Kitarat: kitarakamat ›

JaaGeRMaisTeR: Merkkikammotuksessa mainittu jo amfisound, ruokangas ja lottonen :D olispa kiva saada muokattua nuista tuo turha piraattisuttu pois :D Väärennöksille oli muuten muistaakseni oma ketju.. menkääpä sinne jatkamaan :) ite luen mielummin mistä ei tykätä ja mielellään miksi.. eikä jaksais montaa sivua selata OT:ja...
 
Hmm no nytkun otit puheeksi niin ehkä vierastan vähäsen niitä torilla pyörivia amfisoundeja ja niistä pyydettäviä hintoja..

PRS-kammo alkoi 80-luvulla, kun lanseerasivat ideansa aivan poskettoman hintaisesta, rumasta kitarasta, josta oli tarkoitus mullistavan kytkentäsysteemin avulla saada niin Les Paulin kuin Stratonkin soundit. Siis jotenkin niinkuin ensimmäisen sukupolven mallintava. Muistan elävästi nähneeni jonkun Kolmannen Naisen keikan, jossa kitaristin soundi oli hieno niin kauan kun vaihtoi Les Paulista PRS:ään. No ei se meininki ole sillä parantunut, että nykyään tekevät halpisversioita samoista soittimista.
 
Ibanezit ei oikein uppoa, mutta 70-luvulla niillä oli oikein kivoja kopioita. Tuo oma suunnittelu eh... kantokahvallisia soittimia, sininen Steve Lukather-malli ehei. Mutta ei tässäkkän mistään merkkikammosta ole kysymys. Mallikohtaista kammoa ennenminkin. PRS:n johdonmukaisuus pitää sen listalla.

Gabe: Entäpäs siinä tapauksessa kun entisöidään jotain vanhaa logonsa jo menettänyttä kitaravanhusta? En kylläkään ymmärrä miksi kukaan haluaisi laittaa esimerkiksi Fenderin logoa kitaraan joka ei ole Fender? Ei se logo sitä kitaraa paremmaksi tee.
 

 
Keskustelun sivuraitelle meno ei kai kuitenkaan ollut kielletty säännöissä? Muuten oltaisiin kaikki jäähyllä jatkuvasti. Turha varoitusnapin painelu sen sijaan taisi olla kiellettyä. :)
 
Omalla kohdallani tämä kuitenkin liittyy edes löyhästi aiheeseen. Nimittäin enemmän kuin mikään bentton tai behku nämä laittomat väärennökset ovat kapistuksia jotka aiheuttavat suurta inhoa meikäläisessä. Minusta niissä ei ole mitään hyvää eikä niiden hankintaa voi perustella oikein millään.
 
Samaa mieltä olen kyllä. Tosin jos joku vanha kitara kaipaa jotain entisöintiä niin se on kyllä ihan eriasia kun ostaa näitä itse laitettavia decaaleja joista on lisenssimaksut hoitamatta ja ne laitetaan johonkin muuhun kuin mitä se kitara on.
 
Entisöintiin kyllä lähtee varmasti monikin soitinrakentaja,mutta tuskin ne sitä mallia alkavat muuksi muuttamaan. Esim laitettaisiin Fenderin American stankku malliin custom shop leimat kaulaan jne..
Siis eihän soitinrakentajat halua omaa oksaansa sahata.
 
Olen itsekkin laittanut erääseen kitaraan logon soitinrakentajalla, mutta syy oli se että kitara oli valkoinen läpikaulainen B.C. Rich Bich malli ja halusin sen maalin siitä pois ,koska siihen oli tullut yksi iso naarmu ja sen alta näkyi puu. Kitara oli mahonkia ja se jätettiin myös ihan naturaaliksi ja vedettiin vain lakkaa päälle. Siitä tuli tosi hieno soitin. Siinä samassa myös sen lavassa ollut tarra jossa oli kitaran merkki tehtiin uudestaan. Siihen laitettiin helmiäisestä uusi logo ja se onnistui ihan hyvin.
Valitettavasti soittimen olen hävittänyt jo ainakin 15 vuotta sitten ettei ole kuvia laittaa. Kuitenkin kitarasta ei tehty mitään sellaista mitä se ei ollut. Mikit ja talla myös vaihdettiin parempiin remontissa.
Jos olisin ehdottanut ,että kitaraan olis laitettu jotain made in usa juttuja lakan alle niin olen ihan varma ettei soitinrakentaja olisi siihen suostunut. Kitara oli nj sarjaa eli Japanilainen.
 
Huuto.netissä on joskus pyörinyt B.C. Rich Warlock joka on kuulemma usa kitara. Ja lähemmäksi kymmenen B.C. Rich omistajana voin sanoa ,että kaikissa usa malleissa lukee lavassa made in u.s.a. Tässä Warlockin lavassa sitä ei kuitenkaan lukenut.
Enää tämän merkkisiä kitaroita ei löydy kuin kaksi. Näistä olen kuitenkin sen verran tietoa etsinyt netistää ,että tuo kannattaa pitää kaikkien mielessä ,että se usa teksti löytyy sieltä lavasta jos se kitara on jenkeissä tehty.
 
Ja samaa mieltä olen ,että kaikki väärennökset ja muutkin k*settajat ei saa kyllä minulta suurta kannatusta.

varakeef: PRS-kammo alkoi 80-luvulla, kun lanseerasivat ideansa aivan poskettoman hintaisesta, rumasta kitarasta, josta oli tarkoitus mullistavan kytkentäsysteemin avulla saada niin Les Paulin kuin Stratonkin soundit.
 
Musta se oli ehkä vähän epäonnistunut mainosstrategia. Totuushan on, ettei PRS ole kumpaakaan. Totta on myös, että skitta kärsii jonkinlaisesta identiteetin puutteesta. Se ei ole soundillisesti namukas oikeastaan missään mielessä. Monipuolinen työkalu silti ja soitettavuudeltaan, laadultaan, sekä viimeistelyltään aivan käsittämättömän hieno soitin. Ja tarkoitan tällä aikaa jolloin tuotanto oli vielä pienempää ja jälki sen mukaista.
 
Vaan toki PRS:ää saa myös kammoksua :-)

Kaikkia laadukkaita kitaroita kait pitäs kammota kun ei vo enää sitten pistää huonoa soittoa paskan kitaran syyksi ;D
 
Pitääkin varmaan ostaa joku halpis ritsa että vois esittää tekosyitä omasta soitosta kuinka nauhat on v..i..turalleen, kaula käyrä kuin Kaitsu Palmanin banaanipotku, kiristimet kuin vanhan äijän löysät helisevät tekarit, talla nariseva kuin vanhan ladon ovi ja niin päin pois.

pappasfin: Kaikkia laadukkaita kitaroita kait pitäs kammota kun ei vo enää sitten pistää huonoa soittoa paskan kitaran syyksi ;D
 
Pitääkin varmaan ostaa joku halpis ritsa että vois esittää tekosyitä omasta soitosta kuinka nauhat on v..i..turalleen, kaula käyrä kuin Kaitsu Palmanin banaanipotku, kiristimet kuin vanhan äijän löysät helisevät tekarit, talla nariseva kuin vanhan ladon ovi ja niin päin pois.
 
Tuntuu ,että aika monelle käy juuri näin. Ostetaan ja vaihdetaan koko ajan parempaan ja sitten joskus ehkä huomataan että ei ole panostettu tarpeeksi siihen soittamiseen vaan kaikenlaiseen soittimien vaihtamiseen ja muuhun joutavaan jauhamiseen. Ei ne hyvätkään pelit soi jos ei niillä osaa soittaa.

mpekkanen: Tuntuu ,että aika monelle käy juuri näin. Ostetaan ja vaihdetaan koko ajan parempaan ja sitten joskus ehkä huomataan että ei ole panostettu tarpeeksi siihen soittamiseen vaan kaikenlaiseen soittimien vaihtamiseen ja muuhun joutavaan jauhamiseen. Ei ne hyvätkään pelit soi jos ei niillä osaa soittaa.
 
Kolikon kääntöpuoli on se, ettei "uskalleta" panostaa soitinpuoleen koska "mitähän se naapurikin sanoo jos hankin kalliin soittimen. Enhän ole edes ammattimuusikko". Autovertaukset on aikas vaarallisia, mutta samalla logiikalla vain ammatikseen kilpaa ajavilla pitäisi olla oikeus hankkia sporttinen auto.
 
Meikäläiselle kitarat merkitsevät muutakin kuin soittoa. Toki, bändiprokkiksessa ne ovat käytössä, mutta yhtälailla nautin laatukepistä siinä miltä se näyttää seinällä. Lisäksi laatukepissä on yleisesti ottaen ainakin omaa makua paremmin kohtaava tuntuma ja "mojo". Fiilispuoli on meikäläiselle kuitenkin todella tärkeä ja se kannustaakin tarttumaan kitaraan useammin :)
 
Niin joo.. Merkkinä kammoan Godinia paljon. En oikein tiedä miksi, mutta kammoan kuitenkin...

ancci: Hmm no nytkun otit puheeksi niin ehkä vierastan vähäsen niitä torilla pyörivia amfisoundeja ja niistä pyydettäviä hintoja..
 
Minä vierastan niiden järkiään kauheita finishejä - tabascoja sun muita :p

Tää on ehkä vähän kuin sohaisis ampiaispesään, mutta olen usein ihmetellyt Marshallien kovaa soundia. Monissa muissa styrkkareissa on pehmeämpi ja jotenkin syvempi soundi. Olen kyllä kerran päässyt soittamaan yhdellä 60-luvun stäkillä ja siinä oli yllättävän täyteläinen soundi.
 
Eli karsastan siis hieman myös Marsuja ;-)

Yhtään hyvää Harley Bentonia en ole soittanut/käyttänyt. Kamalaa paskaa. Melko suuri osa muistakin Kiinassa ym halpamaissa tehdyistä halvoista musiikkivehkeistä on lähinnä vain materiaalin tuhlausta. Yhden kiinalaisen efektin olen ostanut ja kadun ostostani. Kaipa niitä on hyviäkin, mutta meikäläistä ei ole vastaan kävelleet.
 
Gibsonia kohtaan on myös jonkunlainen antipatia. Meitsiä risoo lähinnä viimeistelyn tason paskuus hintaan nähden.
 
Toisaalta useita vaivaavaa PRS-kammoa ei meikäläisellä ole. Olen itseasiassa melko pahasti koukussa kyseiseen merkkiin. Japanin reissulla soittelin muuan osakalaisessa musaliikkeessä yhden illan pelkästään liikkeen PRS- valikoimaa, joka oli sanalla sanoen melkoinen. Sliipattu jenkkimeininki.. Mesastakin olen innoissani.
 
- L

Hillboy: Yhtään hyvää Harley Bentonia en ole soittanut/käyttänyt. Kamalaa paskaa. Melko suuri osa muistakin Kiinassa ym halpamaissa tehdyistä halvoista musiikkivehkeistä on lähinnä vain materiaalin tuhlausta. Yhden kiinalaisen efektin olen ostanut ja kadun ostostani. Kaipa niitä on hyviäkin, mutta meikäläistä ei ole vastaan kävelleet.
 
Gibsonia kohtaan on myös jonkunlainen antipatia. Meitsiä risoo lähinnä viimeistelyn tason paskuus hintaan nähden.
 
Toisaalta useita vaivaavaa PRS-kammoa ei meikäläisellä ole. Olen itseasiassa melko pahasti koukussa kyseiseen merkkiin. Japanin reissulla soittelin muuan osakalaisessa musaliikkeessä yhden illan pelkästään liikkeen PRS- valikoimaa, joka oli sanalla sanoen melkoinen. Sliipattu jenkkimeininki.. Mesastakin olen innoissani.
 
- L
 
Ehkä se sun käsitys kiinalaisesta ym. halpamiden paskasta laadusta johtuukin juuri siitä sun käsityksestä. Siis jos mielikuvissasi pidät kiinaa ynä muita "sen kaltaisia" maita "halpamaina" niin tulet ostaneeksi juuri sitä halpaa sieltä tulevaa roskaa. Jos ostaisi kallista kiinalaista laatukamaa, niin käsityksesi saattaisi muuttua. Pidätkö mahdollisena, että asia voisi olla jotenkin tähän suuntaan?
 
Tämä ajatus tuli itselleni mieleen siksi, että itselläni on ollut vahvat ennakkoluulot kiinaa kohtaan. Minulla on kokemusta kahdesta kiinassa valmistetust akitarasta joista toinen on aivan loistava ja toinenkin oli varsin hyvä ekä ainakaan hävennyt yhtään amerikkalaisen sukulaisensa rinnalla. Viidensada ja tuhannen euron väliin asettuvan hintalapun kanssa ne eivät vain enää nauti halpis-statuksesta, vaikka kiinalaisia ovatkin. Tai no, mikä nyt kenenkin mielestä on halpaa, mutta minun mielestä se on ihan rahaa jos samalla rahalla saisi vaikkapa Gibson SG:n tai Martinin.
 
En yritä esittää sinua koskevia väittämiä, vaan halusin tuoda tämän näkökohdan pohdittavaksi ja ehkä esittää kysymyksen. Siis oletko koskaan soittanut kallista kiinalaista kitaraa? oliko sekin halpisroskaa?

Mesaa en varmaan ihan heti ostaisi. Kitarapuolella ei ole mitään horveän kammottavaa mutta Epiluureissa on niin ruma lapa että varmaan jäävät jatkossakin hyllyyn. Monet Squierit ovat olleet oikein hyviä.

hallu: Ehkä se sun käsitys kiinalaisesta ym. halpamiden paskasta laadusta johtuukin juuri siitä sun käsityksestä. Siis jos mielikuvissasi pidät kiinaa ynä muita "sen kaltaisia" maita "halpamaina" niin tulet ostaneeksi juuri sitä halpaa sieltä tulevaa roskaa. Jos ostaisi kallista kiinalaista laatukamaa, niin käsityksesi saattaisi muuttua. Pidätkö mahdollisena, että asia voisi olla jotenkin tähän suuntaan?
 
Tämä ajatus tuli itselleni mieleen siksi, että itselläni on ollut vahvat ennakkoluulot kiinaa kohtaan. Minulla on kokemusta kahdesta kiinassa valmistetust akitarasta joista toinen on aivan loistava ja toinenkin oli varsin hyvä ekä ainakaan hävennyt yhtään amerikkalaisen sukulaisensa rinnalla. Viidensada ja tuhannen euron väliin asettuvan hintalapun kanssa ne eivät vain enää nauti halpis-statuksesta, vaikka kiinalaisia ovatkin. Tai no, mikä nyt kenenkin mielestä on halpaa, mutta minun mielestä se on ihan rahaa jos samalla rahalla saisi vaikkapa Gibson SG:n tai Martinin.
 
En yritä esittää sinua koskevia väittämiä, vaan halusin tuoda tämän näkökohdan pohdittavaksi ja ehkä esittää kysymyksen. Siis oletko koskaan soittanut kallista kiinalaista kitaraa? oliko sekin halpisroskaa?
 
Itseasiassa nyt kun mietin niin vasta viime viikollahan soitin kiinalaista kitaraa joka soi aivan helkutin komeasti. Hohner Er1-mo tais olla akkarin malli. Sellanen pieni roots-henkinen .. hmmm
 
Varsinaisesti _kallista_ kiinalaista en ole soittanut.
 
En tarkoita, etteikö näistä "halpamaista" tulisi hyviäkin instrumentteja, mutta ison osan olisi voinut jättää tekemättä ja panostaa vaikka yhteen kitaraan tai pedaaliin saman verran kuin kolmeen halpaan ja huonoon yhteensä. Saataisiin mahdollisesti edullista ja keskinkertaista.
 
- L

thaav: Jaa, en tiedä onko brändeissä sinänsä mitään vikaa, mutta niin järkyttävän rumia soittimia valmistavat BC Rich ja Dean. Just nuo dimet ja warlockit ja beastit ja mitä niitä on. En ottaisi ees ilmatteeksi. Silmiin sattuu nuo 14 -kulmaiset salamanmuotoiset hevykeihäät.
 
Sama täällä. Pakkoko sitä on tehdä kitaroista niin vietävän rumia? Ehkä olen turhan perinnehenkinen, mutta en vaan syty liian omituisen muotoisille kitaroille. Ja kaikenlaiset "heviin" päin vivahtavat jutut aiheuttavat näppylöitä. Jacksonin kepit sekä Gibsonin Explorer ja Flying V menee jo siinä rajoilla että voisinko koskaan kuvitella sellaisia omistavani. En välttämättä. Mieluummin otan humpparikitarat Les Paulin muotoisena, kiitos. Toisaalta taas Gibson Thunderbird on jollain perverssillä tavalla ältsin magee. Ota nyt sitten tästä mieltymysten sekamelskasta selvää.

Muovinen: Minä vierastan niiden järkiään kauheita finishejä - tabascoja sun muita :p
 
Joo se tabasco V oli kyllä suht sekava...

En ole koskaan ymmärtänyt kommentteja että mikä siinä Epiphonen lavassa niin inhottaa ja kammoksuttaa? Minusta se on ihan ok ja konservatiivinen ulkonäöltään. Joissain malleissa jopa hienosti koristeltukin ja erittäin tyylikäs.
Voitteko hieman valaista asiassa koska selvästikin olen hieman kaffella tässä.......?

Osteri: En ole koskaan ymmärtänyt kommentteja että mikä siinä Epiphonen lavassa niin inhottaa ja kammoksuttaa? Minusta se on ihan ok ja konservatiivinen ulkonäöltään. Joissain malleissa jopa hienosti koristeltukin ja erittäin tyylikäs.
Voitteko hieman valaista asiassa koska selvästikin olen hieman kaffella tässä.......?
 
No se ei vaan miellytä silmää. Samalla tavalla kuin joku ei tykkää isosta straton lavasta. Mä kyl tykkään siitä, Epistä en.

mpekkanen: Tuntuu ,että aika monelle käy juuri näin. Ostetaan ja vaihdetaan koko ajan parempaan ja sitten joskus ehkä huomataan että ei ole panostettu tarpeeksi siihen soittamiseen vaan kaikenlaiseen soittimien vaihtamiseen ja muuhun joutavaan jauhamiseen. Ei ne hyvätkään pelit soi jos ei niillä osaa soittaa.
 
Näin määkin ajattelin, kunnes tajusin, että pelkkä kamarunkkaus ja vehkeiden vaihto on aivan yhtä oikea tapa harrastaa kitaralaitteita kuin soittaa kuin enkeli 40 vuotta samalla halvimmalla kiinan ritsalla suoraan mikrokupeen...
 
Pointtini on siis, että jos haluaa harrastaa enemmän kamojen vaihtoa, niin mikäs siinä. Ei kai se niin väärin ole... Hymiö perään, ettei tule väärin ymmärryksiä... ;)

Laulava Kylätohtori: Näin määkin ajattelin, kunnes tajusin, että pelkkä kamarunkkaus ja vehkeiden vaihto on aivan yhtä oikea tapa harrastaa kitaralaitteita kuin soittaa kuin enkeli 40 vuotta samalla halvimmalla kiinan ritsalla suoraan mikrokupeen...
 
Pointtini on siis, että jos haluaa harrastaa enemmän kamojen vaihtoa, niin mikäs siinä. Ei kai se niin väärin ole... Hymiö perään, ettei tule väärin ymmärryksiä... ;)
 
Khyl se näin vaan on. Kamawankkaus on hiano laji, kallis, mutta hiano!
 
Ai nii...ja se väri-inhokki...tobacco sunburst. Hyistna...