Kitarat: kitarakamat ›

s8na: Voisko toi tulla sähköjen kautta toisesta spedusta. Kokeile eri pedaaleilla volat nollissa vieläkö vuotelee.
 
Niin ennemmin tuo viittaa siihen, että tuo HK:n smartlooppi vuotaa.... Koklaas vielä sillai, että nykäset sen signaalipiuhan irti siellä loopissa olevista pedaaleista (tai TU2:sta virtapiuha irti) => tällä pääsis kokeilemaan, että meneekö sieltä loopin ohi signaalia, vaikka olisi manuaalin mukaan kuinka "sarjalooppi".
 
Veikkaan, että looppi vuotaa niinkuin Illu tuossa jo epäilikin. Sen vaikutus kuuluu vain tuolla tunerilla kun muilla pedaaleilla ei "muteteta" ( kielioppi kunniaan)...
 
Mielenkiintoinen judanssi!

Pitäisi saada EQ looppiin Mesa F-30 -nupin kaveriksi. Ymmärtääkseni MXR:n 6-band eq olisi aika kova tähän tarkoitukseen? Pikaisen haun käytön perusteella käyttäjät tuntuvat suosivan tuota vanhaa sinistä mallia tämän uuden sijaan. Onko ero todella selkeä - yritänkö metsästää vanhan torilta vai lyönkö rahat uuteen malliin?

Tuli hankittua Seymour Duncan DejaVu-delay http://www.youtube.com/watch?v=Y19m4r8pHVs . Tässä on sellainen erikoisuus, että 'analog' ja 'digital' delayta pystyy sekoittamaan keskenään portaattomasti. Oiva kapistus. Modulaatio-toiminto on hiukan sellainen 'turhake'. Paremmat modulaatiot saa ihan perinteisestä choruksesta.

Menin tänään treenikselle testaamaan vasta matkahuollosta haettua kitaraa, mutta sepä menikin ihan od-testiksi, kun naapuritreenikseltä lähti mukaan MXR Custom Badass Modified OD ja Mad Proffan Amber OD. Lisäksi laukussa oli jo mukana omat Ibanez TS-10 ja K-Sound TS-808 -klooni. Kirjoitin tosta Amberista jo tonne MP-ketjuun, eikä sitä oikein kannata noihin kolmeen TS-tyypin overdriveen rinnastaakaan.
 
Testikamoina siis MH:sta haettu Dillionin Mosrite-kopsu pysikympeillä, verrokkikitara Guild S100C Phat Cateilla (tällä soitin lopulta paljon enemmän), Orange RV50 ja Orange V30 212 -kaappi.
 
MXR Badass on todella hyvä! Siinä missä TS-10 leikkaa kovasti alapäätä ja jättää kokonaissoundin hieman kuivaksi, MXR säilyttää botnen ja antaa bump-kytkimen ja 100Hz nupikan avulla työkalut muokata alapäätä vielä enemmän mieluisaksi. MXR ja 808 ovat perusluonteeltaan lähempänä toisiaan (kun MXR:n bump offilla ja 100Hz klo12), mutta 808:n middle on karskimpi ja siitä puuttuu MXR:n alakerran munakkuus ja yläpään kimallus. 808 on toki mukavan simppeli käytöltään ja soundi on rock, mutta siitä jää uupumaan MXR:n monipuolisuus. MXR:n bumpilla ja satasen numiskalla sai tarvittaessa aika paljonkin botnea soundiin ja Rockerverbin karvaisuus alkoi tässä vaiheessa nousta kivasti esiin. Soundi pysyi silti koko ajan kontrollissa.
 
TS-10 loistaa enemmän sointujen soitossa kuin mehevien stoner-riffien jyystössä. MXR ei kylläkään "string separationissa" juuri jälkeen jäänyt. Vanhan Ibanez-legendan muovinen kytkin alkoi hieman raastaa hermoja loppua kohti, eikä siitä oikein keikkapeliksi olekaan.
 
MXR Modified OD meni kyllä nyt speduhankintalistan kärkeen yhdessä SHODin kanssa. Halavatun papat.

Muovinen: mutta 808:n middle on karskimpi.. ..808 on toki mukavan simppeli käytöltään ja soundi on rock
 
Just ton takia mä tykkään kasinollakasista keikkapurkkina.
Sillä saa hiljasellakin volalla sitä baittia, se purasee just sillai hyvällä tavalla.
Just plug in.. -> instant (oldschool) rock.

Muovinen: ...MXR Modified OD meni kyllä nyt speduhankintalistan kärkeen yhdessä SHODin kanssa. Halavatun papat.
 
Miulla oli aiemmin kesällä sama homma, mut tohon könttään oli vielä ympätty MXR:n GT-OD. Loppujen lopuksi päädyin ite tohon Professorin pedaaliin, vaikkakin se tuli tohon vertailulistaan viimesenä. Sweet Honey vei lopulta voiton koska se kuulosti vaan dynaamisuuttaan kaikista monipuolisimmalta noista speduista ja siinä oli erittäin kohillaan muutama ulkomusiikillinen seikka (mm. Made in Finland- leima). Soundipuolella pedaaleiden kesken oli paikoitellen tiukkaakin kilpailua ja tuo GT-OD miellytti myöskin paljon erittäin Tube Screamer- tyylisenä purkkina, on jopa väritykseltään vihreä :D Kannattaa siis tsekata toi GT-OD kanssa, vaikutti ihan hyvältä hintaisekseen.

Stalkah: Miulla oli aiemmin kesällä sama homma, mut tohon könttään oli vielä ympätty MXR:n GT-OD.
 
Tämäkin olisi löytynyt samasta laudasta josta Amber ja Badass nykästiin irti. Lisäksi oli vielä tietysti SHOD, Ruby Red Booster sekä MP:n delay ja joku muu muljutin. En tohtinu enempää pyytää kerralla testiin.
 
Loppujen lopuksi päädyin ite tohon Professorin pedaaliin, vaikkakin se tuli tohon vertailulistaan viimesenä. Sweet Honey vei lopulta voiton koska se kuulosti vaan dynaamisuuttaan kaikista monipuolisimmalta noista speduista ja siinä oli erittäin kohillaan muutama ulkomusiikillinen seikka (mm. Made in Finland- leima).
 
Aikalailla samoista syistä se mullakin pitää listalla ykköspaikkaa. Spedun hinta vaan hidastaa sen hankintaa. Badass on jo torilta kiikarissa ;)
 
edith: Badass on jo tulossa ;D

Pakko hehkuttaa: Foxroxin Octron on yksi siisteimmistä ja monipuolisimmista soundinmuokkaajista vähään aikaan! Tuohan on siis analogioktaaveri, jossa sekä ylä- että alaoktaavi ovat portaattomasti säädettävissä, kuten on puhdas signaalikin. Puhtaan soundin säätö yltää yli unity gainin, joten boostiakin on saatavilla sitä halutessa.
 
Yläoktaaville on 2 erilaista vaihtoehtoa + gain- ja tonesäädöt. Alaoktaaville on filtteri-tyyppinen tone. Pedaalista lähtee siis todella mainiot oktaavisoundit tilanteeseen kuin tilanteeseen.
 
Kaikkein hienointa on kuitenkin pedaalin taito tuoda lisää sitä kuuluisaa "jotain" jo valmiiseen soundiin, kun mukaan miksaa vain hieman esim. yläoktaavia. Särösoundit saavat aivan uusia ulottuvuuksia ja puhtaaseenkin kilkutukseen tulee lisää elävyyttä.
 
Suosittelen tutustumaan ihan vain jo sen takia, jos perinteiset OD:t ja fuzzit kyllästyttävät. Toimii maan mainiosti myös synalla:)

Onkos täällä porukalla kokemusta Digitechin Whammy 5 pedaalista tai muista Digitechin Whammyista? Itse olen kyseisestä pedaalista jo jonkin aikaa haaveillut. Tarkoituksena olis hommata Dunlopin Cry Babyn tilalle. Eikös tuossa ole aika laajat säätömahdollisuudet? Ja pelaako se aivan normaalisti mallintavan Voxin vahvistimen kanssa?
 
Saa toki ehdotella jotain samantyyppistä pedaalia, jos löytyy parempia saman hintaluokan laitteita.

_Jusa_: Onkos täällä porukalla kokemusta Digitechin Whammy 5 pedaalista tai muista Digitechin Whammyista? Itse olen kyseisestä pedaalista jo jonkin aikaa haaveillut. Tarkoituksena olis hommata Dunlopin Cry Babyn tilalle.
 
Eikö nuo ole ihan eri tarkoituksiin tarkoitettuja laitteita?

Onhan ne. Ite en vain tykkää tuosta Wah pedaalista ja sen tuottamasta äänimaailmasta. Sen takia ajattelinkin juuri kokeilla Whammy pedaalia, josko sillä saisi mielekkäämpiä efektejä sooloihin yms. soitteluun. Voihan se toki olla että tuo Cry Baby jää myös varalle, jos joskus innostuu siitäkin uudestaan.
 
Mutta löytyykös keltään tuosta Digitechistä mitään kokemuksia?

Mites tuo TC:n Spark mini booster? Onko kokemuksia?

Osaisko joku suositella jotain purkkia volumen aisoissa pitämiseen?
 
Mulla on nyt efektilenkissä volumepedaali, behringer -wah ja Memory boy -delay, ja varsinki jos wah ja delay on molemmat samaan aikaan päällä niin volume nousee turhan korkeeks verrattuna puhtaaseen signaaliin. Volumepedaalilla voi toki säätää mutta turhan vaikeeta ku pitäis välillä nopeestikki vaihdella päälle ja pois. Kummassakaan ei oo ulostulo-signaalin volumesäätöä.
 
Delaylla myös leikin muutamassa biisissä, ja olis hyvä jos sen kierto ei ois mahollista lähteä käsistä.
 
Joku limiter kenties? Kompressoria en varsinaisesti oo osannu kaivata mutta ehkä semmosella sais ton kuriin?

Puolukki: Osaisko joku suositella jotain purkkia volumen aisoissa pitämiseen?
 
Mulla on nyt efektilenkissä volumepedaali, behringer -wah ja Memory boy -delay, ja varsinki jos wah ja delay on molemmat samaan aikaan päällä niin volume nousee turhan korkeeks verrattuna puhtaaseen signaaliin. Volumepedaalilla voi toki säätää mutta turhan vaikeeta ku pitäis välillä nopeestikki vaihdella päälle ja pois. Kummassakaan ei oo ulostulo-signaalin volumesäätöä.
 
Delaylla myös leikin muutamassa biisissä, ja olis hyvä jos sen kierto ei ois mahollista lähteä käsistä.
 
Joku limiter kenties? Kompressoria en varsinaisesti oo osannu kaivata mutta ehkä semmosella sais ton kuriin?
 
http://www.ehx.com/products/signal-pad ???

Puolukki: Osaisko joku suositella jotain purkkia volumen aisoissa pitämiseen?
 
Yks ratkaisu vois olla että laittais pedaalit sellaiseen loopperiin, jossa pystyis säätämään jokaiselle pedaalien yhdistelmälle tai presetille ulostulovolumen.

Puolukki: Osaisko joku suositella jotain purkkia volumen aisoissa pitämiseen?
 
Mulla on nyt efektilenkissä volumepedaali, behringer -wah ja Memory boy -delay, ja varsinki jos wah ja delay on molemmat samaan aikaan päällä niin volume nousee turhan korkeeks verrattuna puhtaaseen signaaliin. Volumepedaalilla voi toki säätää mutta turhan vaikeeta ku pitäis välillä nopeestikki vaihdella päälle ja pois. Kummassakaan ei oo ulostulo-signaalin volumesäätöä.
 
Delaylla myös leikin muutamassa biisissä, ja olis hyvä jos sen kierto ei ois mahollista lähteä käsistä.
 
Joku limiter kenties? Kompressoria en varsinaisesti oo osannu kaivata mutta ehkä semmosella sais ton kuriin?
 
Memory boyssa voi olla sisällä trimmi volumelle. Mulla oli uudempi versio memory toysta, jossa sellanen löytyy. Se ei tietysti auta jos haluaa eriasteisia kaiun määriä vaihdella, kun volume tuossa värkissä muuttuu sen mukana. Mutta jos löytää itselleen mieluisan mixin määrän, voi trimmillä vetästä sen leveliin.
 
Varoituksena niitä trimmejä ei kannata käännellä jos ei tiedä mitä tekee. Voi olla mahdoton saada sitä enää soimaan järkevästi.

No niin, pääsinpäs testaamaan jniskan lainaamaa Dos Mosia. Tämä on ihan helvetin hyvä purkki, aika tarkalleen sellainen mitä olen haeskellut. Pedaali huokuu laatua niin kasauksen kuin soundiensakin puolesta. Mesan oston jälkeen ensimmäinen särötin joka aiheuttaa kunnon gasittelua. Pitää vielä tutustua purnukkaan tarkemmin, ensifiilikset on kuitenkin tosi hyvät. Saan todennäköisesti Jaskalta Texas Rangerin testiin jossain kohtaa, taisto viimeisen särön paikasta laudassa käydään näiden välillä. Rangerilla on nyt aika korkea rima ylitettävänään. :) Kiitos vain jniskalle purkin lainasta!

Gabe: No niin, pääsinpäs testaamaan jniskan lainaamaa Dos Mosia. Tämä on ihan helvetin hyvä purkki, aika tarkalleen sellainen mitä olen haeskellut. Pedaali huokuu laatua niin kasauksen kuin soundiensakin puolesta. Mesan oston jälkeen ensimmäinen särötin joka aiheuttaa kunnon gasittelua. Pitää vielä tutustua purnukkaan tarkemmin, ensifiilikset on kuitenkin tosi hyvät. Saan todennäköisesti Jaskalta Texas Rangerin testiin jossain kohtaa, taisto viimeisen särön paikasta laudassa käydään näiden välillä. Rangerilla on nyt aika korkea rima ylitettävänään. :) Kiitos vain jniskalle purkin lainasta!
 
Aikalailla samoissa fiiliksissä siis mennään... ;)
 
Sanoisin, että jos haluat kunnon middleboostia soundiin, niin Texas Ranger ja jos haluat soundin pysyvän muuttumattomana Dos Mos. Toki Texasista saa myös treble boostia tai "tummaa paahtoa", mutta transparenttia boostia ei pahemmin löydy (just imo, voin toki olla väärässäkin)...
 
Mutta kun nyt hehkuttamaan alettiin, niin uusin ostokseni eli Picture Wah se vasta helvetin hyvä onkin. Todella maukas soundi, ei riivi eikä korostele vääriä taajuksia. Eikä muuta kitaran omaa soundia niin paljon kuin muutamat muut wahit. Pieni boostaus tuossa tosin taitaa puhtailla olla, mutta ei ollenkaan häiritsevästi. Tässä nyt taitaa olla 'musikaalinen' soundi, mitä se ikinä tarkoittaakaan... Ja toimii siis niin säröllä kuin puhtailla...
 
RMC3 on vielä tulossa vaihtokauppojen myötä. Sen täytyy aika helvetin kova olla, jos meinaa Picturesta ohi mennä...
 
e. tuliko sulle muuten heti sellainen instant fiilis, että tämä vehje on laadukas. Sen vain kuuli heti jo ennen kuin ehti soundia sen enempää arvioimaan. Itselle tuo olisi vähän monipuolinen, eli toimintoja joille ei ole tarvetta. Sellainen "Mono" Mos voisi olla kova sana...

Olisiko jollakin ajatusta, millä purkilla saisi sähkiksen kuullostamaan banjolta, tai ainakin sinne päin? Mielellään polkusimella varustettu.
 
-jarna-