Musiikin teoria ja säveltäminen ›

nahkis: Ja tälle oli vastaava alennusmerkkisiä varten:
 
Fiksusta Boksista ESiin AStui DESpootti GEStapon CESlonkiin
 
(tai jotain)
 
Jep. Olen keksinyt myös molleille muistisäännöt:
 
Ristimerkkiset: Eilen Bäivällä FIShermanin CISar GISela DISkattiin AIStittomasti
 
B-merkkiset: Daniel Gymmenessä Celsiuksessa Föönasi BEStmaninsa ESkon ASeet
 
(Olen tehnyt nuo muistisäännöt hollanninkieleisiä säveliä käyttäen (C, D, E, F, G, A ja B) (Fis, Cis, Gis, Dis, Ais, Eis, Bis) (Bes, Es, As, Des, Ges, Ces, Fes))

mklami: Kvinttiympyrästä on pyydelty FAQia, joten tässä se tulee.
 
Kvinttiympyrä ei ole mikään mystinen juttu, vaan ainoastaan apukeino muistaa eri duuri- ja mollisävellajien etumerkinnät.
 

 
Etumerkintä tarkoittaa nuotissa jokaisen viivaston alussa (ja esim. sävellajin vaihtuessa vaikka keskellä viivastoa) näkyvää ylennys- tai alennusmerkkien sarjaa. Etumerkintä koostuu vain ja ainoastaan joko pelkästään ylennysmerkeistä tai pelkästään alennusmerkeistä, näitä kahta merkkiä ei voi yhdistellä etumerkinnässä.
 
Tässä tekstissä ylennysmerkkiä kuvataan ns. risuaidalla (#) ja alennusmerkkiä pienellä b:llä. Ylennysmerkistä käytetään myös nimitystä korotusmerkki, mutta tässä tekstissä käytän nimitystä ylennysmerkki.
 
Perinteisesti sekä ylennys- että alennusmerkkejä käytetään korkeintaan 7 ylennykseen-/alennukseen asti, vaikka teoreettinen maksimimäärä on 12 ylennys-/alennusmerkkiä. Itse asiassa, ja kuten tässäkin FAQissa myöhemmin käy ilmi, nuottikirjoituksessa ei ole järkeä käyttää yli kuutta ylennys-/alennusmerkkiä, koska esim. 7 ylennyksen duuri- ja mollisävellajit voi kirjoittaa 5 alennuksella (koska kyseessä on enharmonisesti samana soivat sävellajit). Ja mitä yksinkertaisempi etumerkintä, sitä selkeämpää nuottia on varsinkin aloittelijan lukea.
 
Ensimmäinen asia eri sävellajien etumerkinnöistä joka kannattaa opiskella on se, että C-duurilla ja sen rinnakkaissävellajilla a-mollilla ei ole nuottikirjoituksessa mitään etumerkintää, ts. näiden sävellajien vallitessa viivaston alussa ei ole ylennys-/alennusmerkkejä. Kaikilla muilla duuri- ja mollisävellajeilla onkin sitten joko ylennys-/alennusmerkkejä etumerkintänä. Nämä etumerkinnät on helppo opetella ja muistaa kvinttiympyrän avulla.
 

 
Kvinttiympyrän periaate on hyvin yksinkertainen: piirretään ympyrä, ja vedetään siihen lyhyet poikkiviivat samoin kuin kellotaulussa (eli 12 viivaa tasaisin välein).
 
"Klo 12:een" ympyrän ulkopuolelle kirjoitetaan C, joka tarkoittaa C-duuria. Duurisävellajit kirjoitetaan ympyrän ulkopuolelle, ja mollisävellajit ympyrän sisäpuolelle.
 
C:stä voidaan edetä sekä myötä- että vastapäivään kvinttiympyrää pitkin seuraavasti: kun edetään C:stä myötäpäivään (eli samaan suuntaan kuin kellon viisarit kulkevat), hypätään jokaisen viivan kohdalla puhdas kvintti YLÖSPÄIN edellisestä sävelestä, ja lisätään etumerkintään yksi ylennysmerkki (#). Esim. "klo 12:sta" (C) siirrytään "klo 1:een": C:stä puhdas kvintti ylöspäin (G) ja lisätään ensimmäinen ylennysmerkki (#). Näin saadaan "klo 1:een" sävellajiksi G-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi ylennys. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 1: G-duuri, 1 #
klo 2: D-duuri, 2 #
klo 3: A-duuri, 3 #
klo 4: E-duuri, 4 #
klo 5: H-duuri, 5 #
klo 6: Fis-duuri, 6 #
 
Tämän jälkeen palataan C-duuriin, ja etsitään duurisävellajit, joiden etumerkintänä on alennusmerkkejä (b). Homma tapahtuu täsmälleen päinvastoin kuin ylennysmerkkien suhteen:
 
Edetään "klo 12:sta" vastapäivään, hypätään jokaisella viivalla puhdas kvintti ALASPÄIN ja lisätään etumerkintään yksi alennusmerkki (b). Esim. "klo 12:sta" siirrytään "klo 11:een": C:stä puhdas kvintti alaspäin (F) ja lisätään ensimmäinen alennusmerkki (b). Näin saadaan "klo 11:een" sävellajiksi F-duuri, jonka etumerkintä on siis yksi alennus. Tällä samalla idealla jatketaan "klo 6:een" asti, jolloin saadaan kokonaisuudessaan tällainen sarja:
 
klo 12: C-duuri (ei etumerkintää)
klo 11: F-duuri, 1 b
klo 10: B-duuri, 2 b
klo 9: Es-duuri, 3 b
klo 8: As-duuri, 4 b
klo 7: Des-duuri, 5 b
klo 6: Ges-duuri, 6 b
 
"Klo 6:ssa" huomataan, että duurisävellajit ovat enharmonisesti samat, Fis-duuri ja Ges-duuri. Tästä voisi vielä jatkaa molempiin suuntiin niin, että käydään koko ympyrä läpi, jolloin saadaan sekä 12 ylennystä että 12 alennusta sisältävät etumerkinnät. Mutta kuten huomaatte, "klo 6:n" jälkeen nämä sävellajit ovat enharmonisesti samoja sävellajeja toisen samalla viivalla olevan sävellajin kanssa, ja tämä toinen sävellaji voidaan kirjoittaa vähemmällä määrällä etumerkkejä, joten suuressa määrässä (yli 6 kpl) etumerkkejä ei sinänsä ole järkeä.
 
Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri.

7+sävellajit: Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri.
 
Molleissa sama juttu kvinttiypyrässä kellotaulun mukaisesti:
 
Ristimerkkiset mollit:
 
Kello 12: A-molli
Kello 1: E-molli
Kello 2: B-molli (eli H-molli)
Kello 3: Fis-molli
Kello 4: Cis-molli
Kello 5: Gis-molli
Kello 6: Dis-molli
Kello 7: Ais-molli
 
B-merkkiset mollit:
 
Kello 12: A-molli
Kello 11: D-molli
Kello 10: G-molli
Kello 9: C-molli
Kello 8: F-molli
Kello 7: Bes-molli (eli Bb-molli)
Kello 6: Es-molli
Kello 5: As-molli

7+sävellajit: Jep. Huomataan myös kello 5:n ja 7:nkin kohdalla. 5:n kohdalla on B-duurin (eli H-duurin) lisäksi Ces-duuri ja kello 7:nkkohdalla on Des-duurin lsäksi Cis-duuri.
 
Toisinsanoen pitäisin rajaa 7-merkkisten sävellajien kohdalla, esimerkiksi, jos kappale menee Gis-mollissa on järkevämpää moduloida se Ais-molliin, kuin Bes-molliin. Sitten, kun mennään 8-14-merkkisiin sävellajeihin, on järkevämpää korvata, esimerkiksi Gis.duurin sijästä on järkevämpää käyttää As-duuria, tai Des-mollin sijasta on järkevämpää käyttää Cis-mollia. Linkki 8-merkkisiin sävellajeihin:
 
https://www.facebook.com/photo.php? … 462073010784&type=1&theater

7+sävellajit: Toisinsanoen pitäisin rajaa 7-merkkisten sävellajien kohdalla,
 
Kiinteissä etumerkeissä, kyllä.
 
esimerkiksi, jos kappale menee Gis-mollissa on järkevämpää moduloida se Ais-molliin, kuin Bes-molliin.
 
Noiden enharmonisten sävellajien maasto onkin tavallaan erikoistapaus, koska sekuntimodulaatio ylöspäin on aika yleinen JA sekä G#/Ab että A#/Bb-molleissa on runsaasti etumerkkejä. Tää on sikälikin tapauskohtaista, että jos kappale on esimerkiksi big band-sävellys/sovitus, järkevämpää käyttää Ab- ja Bb-molleja, sillä big bandin puhaltajilta alennukset vain vähenevät transponoiduissa stemmoissa (ja tästä johtuen, alennusmerkkiset sävellajit ovat muutenkin kohtuu yleisiä, joten komppisoittajien pitäisi olla tottuneita lukemaan niitä).
 
Sitten, kun mennään 8-14-merkkisiin sävellajeihin, on järkevämpää korvata, esimerkiksi Gis.duurin sijästä on järkevämpää käyttää As-duuria, tai Des-mollin sijasta on järkevämpää käyttää Cis-mollia.
 
Kappale voi siirtyä pitkäksikin aikaa esim. dominanttisävellajiin (C#-duuribiisi => G#-duuri), ja tällöin ei toki olekaan tarkoituksenmukaista vaihtaa pysyvää etumerkintää, vaan merkata uuden sävellajin johtosävel tilapäisellä (kaksois)ylennyksellä. Ja välidominanttiketjuilla/tonikisaatioilla noita "teoreettisia" ristimerkkisiä sävellajeja voi esiintyä lyhyen aikaa kappaleissa tilapäisin etumerkein ihan tosielämässäkin. Mutta noissa tapauksissa ei todellakaan kannata vaihtaa "kellotaulun toiselle puolelle" (A-osa C#-duurin etumerkeillä, B-osa Ab-duurin) vaan pitää mielessä kokonaisuuden vaatima logiikka.