Koskettimet ›

Jos 5 vuotias aloittelija on oppinut 6 pianotuntia käytyään nuotit c-g oikealla ja c-F vasemmalla(siis niin että osaa soittaa suoraan nuoteista),osaa soittaa sujuvasti lähes kaiken noihin raameihin osuvat laulut heti ensi kerralla,pysyy rytmissä lähes täydellisesti(kappaleissa koko-, puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotteja sekä neljäsosataukoja ja puoli-ja kokotaukija sekä pisteellisiä nuotteja) ja osaa soittaa lastenlauluja kahdella kädellä niin että oikea soittaa melodiaa ja vasemmalla soittaa soinnun pohjasävelet, niin onko tämä jotenkin erityisen nopeaan opittu?
itselläni ei oikein ole vertailupohjaa(en oo mikään ope) niin en oikein hahmota asiaa. Lapsen pianonsoiton opettaja on ollut ihmeissään lapsen edistymistahdista,siis hänen mielestään on poikkeuksellisen lahjakas. Itse olin ajatellut että tuo on ihan normaalivauhti 5 vuotiaalle. On käynyt siis nyt kuusi kertaa pianotunnilla ja edennyt lähes nollasta siihen että osaa soittaa suoraan nuoteista c duurista helppoja kappaleita säestäen vasemmalla ja niin ikään myös klassisia alkeiskappaleita.
 
Olen siis jossain määrin hämmentynyt opettajan kommenteista.
 
Onko täällä ketään joka osaa kertoa mikä se keskimääräinen tahti oppimisessa on 5 vuotiaiden aloittelijoiden keskuydessa? Lapsen opettaja sanoo että hänen oppilailla keskimäärin menee puolesta vuodesta vuoteen oppia tuo määrä mitä lapsemme on oppinut 6 viikossa,siis tarkoittaen alle kouluikäisiä piano-oppilaitaan.

Siis kun aattelin että onko kyseisellä opettajalla sitte keskimääräistä "heikompia" oppilaita kun noin kauan menee tuolle tasolle pääsemiseen? Itse opin samaa tahtia kuin lapseni(itse olin myös 5v kun aloitin) enkä ole kylläkään mikään erityisen lahjakas,innokas kyllä.

Kaanma: innokas kyllä.
 
Toi on avainsana. Oppimistahti ei ole välttämättä poikkeuksellinen, mutta poikkeuksellista taitaa olla lapsen suhtautuminen pianonsoittoon ja harjoitteluun. Läheskään kaikki tuon ikäiset eivät hakeudu pianotunneille omasta halustaan, vaan vanhempien laittamana, ja jos kotiharjoittelua ei tapahdu niin ei kyllä kehitystäkään. 6-vuotias voi olla myös edistymättä lainkaan, jos kotona ei ole pianoa ja vanhemmat ajattelevat "harjoitteluksi" riittävän, jos lapsi näkee pianon silloin tällöin tarhassa tai kavereiden luona käydessään, tuntien lisäksi.

Jos ajatellaan, että meikäläinenkin on varmaan pianoon koskenut aika nuorena ensimmäisen kerran, oma tavoitteeni pikemminkin, että joskus 50 vuotiaana osaisi nuotit ainakin paremmin kuin ihan alussa...
 
En ollenkaan ymmärrä miksi 5 vuotiaiden pitäisi niin hirveästi osatakaan, itse soisin heille senkaltaista osaamista, että saisivat olla ihan vaan hyvällä ja turvallisella mielellä pieniä lapsia.
 
Niin ja kotonahan mulla ei todellakaan ole pianoa :D

musamies: Jos ajatellaan, että meikäläinenkin on varmaan pianoon koskenut aika nuorena ensimmäisen kerran, oma tavoitteeni pikemminkin, että joskus 50 vuotiaana osaisi nuotit ainakin paremmin kuin ihan alussa...
 
En ollenkaan ymmärrä miksi 5 vuotiaiden pitäisi niin hirveästi osatakaan, itse soisin heille senkaltaista osaamista, että saisivat olla ihan vaan hyvällä ja turvallisella mielellä pieniä lapsia.
 
Niin ja kotonahan mulla ei todellakaan ole pianoa :D
 
meillä on kaksi pianoa (digi ja akustinen) koska itse soitan,olen soittanut alle kouluikäisestä. Tyttömme itse halusi oppia pianonsoittoa,noin 3vuotiaasta asti on hokenut että haluaa oppia. Lykkäsin kuitenkin pianotuntien alkua 5v synttäreiden korville.
 
Tytöllä on ihan käsittämätön intohimo pianoa kohtaan, hän hyppää ensimmäisenä aamulla pianon ääreen ja illalla joudunaina karhaamaan hänet pianon äärestä nukkumaan. Mielestäni noin pienelle (ja toki isommillekin) tärkeintä on säilyttää soittamisen ilo ja sekä tunneilla käyminen että kaikki harjoittelu tapahtuu tytön ehdoilla. Hän soittaa silloin kun huvitta ja niin paljon kuin huvittaa. Saa myös lopettaa koko soittamisen jos haluaa. Tällä hetkellä kuitenkin tämä 5v on koko ajan soittimen kimpussa ja vaatii oppia lisää. Pianotunnit jatkuvat vasta syksyllä mutta neiti vaatii että hänelle on opetettava lisää. Sanoin että soita nyt ensin noilla nuoteilla mitä on käyty tunnilla, neiti sanoo siihen että jos et opeta niin hän ottaa itse selvää. Alkoi soitella oppimiaan kappaleita eri sävellajeissa ja alkoi ottaa soittoon nuotteja joita ei ole vielä käyty läpi. Totesin että järkevintä lienee opettaa sitten uutta koska jos omin päin opettelee niin voi tekniikka kärsiä. Nyt on sitte jo käyty nuotit 2 oktaavin alalta ja otettu joitain alennuksia ja ylennyksiäkin mukaan.
 
muetin vaan edelleen opettajan lausahdusta lahjakkuudesta. Eikö kuitenkin into ja suuri harjoittelumäärä vaikuta enemmän?

Kaanma: Eikö kuitenkin into ja suuri harjoittelumäärä vaikuta enemmän?
 
Iästä riippumatta.

Enkä siis tarkoita ettenkö pitäisi tyttöä musikaalisesti lahjakkaana. Varmaankin hän on sitä mutta en oikein usko että mikään huippulahjakkuus olisi, huippuinnokas kylläkin. Tuntuu että piano on hönelle ystävä jonka kanssa voi pitää hauskaa. Hän soittaa paljon oppimiaan kappaleita eri sävellajeista ja leikittelee soinnuilla ja melodioilla.

Kaanma: Enkä siis tarkoita ettenkö pitäisi tyttöä musikaalisesti lahjakkaana. Varmaankin hän on sitä mutta en oikein usko että mikään huippulahjakkuus olisi, huippuinnokas kylläkin. Tuntuu että piano on hönelle ystävä jonka kanssa voi pitää hauskaa. Hän soittaa paljon oppimiaan kappaleita eri sävellajeista ja leikittelee soinnuilla ja melodioilla.
 
Tilanne vaikuttaa hyvältä.
 
Jos into pysyy yllä, melko todennäköiseltä tuntuisi, että lapsestasi voi tulla ihan hyväkin pianisti! Mielestäni asia kannattaa nähdä mahdollisuutena, eikä tehdä pianosta jotenkin liian vakavaa. Jos se pysyy iloisena tapana toteuttaa itseään, oppiminen jatkuu.