 Antti1997
08.05.2004 19:13:17 | |
|---|
Tää on mietityttäny mua jo pitkään. Ennen elin siinä uskossa että se on se eka sointu, muttei kai se niin ole..? Paha saa palkkansa, hyvä jos pääsee omilleen. [Kyllä Lähtee] |
 lxi
08.05.2004 19:19:30 | |
|---|
Hyvin usein, muttei aina. Viimeinen sointu toimii yleensä yhtä lailla hyvänä vihjeenä.
Sävellaji on lopulta pääteltävissä biisin sointurakenteen ja melodian perusteella. Sitä paitsi moni kappale ei pysy yhden ainoan sävellajin puitteissa, vaan moduloi useammankin kerran eri sävellajiin. "Everyone is entitled to his own opinion but not his own facts." -- Daniel Patrick Moynihan |
Silloin kun kappale päättyy sillä tavalla "järkevän" kuuloisesti niin silloin se viimeinen sointu/nuotti on yleensä se sävellajin selvin merkki. Useimmat tavanomaiset kappaleet päättyvät tavanomaisen kuuloisesti. Siis tällä tarkoitan vähän samaa juttua kun että jos soittaa vaikka c-duurin sävelet c,d,e,f,g,a,h,c läpi niin se loppuu fiksun kuuloisesti c:hen, mutta jos lopetammekin jo h:hon, niin se kuulostaa "epäsovinnaiselta". Jotkut kappaleet päättyvät epäsovinnaisen kuuloisesti mutta tällöin on helppo kokeilla että mihin säveleen ne päättyisivät jos ne päättyisivät tavanomaisesti. |
 Torniojaws
08.05.2004 19:41:06 | |
|---|
Taas tuota kaavamaisuutta. Omia kikkoja on mm. lähes poikkeuksetta aivan eri sointuun lopettaminen, esim. jos biisi menee vaikka B:ssä, niin lopetan D# j.n.e. A boon I ask thee, mighty shade, within this circle I have made, make me a werewolf strong and bold, the terror alike of young and old. |
Antti1997
08.05.2004 20:00:50 | |
|---|
Jess, kiitti. Kyllä munkin korva sanoo yleensä sen viimesen soinnun, ja aika useinhan se onkin sama kuin eka. Paha saa palkkansa, hyvä jos pääsee omilleen. [Kyllä Lähtee] |
 Epämuusikko
08.05.2004 21:06:52 | |
|---|
Vastatkaa nyt edes joku jotenkin hienosti. Nyppii koko sävellajin metsästys. Pikemminkin filosofinen kysymys. Mielestäni ensimmäinen välidominantti tai muunnesävel romuttaa ajatuksen yhdestä ainoasta sävellajista, vaikkakin "perusmeininki" (lue: tonaliteetti") olisi asteikkoa x.
Sori kun piti avautua. Oli äsken jokakeväisen tunnekuohun hetki. Ei ollut tarkoitus provota, en oo muusikko. Menkää sointujen mukaan älkääkä vaivatko päätänne tällaisella elämää suuremmalla.... h0h0.
Toisaalta, jos soittaa tietoisesti "out", niin.............? joku jatkaa, plz Vittu kun ei ärsytä! |
 Bee-äf
08.05.2004 22:56:02 | |
|---|
Vastatkaa nyt edes joku jotenkin hienosti. Nyppii koko sävellajin metsästys. Pikemminkin filosofinen kysymys. Mielestäni ensimmäinen välidominantti tai muunnesävel romuttaa ajatuksen yhdestä ainoasta sävellajista, vaikkakin "perusmeininki" (lue: tonaliteetti") olisi asteikkoa x.
Kyllä kai kaikissa biiseissä joku perussointu löytyy, vaikka kaikkea muuta olisi siihen sekaan lisäilty - menis aika avantgardeksi semmoinen musa jossa ei _mitään_ kiinnekohtaa olisi. Tietenkin on sellaisia biisejä jotka transponoituvat vähän väliä.
En minäkään teoriasta juuri ymmärrä...
Eli jos on joku mielikuvituksekkaasti rakenneltu biisi, perussoinnun vain kuulee jonkinlaisesta "kotiinpalaamisen" vaikutelmasta sointukierrossa. |
 vaurio
08.05.2004 23:55:47 | |
|---|
tuo oli aika tyhjentävästi sanottu, mun mielestä. hei.. mitä sä teet? Hei! Et kyllä ruuvaa mun kitaraa kiinni seinään!!! |
sub zero