Joo... Uusi sävellaji siin tulee ja silleen, mutta mistä sen huomaisi, että mikä sointu on uutta sävellajia?
Ehkä vähän huonosti kysytty... Eli tarkotin, että mistä huomaa, että uusi sävellaji on tullut. Tiedän kyllä, että (jos ajatellaan neliäänistä satsia) siellä jossain (sopraano, altto, tenori, basso... ) alkaa pyöriä joku tilapäinen etumerkki ja siitä tiedän, että nyt tapahtuu jotain, mutta mistä sen tietää millä soinnulla modulaatio on tapahtunut? All gave some... Some gave all... |
Eli käytännössä etsitään uuden ja vanhan sävellajin rajakohta ja etsitään sieltä yhteinen sointu molemmille sävellajeille.
Kromaattisen ja enharmonisen modulaation tunnistaminen onkin sitten vaivattomampaa.
Juuri näin.
Yleensäkin modulaation tunnistaa tosiaan muunnesävelistä, ja tällöin on yleensä kyseessä välidominantti, jonka jälkeen viimeistellään tuntuma uudesta sävellajista.
Diatoninen modulaatio onkin ehkä vähän vaikeampi tunnistaa, mutta kuten Glassprison kirjoittikin, silloin etsitään molempiin sävellajeihin kuuluva sointu ja aletaan tulkita biisiä uudessa sävellajissa tästä soinnusta eteenpäin. Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success.
- Vangelis |
jake.river: Voisiko joku selittää jotenkin selvästi miten modulaation tunnistaisi.. Tarttis osata peruskurssi I:ssä ja se on ainut jota en oikeastaan tajua mitenkään.
Sen tunnistaa siten, että jos duurin tai mollin toonika ylenee (tai harvemmin) alenee (jolloin muutkin asteet ylenevät tai alenevat), nuottikirjoituksessa se ilmaistaan selvästi. Esimerkiksi, jos soitat A-duurikappaletta (3 ristiä) ja lopussa sävellaji nousee vaikkapa kaksi sävelaskelta, jolloin tulisi Cis-duuri (7 ristiä), sulkeissa ilmaisemistani ristien määrän ilmoittamisesta voit lukea jo, että nuottiviivastolle kirjaantuu modulaatio kiinteitten etumerkintöjen vaihtuessa, esimerkiksi introsta bridgeen on 3 ristiä (A-duuria), mutta päättävässä kertosäkeessä on 7 ristiä (Cis-duuria), se koko 7 ristin rykelmä kirjoitetaan siihen kohtaan, jossa A-duuri vaihtuu Cis-duuriksi. Tuon modulaation kuulet, kun painat mieleesi kertosäkeen soinnut, vaikkapa /F#m, E6, Dmaj7, A/C#, Bm6, F#m, D/F#, E/G#/. Sitten, kun bridge vaihtuu kertosäkeeksi, kuuntelet, että se muistuttaa edellisiä kertosäkeitä, mutta siinä on selvästi eritoonikaiset soinnut, tässä tapauksessa /A#m, G#6, F#maj7, C#/E#, D#m6, A#m, F#/A#, G#/B#/, kuulet heti, että sävellaji on vaihtunut, niin siitä tunnistat modulaation. |
jake.river
mklami