Rock, pop, alternative ›

Kaipa sillä vältellään täydellisyyttä. Harvinaisen kamala ralli. ziisus.
 
Niinpä, McCartneyn kamalimpia tuotteita. Ehkä tässä Ob-la-di Ob-la-da vs. Julia asetelmassa kiteytyy jotakin Maccan ja Lennonin erilaisuudesta musiikintekijöinä. Macca teki tietty monia todella hienoja juttuja noin musiikillisesti, mutta olen aina kokenut Lennonin biisit paljon aidompina ja koskettavampina, niissä on elämän makua.
Mutta täytyyhän Maccaa mennä kuuntelemaan kesäkuussa Stadionille ilman muuta!

Tässäpä minun listani, tasaisesta Lennonia että Maccaa:
 
1. Back In The USSR
2. Glass Onion
3. The Continuing Story Of Bungalow Bill
4. While My Guitar Gently Weeps
5. Happiness Is A Warm Gun
6. Im So Tired
7. Blackbird
8. Rocky Raccoon
9. I Will
10. Birthday
11. Helter Skelter
12. Cry Baby Cry
13. Good Night

Tiputtaisin ekalta levyltä noi biisit pois. Niitä ei muutekaan jaksa ikinä kuunnella, jos on tarpeeks lähellä, että ne saa vaivattomasti skpattua...
 
Dear Prudence
Martha My Dear
I'm So Tired
Blackbird
Piggies
Why Don't We Do It in the Road?
Julia
 
Kakkos levyltä levylle pääsis:
 
Sexy Sadie
Yer Blues
ja Revolution ( ei se häröily )
 
Ob La Diahan ei saa poistaa sitte mistään!

Itse pidän heitä kahta erittäin tasapuolisina. Mestareiden keskinäinen kilpailu ajoi heidät luomaan mestariteoksia. McCartneyllakin on erittäin koskettavia biisejä, kuten Blackbird, Here Today (Lennonin muistolla), Yesterday, I Will, Let It Be, Eleanor Rigby jne.
 
Eikös John ja Paul alkuvuosina tehneet biisit yhdessä? Missä vaiheessa he sitten alkoivat tehdä biisit yksin?

Eikös John ja Paul alkuvuosina tehneet biisit yhdessä? Missä vaiheessa he sitten alkoivat tehdä biisit yksin?
 
Jostain olen lukenut Paulin sanoneen että One after 909 olisi viimeinen biisi minkä tekivät täysin yhdessä. Tuohan tehtiin joskus 1962 olisko vaikka julkaistiinkin vasta let it be:llä.
 
Tottakai kumpikin on kommentoinut toisiensa töitä koko bändin ajan ja Day in the life on tietenkin tehty puoliksi, mutta pääosin kaikki beatlesin biisit ovat lähes kokonaan yhden ihmisen tekemiä. Koskaan ei tietenkään TÄYSIN kokonaan.

Niinpä, McCartneyn kamalimpia tuotteita. Ehkä tässä Ob-la-di Ob-la-da vs. Julia asetelmassa kiteytyy jotakin Maccan ja Lennonin erilaisuudesta musiikintekijöinä. Macca teki tietty monia todella hienoja juttuja noin musiikillisesti, mutta olen aina kokenut Lennonin biisit paljon aidompina ja koskettavampina, niissä on elämän makua.
Mutta täytyyhän Maccaa mennä kuuntelemaan kesäkuussa Stadionille ilman muuta!
 
Heh. Puhut _täysin_ minun suullani. Allekirjoitan kaiken mitä tuossa ylhäällä on :)

Jostain olen lukenut Paulin sanoneen että One after 909 olisi viimeinen biisi minkä tekivät täysin yhdessä. Tuohan tehtiin joskus 1962 olisko vaikka julkaistiinkin vasta let it be:llä.
 
Tottakai kumpikin on kommentoinut toisiensa töitä koko bändin ajan ja Day in the life on tietenkin tehty puoliksi, mutta pääosin kaikki beatlesin biisit ovat lähes kokonaan yhden ihmisen tekemiä. Koskaan ei tietenkään TÄYSIN kokonaan.
 
Kannattaa lukea Barry Milesin kirja Eilinen. Paul kertoo että on liioiteltua sanoa myöhäisimpien kappaleiden tekijöiksi vain jompaakumpaa, vaan esim. I've Got A Feeling on hyvä esimerkki hyvästä yhteistyöstä myöhäisemmässäkin vaiheessa. Krediitit menee aika usein 70-30, 80-20 tai jopa 60-40. In My Life ja Eleanor Rigby lienee ainoat biisit joissa Paulilla ja Johnilla on tekijäsuhteista omat näkemyksensä.

Kannattaa lukea Barry Milesin kirja Eilinen. Paul kertoo että on liioiteltua sanoa myöhäisimpien kappaleiden tekijöiksi vain jompaakumpaa, vaan esim. I've Got A Feeling on hyvä esimerkki hyvästä yhteistyöstä myöhäisemmässäkin vaiheessa. Krediitit menee aika usein 70-30, 80-20 tai jopa 60-40. In My Life ja Eleanor Rigby lienee ainoat biisit joissa Paulilla ja Johnilla on tekijäsuhteista omat näkemyksensä.
 
Olen lukenut kyseisen kirjan. Ja kuten sanoin, kuitenkin lähes kaikissa biiseissä on yksi mies tehnyt biisin pääosin vaikka tottakai muilta bändiläisiltä on tullut avustusta.
 
I've Got A Feeling on minusta Maccan biisi ihan selkeästi, vaikka Lennonin tekemä "ev'rybody had a hard year" on hyvä lisä kappaleeseen. Mutta suurin osa on Maccan käsialaa.
 
edit. selkeytin.

Olen itsekin lukenut Milesin kirjan. Hieman ihmetytti, mikä pointti Maccalla oli niin kovasti kertoa biisien tekijöiden krediitit prosentuaalisesti?
 
Varsinkin kun tuo työnjaon muuttaminen prosentuaaliseksi on tässä mielessä hieman hankalaa. Ne täytyykin ottaa ns. lonkalta heittoina, sillä laskukaavaa prosenttien jakoon ei esitelty;)
 
Toinen arveluttava piirre on se, että toinen työpari ei ole enää keskuudessamme oikomassa mahdollisia virhearvioita.
Tulee vähän semmonen tunne, että Macca halusi hieman itse nostaa kissan häntää.
 
Jos Macca olisi vain eritellyt mikä Lennonin ja mikä hänen osuutensa niin homma olisi ollut selvempi. Mitään naurettavia prosentteja ei olisi enää tarvittu. Totuushan on se, että tähän Macca ei kykene, sillä hän ei enää muista 30-40 vuoden takaisia asioita niin tarkasti, että voisi tarkan työnjaon kunkin biisin osalta tehdä. Ei siihen pystyisi Lennonkaan, jos eläisi.

Toinen arveluttava piirre on se, että toinen työpari ei ole enää keskuudessamme oikomassa mahdollisia virhearvioita.
Tulee vähän semmonen tunne, että Macca halusi hieman itse nostaa kissan häntää.
 
Samaa olen mietiskellyt. Monet sanovat (eritoten muusikoiden.netissä), että "kun luin kirjan "Eilinen" tajusin kuinka tärkeä Macca oikeasti oli" ja Lennonia pidetään jonkun asteen narkkarina. Kärjistäen tottakai.
 
Mitenhän asiat käsitettäisiin jos Lennon olisi sanomassa oman sanansa näihin asioihin.
 
Enkä missään nimessä väheksy McCartneytä.

Tuli sitten kahteen kertaan.

Olen itsekin lukenut Milesin kirjan. Hieman ihmetytti, mikä pointti Maccalla oli niin kovasti kertoa biisien tekijöiden krediitit prosentuaalisesti?
 
Joo kyllä se minuakin vähän häiritsi. Ei kai niitä prosentteja nuotilleen lasketa :) Kyllä niistä jonkun kuvan saa. Mikä kirja esittäisi Lennon puolen asioista? Semmosia on varmasti olemassa.

Mikä kirja esittäisi Lennon puolen asioista? Semmosia on varmasti olemassa.
 
Vuonna -70 (muistaakseni) ilmestynyt "Lennon muistelee".
 
Tästä on puhuttu ennenkin, mutta Mäkikartanon kirjassa "Eilinen" ja tuossa "Lennon muistelee" -teoksessa taisi löytyä ristiriitaa ainoastaan yhdessä tai kahdessa biisissä. Siis ristiriitaa siitä, että kuka teki mitäkin. Biisit taisivat olla Eleanor Rigby (johon Lennon väitti kirjoittaneensa osan sanoista) ja Day in the life (johon Paul väitti muistaakseni kirjoittaneensa jotain). Muuten herrojen muistikuvat olivat kovasti samanlaiset.
 
Voin muistaa väärin. Jos joku on aktiivinen niin etsiköön näistä m-netin keskusteluista n. vuoden takaiset jutut, jolloin samasta asiasta oli puhetta.
 
EDIT: Olin sitten itse aktiivinen:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=37037
 
Hassunhauskaa (?) keskustelua muutenkin...
 
EDIT2: Day in the life... Piti olla In my life.

Eleanor Rigby (johon Lennon väitti kirjoittaneensa osan sanoista) ja Day in the life (johon Paul väitti muistaakseni kirjoittaneensa jotain)
 
Korjaan: In My Life. Paul väitti että Johnin idean pohjalta hän teki melodian ja kitarariffit, ensimmäinen säkeistö oli Johnin ja loput sanat he tekivät yhdessä.
 
John taas väitti että Paulin osuus oli keskikahdeksikon melodia ja harmoniat. In My Life:ssa ei tosin ole keskikahdeksikkoa.
 
Yritäppä siinä sitten selvittää kuka teki mitä. Hieno kappale se joka tapauksessa on.

Korjaan: In My Life.

 
No niin just, ilman muuta. Perhana kun pitää säheltää liian nopeesti, niin tulee amatöörimäisiä virheitä. Kiitos korjauksesta!

Kyllä mä tiesin että sä tiesit.

Huomasin etten ole tämmöiseen kysymykseen vielä kantaani sanonut;)
 
Valkoisen tuplan puolikkaaseen pääsisivät mukaan seuraavat rallit:
 
1) Back In The USSR
2) Dear Prudence
3) Glass Onion
4) While My Guitar Gently Weeps
5) Happiness Is A Warm Gun
6) IŽm So Tired
7) Blackbird
8) Julia
9) Yer Blues
10) Mother NatureŽs Sun
11) Sexy Sadie
12) Helter Skelter
13) Good Night
 
7 Lennonia, 4 Maccaa, 1 Harrison ja 1 Ringo.

Hmh. Nimimerkki on näköjään kirjautumisen yhteydessä tähän liimautunut. Nimeni on siis Ilkka Ahmavaara. Täytyy koettaa vaihtaa tuo.
 
Aika paljon listauksia tähän topiikkiin on tullut. Kesää ja kärpäsiä. "The White Album" on todellakin ehkäpä merkittävin kokonaisuus sitten Sgt. Pepperin mitä ko. väki sai aikaan.
 
Beatlesien musiikin kannalta valkkis on aivan hyvä katsaus siitä mitä yhtye näki ja ajatteli, erilaiset tyylilajit tulevat jokseenkin hyvin esiin, ja se on tärkeää tämän väen (bändin) elämäntyön ymmärtämiseksi jälkipolville.
 
(Nyt yritän vaihtaa ton nimimerkin)

Mie haluaisin sellaisen valkosen tuplan jossa olis vain 45 minuutin versio obladiobladaasta.