Kitarat: akustinen ›

Tekeekö tolla Yamaha C-40 naikkarilla oikeesti mitään? Sähkistä 5 vuotta soiteltuani olis tarkoitus ottaa klassisen kitaran tunteja ja laajentaa repertuaaria sitä kautta. Kitaraa tultaisiin todnäk roudailemaan suht paljon mökillä, reissussa ja kaikenmaailman kissanristiäisissä. En tajua nylonkielisten soundeista paljon mitään, erilaisiltahan nuo kuullostavat mutta mielestäni kaikki omalla tavallaan hyviltä. Perus skebana klassisen reenaukseen toi Yamaha olis vissiin ihan jees, kolhutkaan eivät sitten niin harmittaisi. Vireen pitää vissiin ihan hyvin?
 
E: Tais tulla väärään ketjuun, no, näitä sattuu.

julkke: Tekeekö tolla Yamaha C-40 naikkarilla oikeesti mitään?
 
C-40 on ihan hyvä perusakkari. Ei pahan kallis, soundaa hintaisekseen ok, ja pienellä laittamisella siitä saa helpposoittoisen pelin. Itselläni oli C-40 useampia vuosia "varalla", ja pelitti ihan täyttä päätä. Laitoin kiertoon kun sukulaistyttö innostui kitaransoitosta. On kuulemma käytössä edelleen, ja 1/3 on sillä suoritettu.

Kun tuolla studiopuolella tai mikälie niin ei kysymykseeni vastausta tullut,niin laitan tännekkin paremman toivossa.
 
Ajattelin ruveta äänittelemään ja kenties videoimaan akustisen kitaran soittelujani,mutten tiedä mitään asiasta. Kysynkin siis,josko joku ystävällismielinen kanssaihminen kertoisi vähän tuosta aloittamisesta,mitä kalustoa ensiksikin tarvitsen? Ilmeisesti parin kondensaattorimikrofonia,jonkinlaisen etuasteen etc. Laittakaa myös esimerkkimalleja tarvitusta kalustosta esim. teekaupasta.

^Tarpeesi tietenkin määrittää hankinnan laadun. Aivan kelvollisia tallenteita saa Zoom Q3HD laitteella kuvan kera ja muilla Zoomeilla audiona. Olympuksella ja Rolandilla on myös hyviä audiotallentimia. Hinnat ovat 200-300€ luokkaa. Pelkät audiotallentimet halvempiakin. Noilla pääsee alkuun ja laitteet ovat pieniä, helppokäyttöisiä sekä kulkevat mukana.

Jos neuvoja kysellään niin ostakaa kerralla vaikka Martinin teräskielinen , mulla on ollut se jo puolet elämästäni ja tuntuu , että soundit vaan paranee ajan kanssa...
 
Oon joskus kuullut kysymyksiä , kuten mitä tehdä kun akustisella ei voi oikein hyvin venytellä , niin mieleeni jäi Daven vastaus , ota keikalle mukaan lisäksi toinen akustinen , jossa on 0.10 kielisatsi.
 
Komppaukseen on hyvä semmonen 0.12 setti ,siinä on tukevat soundit ja viritys pysyy hyvin. Suosittelen tekemään tekniikkaharjoitukset teräskielisellä akustisella , legato , plektratreenit , koska silloin sulle jää pelivaraa ja saat voimaa näppeihin ,
kun sitten sen jälkeen soitat sähköskitalla.
 
Toinen juttu on se , että halvemmissa akustisissa on vikoja , joita ei aina ostaessa havaitse..... Nauhaviat, viritysongelmat....kaikki näyttää liikkeessä niin hyvältä , mutta parin päivän päästä löydät esim. Hienoviritysongelmat ,nauhaviat....ja sitten ottaa päähän.
 
Katso aina kitarankaula tallasta satulaan asti nostamalla ilmaan ja tsiikaamalla kannen tasolta valoa vasten. Siitä näet onko kaulassa nauhat oikein hiottu ja tasaiset ja ettei kaula ole ns. Propelipuusta tehty eli kiero.
 
Liikkeessä myyjät aina laittavat kitaroihin paksummat kielet ettei viritysongelmia helposti huomata , kun on paksut kielet niin yleensä viritys pysyy paremmin kohdallaan. Kun menet kotiin ja vaihdat ohuemmat kielet , niin helvetti on valloillaan ,heh.

Kysäisin jo tuolla kitarakamapuolellakin, kun siellä tulee enemmän pörrättyä, mutta kokeillaans täälläkin. Elikkäs:
 
Millaista pyyntiä uskaltaisi Ibanezin korealaiselle ArtWood-sarjalaiselle AW120CE-RVD:lle arpoa? Olikohan vuosimalli jotain 2002-2004 luokkaa. Kova laukkukin kitaralle löytyy.

Kuvaa tästä:
http://muusikoiden.net/dyn/articles/1439.jpg

Ja specsit katalogista:
http://www.ibanez.co.jp/anniversary/266/4.jpg

RJU: ^Tarpeesi tietenkin määrittää hankinnan laadun. Aivan kelvollisia tallenteita saa Zoom Q3HD laitteella kuvan kera ja muilla Zoomeilla audiona.
 
Tätä komppaan... oikeastaan äänenlaadun puolesta kaikista Zoomeista ei ole kuin hyviä kokemuksia. Valikkojen käyttöliittymä on sitten asia erikseen, Q3:ssa on itsellä melko yksinkertainen, mutta H4n:ssä taas puolestaan kauhea valikkohelvetti. Mutta tallenteet ovat tosiaan oikein mainioita laadullisesti.

Miten korkealla western tyylisissä akkareissa kielet ovat noin 15-nauhan kohdalla? Jos ovat liian korkealla tuolla yläpäässä niin pienempi palikka tallaan auttaa asiaan?

Henkka370: Miten korkealla western tyylisissä akkareissa kielet ovat noin 15-nauhan kohdalla? Jos ovat liian korkealla tuolla yläpäässä niin pienempi palikka tallaan auttaa asiaan?
 
Vastaan hiukan eri tavalla mitä kysyt, toivottavasti kuitenkin auttaa eteenpäin:
 
Pistä capo ekalle nauhalle ja mittaa kielen korkeus 13. nauhalta (kielen alapinta - nauhan yläpinta). Räminättömän kitaran default-lukemina vois olla 2,5mm paksulle ja 2mm ohuelle E-kielelle, välikielet laskee nätissä linjassa noiden mukaan.
Jos tuntuu että kielten korkeus on hyvä 1-15 nauhoilla mutta liian korkea siitä ylöspäin (ne ylänauhathan on jo kitaran kannen päällä...) niin kaulan käyryys tai kaulakulma voi olla pielessä.
 
Mutta pakollinen disclaimeri:
Kitaran (akkari tai elektrikki) säätö on kokonaisuus, jossa asiat vaikuttaa toisiinkin. Tuo capon käyttö poistaa mittauksista satulan vaikutuksen: se satulakin kannattaa tsekata.
Pikatarkistus minulla menis: satula (korkeus, urien kunto) -> relief (kaularautasäätö) -> talla (kielten korkeus).

73nd3r:
 
Pistä capo ekalle nauhalle ja mittaa kielen korkeus 13. nauhalta (kielen alapinta - nauhan yläpinta). Räminättömän kitaran default-lukemina vois olla 2,5mm paksulle ja 2mm ohuelle E-kielelle, välikielet laskee nätissä linjassa noiden mukaan.}
 
3mm paksulle ja reilu 2mm ohuelle E-kielelle. (paksun kielen ja nauhan väliin mahtui neljä Dunlopin keltaista tortexia ja ohuen kielen ja nauhan väliin mahtui vain kolme plekua) :)
 
Jos tuntuu että kielten korkeus on hyvä 1-15 nauhoilla mutta liian korkea siitä ylöspäin (ne ylänauhathan on jo kitaran kannen päällä...) niin kaulan käyryys tai kaulakulma voi olla pielessä.
 
About 7. nauhan kohdalta alkaa tuntua turhan korkeahkolta.
 
Mutta pakollinen disclaimeri:
Kitaran (akkari tai elektrikki) säätö on kokonaisuus, jossa asiat vaikuttaa toisiinkin. Tuo capon käyttö poistaa mittauksista satulan vaikutuksen: se satulakin kannattaa tsekata.
Pikatarkistus minulla menis: satula (korkeus, urien kunto) -> relief (kaularautasäätö) -> talla (kielten korkeus).
 
Pikkuisen kiristin nyt kaularautaa, kun taisin sitä joskus talvella löysätä. Tallapalasta kannattaa varmaan hioa vähän pohjasta pois kieltenvaihdon yhteydessä jos vieläkin kielet korkealla ylemmillä nauhoilla?

Terve, tilasin Thomannilta Fenderin halppiskitaran (hinta 64e) ja tänään tuo kapistus saapui kotiovelleni. Viritettyäni kitaran huomasin, että soittimen D ja G kielet olivat aika löysät... Osaisikohan joku täällä opastaa, vai alanko vain suosiolla vaihtamaan kieliä.
 
(Ja kokemusta kitaransoitosta ei ole yhtään, mutta oikeassa oktaavissa tuon laitteen pitäis olla)

Moro, Mitähän eroa on Fenderin CD-60 ja CD-100 malleilla? Kannattaako maksaa cd-satasesta pari kymppiä enemmän?

J-Makinen: Moro, Mitähän eroa on Fenderin CD-60 ja CD-100 malleilla? Kannattaako maksaa cd-satasesta pari kymppiä enemmän?
 
Speksien mukaan halvemmassa on "sonokeling" otelauta, kalliimmassa ruusupuu - käytännössä aika sama kitara.
Kumpikin täyttää tehtävänsä, mutta tuolla hinnalla ei kannata odottaa ihan Martin-laatua. Testisoitto paljastaa, tuntuuko jompikumpi omiin pikku kätösiin sopivammalta.
 
Oma CD-60 on herkkä kosteusvaihteluille, mutta voi johtua siitä että se on just se kitara mitä kuskataan mukana paatissa, saaressa, mökillä jne.

Missä etusessa olisi kahdelle kitaralle paikka? Mikserissä on rajallinen määrä kanavia ja trubasetissä vain 2.
 
K&k:n Mini on toisessa kitarassa, toisessa etunen sisäänrakennettuna.

Mulla on alkanut ilmenemään jännä homma kielien kanssa akkarissa, kun katkeilee kokoajan. Selityksiähän voi olla miljoona, mutta kysympä nyt kuitenkin. Eli siis soitan hyvin paljon akkaria, lähes päivittäin vähintään tunnin sessioissa + treenit sun muut. Käytän paljon capoa, koska laulan samanaikaisesti. Soitan suht. lujaa, mutta minkäs sille voi kun innostuu treeneissä :D
 
Ostin 3 viikkoa sitten uudet elixirin akkarikielet (10.57) ja kerkesin soittaa n. 2 viikkoa, kun ensimmäinen kieli katkesi (D) ja nyt parin viikon päästä siintä ohut E kieli katkesi. Molemmat katkenneet ihan kitaran tallasta.
 
Kielen asennusvaiheessa tietysti pieni taivutus tallan kohtaan yms. Perusjutut kyllä pitäisi olla kielten laitosta hallussa, eikä tälläistä aikaisemmin ole sattunut. Voiko capon usea käyttö rikkoa kielet tai vaikka nauhojen vanhuus? En ymmärrä.

Edie: Mulla on alkanut ilmenemään jännä homma kielien kanssa akkarissa, kun katkeilee kokoajan.
 
Capo ei aiheuta kielten katkeilua tallasta. Koska kielet katkeaa aina tallasta, on tallan tuoma kielikulma luultavasti liian terävä. Jos kielet eivät pysy paikoillaan tallassa, myös se saattaa hiertää kieliä katki. Pyöreällä neulaviilalla kun tekee pienet pyöreäprofiiliset kieliurat joiden kohdalla kieli ei taitu niin jurkästi, saattaa katkeilu helpottaa. Ja paina uusia kieliä tallan luota vain kevyesti etteivät taitu yli.

Kohteliaasti en aloita uutta keskusteluketjua.
 
Voisiko joku selvittää mikä tuo satulan ja viritinkoneiston välissä oleva capon kaltainen härpäke/kielten alasvetjä on ja mitä sillä saavutetaan? Sekä mistä niitä saa?
 
http://www.youtube.com/watch?v=xggmcm1V0WQ

htomperi: Kohteliaasti en aloita uutta keskusteluketjua.
 
Voisiko joku selvittää mikä tuo satulan ja viritinkoneiston välissä oleva capon kaltainen härpäke/kielten alasvetjä on ja mitä sillä saavutetaan? Sekä mistä niitä saa?
 
http://www.youtube.com/watch?v=xggmcm1V0WQ
 
Capo: http://elliottcapos.com/

Zeeboo: Capo: http://elliottcapos.com/
 
jaanhans. Sarjassamme ihmeellisiä kysymyksiä. Ilmeisesti kyseessä on capon sijoittaminen käsille saatavaksi tarvittaessa eikä mikään tweakki, jolla vaikutetaan soundiin tms.
 
No. On taas yksi ihmettelyn aihe vähemmän. Mutta tyylikäs tuo Elliot capo on.