Media ja viihde ›

AP: Yksi kulttuurisivistyksen aukko tukittu ja Nightmare- Painajainen merellä katsottu.
 
Jos tästä nyt oli epätietoisuutta, niin Salatut elämät- leffastahan on kyse.
 
Ja kyllä; tämä vastasi kaikkiin odotuksiin, huonoimpia koskaan näkemiäni elokuvia. Nauraa sai, tosin tahattomalle kökköydelle. Ehkä pitäisi olla, kuten tänään, krapulassa SEKÄ teini-ikäinen että tästä saisi jotain irti.
 
Toimiskohan tuo kunnon promilleissa? Pitäs kyllä tsekata joskus.

The Muppets, eli tää viimesin.
 
Aivan mahtava.
5/5

Silent Hill **
 
Melko bore. Jäi joskus vuosi sitten kesken, nyt sinnittelin loppuun. Jos tämä olis myyty fantasiaseikkailuna eikä kauhuna, niin olisi varmaan uponnut paremmin. Outoja musiikkiratkaisuja, pöhköjä tietokonetehosteita (dorkaa sanoa näin peliin pohjautuvasta elokuvasta...) ja keskinkertaista näyttelemistä. Kyl tän nyt kuitenkin katsoi.
 
Hobitti ****
 
Sanokaa mitä sanotte, mutta diggasin ihan hulluna! Joo, olihan se lapsellinen ja arvattava ja joo, alku raahasi ja blaablaa, mutta viihdyin ihan täysillä koko matkan ajan. Piti heti leffan alussa tarkistaa, että onko se yksi kääpiö se Rimakauhua & Rakkautta -sarjan Adam ja olihan se. Maskin takaa puhetyyli heti kiinnitti huomion. Ja kun olen hieman katunut tuota videotykin vaihtoa Sanyosta Epsoniin, niin en enää, 3D oli kertakaikkisen upeaa ja teki leffasta oikeasti paremman. Varsinkin ne lopun liitelyt oli ihan vatun siistejä. Tulee varppina katsottua uudestaan vielä kesän aikana vähintään kertaalleen. Ainut asia mikä häiritsi ihan kunnolla oli se, että kukaan ei kuole, joten mitään vaaran tunnetta ei pääse syntymään. Mutta tänhän pitikin olla enemmän lastenleffa kuin lotrit, joten ok siinä mielessä. Lastenleffaksi tässä katkotaan aika monta päätä kuitenkin.

Se on kyl aika jännä, että paljon päitä katkotaan mutta kukaan ei kuole.

nappero: Se on kyl aika jännä, että paljon päitä katkotaan mutta kukaan ei kuole.
 
Samaa piti jo aikaisemmin ihmetellä, mutta en sitten viitsinyt kuitenkaan.

bedlam: Silent Hill **
 
Melko bore. Jäi joskus vuosi sitten kesken, nyt sinnittelin loppuun. Jos tämä olis myyty fantasiaseikkailuna eikä kauhuna, niin olisi varmaan uponnut paremmin. Outoja musiikkiratkaisuja, pöhköjä tietokonetehosteita (dorkaa sanoa näin peliin pohjautuvasta elokuvasta...) ja keskinkertaista näyttelemistä. Kyl tän nyt kuitenkin katsoi.

 
Kävin jostain syystä katsomassa tämän aikanaan teatterissa, siis varmaan v. 2006.
Mieleen jäi edessä istunut jonnerivi, joka nauroi kaikille vähääkään jänniksi tarkoitetuille kohtauksille katketakseen. Ehkä se sitten tosiaan oli aika pöljä leffa. Omat muistikuvat siitä ovat varsin haaleat.

AP: Kävin jostain syystä katsomassa tämän aikanaan teatterissa, siis varmaan v. 2006.
Mieleen jäi edessä istunut jonnerivi, joka nauroi kaikille vähääkään jänniksi tarkoitetuille kohtauksille katketakseen. Ehkä se sitten tosiaan oli aika pöljä leffa. Omat muistikuvat siitä ovat varsin haaleat.
 
Itse olin kyllä positiivisesti yllättynyt tuosta leffasta. Odotukset oli lähinnä miinuksen puolella, mutta kyllä tuohon huomattavasti enemmän oltiin saatu tunnelmaa kuin keskimääräiseen kauhuleffaan. Helposti yksi parhaita kauhuleffoja, joka tosin ei ihan hirveästi ole sanottu. Taitaa olla ehkä jotain 5 kauhuleffaa joita voisi sanoa hyväksi, tämä yksi niistä.

nappero: Se on kyl aika jännä, että paljon päitä katkotaan mutta kukaan ei kuole.
 
Näsäviisaat. Sankareista kukaan ei kuole.
 
Miikss: Helposti yksi parhaita kauhuleffoja, joka tosin ei ihan hirveästi ole sanottu. Taitaa olla ehkä jotain 5 kauhuleffaa joita voisi sanoa hyväksi, tämä yksi niistä.
 
No et ole kyllä kovin montaa kauhuleffaa voinut nähdä elämäsi aikana, jos Silent Hill kuuluu sun mielestä kaikkien aikojen parhaisiin. Oikeesti? Tai sitten olet aika hyvin osannut vältellä niitä hyviä. Mitkä on noi neljä muuta parasta kauhuleffaa, jos saan kysyä?

bedlam: No et ole kyllä kovin montaa kauhuleffaa voinut nähdä elämäsi aikana, jos Silent Hill kuuluu sun mielestä kaikkien aikojen parhaisiin. Oikeesti? Tai sitten olet aika hyvin osannut vältellä niitä hyviä. Mitkä on noi neljä muuta parasta kauhuleffaa, jos saan kysyä?
 
On tullut satoja kauhuleffoja katseltua. On niitä hyviä kauhuleffoja tosissaan ehkä enemmän kuin tuo neljä, mainittakoon nyt nopeasti esimerkkeinä vaikkapa Orpokoti, Hohto, muutamia Romeron zombileffoja (en jaksa listata), Carrie yms. Silent Hill kuuluu kyllä "hyvä" kategorian alapäähän, mutta kyllä sille semmosta seiskaa itse tarjoaisin arvosanaksi helposti. Yllätti kyllä positiivisesti tosiaan ja olen katsonut usempaankin kertaan, eikä se ole vieläkään lässähtänyt.
 
Edit: Kauhu on vaan kategoriana lähtökohtaisesti jo niin perseestä, että en kyllä edes tiedä miksi aktiivisesti katselen sen genren leffoja. Silent Hill nyt oli tarinaltaan melkolailla perushuttua, mutta tunnelma oli poikkeuksellisen loistava verrattuna 95 % muusta kauhuilusta, jotka lähinnä tylsistyttää ja ärsyttää.
 
Edit2: Ja tosiaan itse tykkäsin siitä nimenomaan fantasiaseikkailuna, kauhuna ei toki onnistunut pelottamaan sen enempää kuin lajin heikomman tason edustajat. Sopiva jännitys kuitenkin pysyi päällä ja erilaisia tapahtumia oli mukava seurata läpi koko leffan.

Miikss: On tullut satoja kauhuleffoja katseltua. On niitä hyviä kauhuleffoja tosissaan ehkä enemmän kuin tuo neljä, mainittakoon nyt nopeasti esimerkkeinä vaikkapa Orpokoti, Hohto, muutamia Romeron zombileffoja (en jaksa listata), Carrie yms.
 
No joo, sitähän minäkin :) Itsekin jostain syystä katson eniten kauhugenreen kuuluvia leffoja, vaikka siitä genrestä löytyykin varmaan kaikista eniten hirveää kuonaa. Suurin osa kaikkien aikojen suurimmista lempparileffoista on jotain ihan muuta kuin kauhua, mutta silti näitä tulee katsottua eniten. Varmaan lapsuudesta jäänyt päälle.
 
Mutta itsellä tulee kyllä kymmeniä leffoja mieleen aiheesta 'hyvät kauhuleffat'. Alien, Psycho, Repulsion, Don't Look Now, The Innocents, Jacob's Ladder, Dawn of the Dead, Let's Scare Jessica to Death, The Haunting, The Hitcher, Rosemary's Baby, Invasion of the Body Snatchers, Entity, Les Diaboliques, The Changeling, Jaws, Livide, The Tenant, Frankenstein, The Bride of Frankenstein, Phantasm, Suspiria, The Shining, Hellraiser, Eden Lake, The Thing, Halloween, The Night of the Hunter, The Wicker Man, The Omen, Carrie, Black Sunday...

Children of Men (BD) *****
 
On vuosi 2027 ja viimeisin lapsi on syntynyt maailmaan yli 18 vuotta sitten eikä kukaan tiedä, mistä ihmisten lisääntymiskyvyttömyys johtuu. Clive Owenin esittämä entinen aktivisti joutuu vaaralliseen tehtävään auttaa mystisesti raskaaksi tullut nainen kenenkään huomaamatta merelle ja kohti turvapaikkaa.
 
Ja miksiköhän veetussa olen hautonut tätä leffaa niin pitkään katsomattomana hyllyssä? Vissiin 2009 ostin sinirieskan, mutta en ole saanut katsotuksi. No hyvä, että vihdoin älysin! Enpä muista milloin olen viimeksi katsonut minulle uuden elokuvan, jolle ei tule mieleenkään antaa mitään muuta arvosanaa kuin täydet pisteet.
 
Owenin näyttelytyö oli täydellistä ja tarina piti täysillä otteessaan, mutta kaikista päräyttävin juttu elokuvassa olivat ne pitkillä otoksilla toteutetut toimintakohtaukset, jollaisia en ole koskaan aiemmin nähnyt. Näihin ilmeisesti oli käytetty jotain trikkejä, mutta sama se. En ikinä ole ollut toimintakohtauksessa niin sisällä kuin mitä tässä. Olen vielä parin päivän jälkeenkin aivan täysin mind-blown tästä leffasta.
 
Westworld (BD) ***
 
Crichtonin kirjoittama ja ohjaama Westworld on aikalailla sama tarina kuin miehen tunnetumpi teos Jurassic Park. Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa leffassa rikkaiden iloksi on rakennettu "maailman paras teemapuisto", joka sisältää kolme osiota: keskiaikaisen, roomalaisen ja villinlännen maailman. Maailmat on asutettu täysin ihmisen näköisillä roboteilla ja vieraat voivat esim. haastaa villinlännen pyssymiehet kaksintaisteluun yms.
 
Kaksi kaverusta saapuu villinlännen maailmaan ja ensimmäinen puolikas leffasta on kepeää komediaa ja seikkailua noissa maisemissa. Sitten tietenkin koneisiin alkaa ilmestyä vikoja kunnes ne riehaantuvat tappamaan vieraitaan. Lopussa jäljellä on vain yksi mies ja Yul Brynnerin esittämä robotti, joka on päättänyt päästää viimeisenkin vieraan päiviltä. Elokuva on jännä sikäli, että alku tosiaan menee kepeässä hassuttelussa ja vasta viimeisen 20 minuutin aikana leffa muuttuu jännäriksi ja viimeisen 5 minuutin aikana ihan kauhuksi.
 
John Carpenter on myöntänyt Brynnerin robotin olleen innoitus Michael Myersille ja olettaisin, että James Cameronkin on elokuvan nähnyt ennen Terminatoria. Elokuva on valitettavasti aika täynnä aukkoja, tästä voisi saada ihan toimivan remaken. Hyi, sanoinko tuon oikeasti.

bedlam: Children of Men (BD) *****
 
Joo, tää on yks omista all time-lempparileffoista kans. Ekalla katsomiskerralla meni ihan ohitse mutta toisella kertaa iski aivan täysiä. Varsinkin juurikin nuo toimintakohtaukset, huhhuh!

bedlam: Owenin näyttelytyö oli täydellistä ja tarina piti täysillä otteessaan, mutta kaikista päräyttävin juttu elokuvassa olivat ne pitkillä otoksilla toteutetut toimintakohtaukset, jollaisia en ole koskaan aiemmin nähnyt. Näihin ilmeisesti oli käytetty jotain trikkejä, mutta sama se. En ikinä ole ollut toimintakohtauksessa niin sisällä kuin mitä tässä.
 
Nuo on kyllä huikeita tässä leffassa. Varsinkin se autokohtaus kun menevät sitä farmia kohti tjsp. Muutenkin ihan pätevä pätkä.

Hard Candy (BD) ***
 
Yli 30-vuotias valokuvaaja chattailee 14-vuotiaan tytön kanssa netissä, sopii tapamisen kahvilaan ja lopulta vie hänet kotiinsa. Mutta tyttö paljastuukin lopulta joksikin aivan muuksi kuin vieteltävissä olevaksi uhriksi ja osat kääntyvätkin toisinpäin.
 
Lievä pettymys tämä oli, odotin enemmän. Ellen Page ja Patrick Wilson olivat melko uskottavia rooleissaan ja henkilöt olivat pidetty kiitettävästi harmaalla alueella, vaikka kyseessä olikin nuori tyttö ja teinejä netissä saalistava hirviö. Mutta leffa olisi toiminut minusta paremmin, jos katsoja olisi joutunut miettimään että entä jos tyttö onkin lopulta väärässä. Nyt kuitenkin kortit ladataan pöytään jo kättelyssä. Ja vaikka kyseessä ei ole mikään väkivaltapätkä, niin yksi kohtaus saa TAATUSTI miehen kuin miehen kiemurtelemaan penkissään. Katsottava pätkä, vaikka toista kertaa tuskin tulee.

Star Trek Into Darkness
 
Pettymys. Komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa, mutta leffa vilisi kummallisen tökeröitä juonielementtejä eikä Star Trek-fiilistä huokunut oikein mistään. Loppua kohden tykitellään sen verran kämäistä Wrath-uusintaa että ei perkele. Cumberbiatchia ei tunnistanut Khaniksi kuin nimeltä.
 
Edellinen oli yllättävän freesiä menoa mutta tämä oli epätoivoista fanservice-runkkausta.
 
2/5

Vares 3.
 
Totaalista paskaa. Ei edes hyvistä näyttelijöistä saatu mitään irti... ei juonellisia nousuja tai mitään. Onko ne muut liukuhihnaVarekset samaa tuubaa?
 
1/5

miihkali666: Argo
 
Onpa hyvä elokuva. Mitä oikeastaan tapahtui kun Iranin shaahi Pahlavi syrjäytettiin ja USA:n lähetystö vallattiin ? Mitä teki CIA ? Elokuva kaikille agenteille, huumoria unohtamatta. CIA:n operaation peitetarinan taustalla pyörii pari hauskaa tyyppiä jotka piristävät tätä leffaa, muuten aiheet on aika synkkiä. Leffan lopuksi ei voi kuin nauraa, "Ei saatana, mikähän osa tässä oli totta", tarinalla kun on tositapahtumat taustana kuitenkin. Jännitystä, loistavaa ajankuvaa ja hyvä rytmi, tämän agentin ei tarvinnut kelata yhtään.
Kasa voileipiä ja tää leffa niin 2 tuntia kuluu siivillä.
 
5/5
 
Nachoksia pussillinen kului tätä katsoessa. Sopivasti keskiyönpikajunamaisia väristyksiä tuottava elokuva ja jäntevä draaman kaari, joten
 
4/5
 
Kirjastossa saatavilla tämäkin.

Star Trek Into Darkness
 

 
Arvio ei sisällä suoria spoilereita, mutta vahvoja viittauksia kylläkin.
 

 
Ensi alkuun tahtoisin siteerata herroille Orci, Kurtzman, Lindelof ja Abrams presidentti Kekkosta:
 
"Saatanan tunarit."
 
Lähes kaikki ainekset hyvään leffaan oli tässä kasassa: lupaava alkuasetelma, erinomainen näyttelijäkaarti, loistava pahis, ensiluokkainen tekninen toteutus sekä suurelta osin nokkela ja persoonallinen käsikirjoitus, mutta aivan loppumetreillä fanipoikuus otti vallan, ammattimainen ote unohtui, ja koko hoito vajosi sen seurauksena lokaan. En osaa kuvitellakaan, millä perusteella kukaan asianomainen on pitänyt näitä ratkaisuja hyvinä.
 
Yllättäväen pahiksen todellinen identiteetti on elokuvan pienimpiä ongelmia. Itse asiassa sen salassapito oli loppujen lopuksi aika turhaa, sillä se paljastuu verrattain varhaisessa vaiheessa, ja sitäkin ennen siihen löytyy ilmiselviä viitteitä jatkuvasti, kun hahmo on ruudussa. Khanin käyttö on periaatteessa riskaabeli veto, mutta toisaalta läsnäolonsa perustellaan riittävän hyvin, ja Benedict Cumberbatch on roolissaan ilmiömäinen. Palava katse, jylisevä baritoni sekä yllättävän lihaksikas fyysinen olemus eivät toki haittaa ollenkaan, mutta suorituksessa on Space Seedin häikäilemätön opportunismi sekä manipuloiva luonne vahvasti läsnä, mikä siis edeltää Star Trek II:n kapteeni Ahab -pakkomielteisyyttä. Olkoonkin, että valkoihoisuus, brittiaksentti sekä poninhännän puute hämmentää.
 
Elokuvan tarina sinänsä ottaa ennennäkemättömiä riskejä, jotka jo itsessään oikeuttavat rebootin olemassaolon. Tässä nähdään paljon mielenkiintoisia konflikteja hahmojen välillä, oikeaa vaarantunnetta, aidosti hauskaa tilannekomiikkaa sekä valideja moraalikysymyksiä. On virkistävää nähdä Tähtilaivastoakin välillä arveluttavassa valossa, etenkin kun se johtaa erityiseen jännitteeseen Khanin ja Enterprisen miehistön kanssa, jonka jatkaminen pidemmälle olisi ollut nerokkaimpia vetoja Star Trekin historiassa. Sen sijaan tilanne ratkaistaan idioottimaisimmalla mahdollisella tavalla.
 
Listaan kolme syytä, miksi loppuratkaisu ei toimi:
 
1. Koko kliimaksin aikana kukaan Star Trek -fani ei pysty muodostamaan tilanteeseen tunnesidettä, vaan koko ajan mielessä pyörii ajatus siitä, kuinka paljon paremmin sama asia on aikanaan tehty. Eikä siihen edes välttämättä tarvitse olla sarjan fani, sillä suurella todennäköisyydellä Trekiin vähänkään tutustunut katsoja tietää nimenomaan kyseisen kohtauksen ikonografian. Puhumattakaan siitä, että tilannetta enteillään jo varhaisessa vaiheessa hyvin ilmiselvästi.
 
2. Niin ikään ilmiselvästi enteillään tapaa, jolla tekijät lopulta jänistävät kantamasta kohtauksen luomaa vastuuta, missaten täten pointin täydellisesti.
 
3. Jotta mutakakku saisi ansaitsemansa kuorrutuksen, lyötyä lyödään vielä päättämällä kohtaus tavalla, joka kilpailee korniudessa Darth Vaderin NOOOOO-huudon kanssa. Zachary Quintoa käy vähän sääliksi.
 
Pelkästään lopetuksen takia koen lähes mahdottomaksi suositella tätä kenellekään Star Trek -fanille. Niin kunnianhimoinen projekti, joka kaatui lopulta juurikin sen puutteeseen. Mainittakoon silti, että jos myötähäpeän kestävyys on korkea, elokuva on kliimaksiin asti ensiluokkaista Trekiä.
 

 
**½

Only God Forgives
 
Ei jaksa perustella nyt. Ei yhtä hyvä kuin Drive mutta parempi kuin Refnin muut, paitsi ehkä aika tasoissa Pusher 2:sen kanssa. Kova soundtrack.
 
4/5