soundista enemmän. Kun mennään sinne e:n alapuolelle niin toimii mulle paremmin. Toki tähän vaikuttaa soittimen ominaisuudet myös. Eli tarvittavat sävelet löytyvät usein yhdestä asemasta, mutta soundisyistä tulee silti hakeuduttua e-kielelle, joten pistin vitosen myyntiin...
http://www.youtu.be/L5gGjlyzxfo |  KMT
12.08.2013 02:44:53 (muokattu 12.08.2013 02:46:14) | |
|
Näin rokkenrollia tai rautalankabassokuvioita soittaneena on mulla suurempi syy viisikieliseen että vähentää tarvetta muuttaa asemaa. Toki vielä löytyy kutonenkin mutta F#-Bb on jo liika matala normikappaleisiin ja enpä ole ikinä tykänny ylä-C:n kielen saundista ja sormet ei tykkää, toki käytän jos joku biisi tarvitsee mutta vitonen on mulla se perus.
Toki perinteet vähän vaikuttaa itelläkin sen verta, että kyllä se päätyökalu pitää mieluiten olla Fenderin/Squierin tuotantoa. Harmittaa vain että Precisionia ei ole vasta kuin viime vuosina saanu vitosena ja nytkään ei kai ole kuin yksi malli.
Ja on tullut vastaan kontran nuotteja mitä soitellu, jotka vaatinut ala-B:tä | |
sepisti: Itse koen viisikielisen ongelmaksi sen, että h-kielen sävelet e:stä ylöspäin ovat liian "bassoisia" ja diggaan esim. e-kieleltä löytyvän f:n soundista enemmän. Kun mennään sinne e:n alapuolelle niin toimii mulle paremmin. Toki tähän vaikuttaa soittimen ominaisuudet myös. Eli tarvittavat sävelet löytyvät usein yhdestä asemasta, mutta soundisyistä tulee silti hakeuduttua e-kielelle, joten pistin vitosen myyntiin...
Tää on totta. Mutta tähän auttaa paljon sellainen pikku-kikka, että kasaa kielisetit ZOG-hengessä, eli vähän yrittää tasata kielipaksuuksia sellaisiksi, että jokaisella kielellä on suunnilleen yhtä kova veto. Etenkin viisikielisessä eron huomaa, kun h-kieltä on aika paljon varaa kiristää noista .120-.130 paksuuksista. Tätä nyt oon mainostanu jo ihan liikaakin bassopalstalla, mutta oon ostanu Pyramidin irtokieliä ja 5-kielisessä (35") paksuudet ovatten tälläset: .040-.060-.080-.110-.145. Tosta jos ottaa sokkotestin, että kuuleeko tietämättä, että miltä kieleltä ääni on otettu, niin sitä ei pystykään yhtäkkiä niin vedenpitävästi sanomaan. Ohuemmat kielet ovat suhteessa bassoisempia ja paksut kielet ovat napakampia.
Vähän riittää ja paljon tuntuu. | |
Jostain syystä kaikki bändit joissa olen viime vuosina soittanut, niin omaa musaa tekevät kuin koveriryhmätkin, ovat soittaneet sellaista matskua, jossa H-kieli on ollut joko pakollinen tai hyvin tarpeellinen.
Tästä syystä nauhallisten bassojen arsenaali on muuttunut 35"-mensuurin jyriin. Soi ne matalimmatkin äänet kauniisti. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
