Kitarat: kitarakamat ›

Hynkel Belzepop: Klisee, joka ei yleensä pidä paikkaansa. Asiakas on usein hieman eksyksissä, ja hyvä myyjä ohjaa oikeaan suuntaan selvittämällä mitä asiakas haluaa ja esittelemällä sitten siihen kukkarolle sopivan ratkaisun. Tällä tavalla varmistetaan asiakkaan tyytyväisyys hetkeä pidemmälle, ja mahdollistetaan pitempiaikaisen suhteen syntyminen. Myyjän sääntö numero 1.
 
Pekkanen on ollut loistava myyjä, esimerkillistä toimintaa.
 
Samaa mieltä...ja tässähän tämä purkkia tarvitseva poika oli itse myyjän avulla etsinyt itselleen sopivan pedaalin. Isähän se oli joka ohitti poikansa tarpeet ja halusi ostaa halvinta paskaa.

Hynkel Belzepop: Klisee, joka ei yleensä pidä paikkaansa. Asiakas on usein hieman eksyksissä..
 
Aika vahvaa, ja ylimielistä. Ei kaikki asiakkaat ole tolloja. Jotkut myyjät on.

blaekie: Aika vahvaa, ja ylimielistä. Ei kaikki asiakkaat ole tolloja. Jotkut myyjät on.
 
Ei kaikki asiakkaat tietenkään ole. Mutta jos ne ovat tietämättään ostamassa ihan väärää tuotetta on myyjältä hieno teko tämä ainakin kertoa.

Ziggy Bubba: Ei kaikki asiakkaat tietenkään ole. Mutta jos ne ovat tietämättään ostamassa ihan väärää tuotetta on myyjältä hieno teko tämä ainakin kertoa.
 
Kyllä ne on harvassa myyjien "hienot teot" ;-) . Myynti myy ja muut lunastaa lupaukset. Loppupelissä asiakas :-)

blaekie: Aika vahvaa, ja ylimielistä. Ei kaikki asiakkaat ole tolloja. Jotkut myyjät on.
 
Nyt meni sinulta ajatus ohi kuin KTP:n jenkeiltä kolmoset Loimaan illassa.

Ziggy Bubba: Jos tossa asiakas on se maksaja, olet oikeassa. Jos taas ajatellaan niitä kamoja soittajalle, niin tossahan on mitä suoraselkäisintä toimintaa myyjältä ikinä. Jossain firmassa vois saada potkut moisesta.
 
Harvoin varmaan tommosta vääntöä tosin tapahtuu.
 
Itselleni ei kielletty myymästä, mutta vanhempi myyjä totesi (quote) "No jos sä haluat soittaa paskoilla kamoilla..." ja "Jos oikeasti haluaa oppia soittamaan niin..." ja oli sitten valvekingin sijaan tyrkyttämässä 1400e putkinuppia... -.-''

Hynkel Belzepop: Nyt meni sinulta ajatus ohi kuin KTP:n jenkeiltä kolmoset Loimaan illassa.
 
Eihän se nyt ohi voinut mennä, kun en ehtinyt ajatella juuri ollenkaan ;-)

Hynkel Belzepop: Klisee, joka ei yleensä pidä paikkaansa. Asiakas on usein hieman eksyksissä, ja hyvä myyjä ohjaa oikeaan suuntaan selvittämällä mitä asiakas haluaa ja esittelemällä sitten siihen kukkarolle sopivan ratkaisun. Tällä tavalla varmistetaan asiakkaan tyytyväisyys hetkeä pidemmälle, ja mahdollistetaan pitempiaikaisen suhteen syntyminen. Myyjän sääntö numero 1.
 
Sitten jos asiakas haluaa sinisen kitaran eikä punaista, hän voi olla oikeassa aivan hyvin. Tai jos menee ostamaan 17 mm kiintoavainta, kun juuri sitä sattuu tarvitsemaan.
 
Pekkanen on ollut loistava myyjä, esimerkillistä toimintaa.
 
Samaa mieltä. Miten se asiakas muka aina on oikeassa? Ei todellakaan. Asiakkaalla saattaa olla tarve ja kuvitelma, millä se ratkaistaan. Myyjällä saattaa olla kokemukseen perustuvaa tietoa paremmista ratkaisuista ja hyvä myyjä tuo ne järkevällä tavalla esiin. Ei tyrkyttämällä, ei mielistelemällä, ei viisastelemalla jne. vaan tuomalla faktat julki. Malli esimerkki tästä on musiikkikamaostosten saralta Bluetonen Harryn toiminta. Itse pyydän comboa. Harry toteaa, että voidaan tehdä, jos haluat, mutta koska näin ja näin niin näin ja näin voisi olla parempi. Myyjä kertoo eri vaihtoehtoja perusteluineen ja antaa asiakkaan päättää...
 
Ja toisaalta kitaran väristä. Jos asiakas on kusipää ja vittumainen, niin ei myyjän tarvitse sellaista kuunnella. Kyllä käytössäännöt koskevat niin asiakasta kuin myyjää. Itse en voisi koskaan olla myyjä, koska en yksinkertaisesti jaksaisi kuunnella typerien asiakkaiden turhia vinkumisia (eli sitä, että puretaan se vitutus omaa elämää kohtaan myyjään)...
 
Mutta ISO plussa Pekkaselle. Todella hienoa toimintaa. Koska oli tiedossa, mitä poika haluaa ja pojalle oltiin purkkia ostamassa, niin mahtavaa, ettei isän kukkoilulle ja elvistelylle annettu periksi. Toisen ääripään myyjiä onkin sitten ihan riittämiin...

jhlamm: Itselleni ei kielletty myymästä, mutta vanhempi myyjä totesi (quote) "No jos sä haluat soittaa paskoilla kamoilla..." ja "Jos oikeasti haluaa oppia soittamaan niin..." ja oli sitten valvekingin sijaan tyrkyttämässä 1400e putkinuppia... -.-''
 
Itsellä "paras" perustelu tuotteelle X oli, vaikka olin siis pyytänyt tuotetta Y, että koska Neljän Ruusun Kode (vai kuka siinä nyt kitaraa soittakaan) käyttää sitä. Koska arvostan Neljää Ruusua lähes yhtä paljon kuin Mambaa, niin oli pakko sanoa, että siinä tapauksessa en tule koskaan ostamaan sitä. En ostanut, enkä kyllä mitään muutakaan...
 
Kaikenlaisia hassuja myyjiä sitä on...

vai menikö se vain silleen että myytiin guvinoria koska se oli siinä, ja pinkki Dod olisi pitänyt hakea ikkunasta.
itse olisin testauttanut asiakkaalla muitakin pedaaleja kuin nuo kaksi (tai oikeastaan, yksi, poikahan ei muita päässyt testaamaan)

aristoteles666: vai menikö se vain silleen että myytiin guvinoria koska se oli siinä, ja pinkki Dod olisi pitänyt hakea ikkunasta.
itse olisin testauttanut asiakkaalla muitakin pedaaleja kuin nuo kaksi (tai oikeastaan, yksi, poikahan ei muita päässyt testaamaan)
 
Mun ei tarvitsisi kyllä tähän enää tarttua,mutta kyllä niitä pedaaleita kokeiltiin muitakin kuin sitä Marshallin pedaalia. Näyteikkunoissa olevat mallit oli vain siellä esillä ja niitä samoja oli ihan siinä sisätiloissa,missä oli niitä muitakin pedaaleja.Ne oli sisällä sellaisessa lasivitriinissä,kaikki pedaalit ja varastosta sai sitten hakea uudet jotka olivat ihan laatikossa jos kauppoihin päästiin.
Minulle ei ollut siitä mitään ylimääräistä vaivaa mitä pedaalia joku halusi kokeilla.

IntriguingMan: Minusta ei koskaan tulisi "hyvää myyjää", koska olen liian rehellinen. Laitan aina tavaran yleiskunnon rehellisesti ja kerron jos on nauhat kuopilla tai muuta vastaavaa.
 
Sinusta tulisi erinomainen myyjä.. ainakin näin asiakkaan näkökulmasta. :)

IntriguingMan: Eiköhän se myyjien keskuudessa ajatella lähinnä näin että kauppa on kauppaa. Luulisin. Minusta ei koskaan tulisi "hyvää myyjää", koska olen liian rehellinen. Laitan aina tavaran yleiskunnon rehellisesti ja kerron jos on nauhat kuopilla tai muuta vastaavaa.
 
En itsekkään ollut myyjänä kovinkaan kauan,mutta ei siihen rehellisyys kyllä vaikuttanut. Ei ollut vaan rahaa palkata kokopäiväiseksi.
 
Luulisin,että kaveri joka ei välitä muusta kuin rahasta niin voi kyllä pärjätä alalla kuin alalla jonkin aikaa,mutta pidemmällä juoksulla arvelisin rehellisen myyjän kaupan tuottavan todennäköisemmin.
On se mukava asioida liikkeessä josta saa ihan rehellisen mielipiteen asiaan ja myöskin siihen myyjän sanaan voi luottaa. Onneksi tällaisiakin liikkeitäkin vielä on.
 
On myös niinkin ettei se myyjän rehellisyys aina auta. Trendit vaihtuvat ja netti on syönyt liikkeitä jo muutenkin paljon pois. Rehelliset yrittäjät kuitenkin pärjäävät ja se on hyvä se.

IntriguingMan: Eiköhän se myyjien keskuudessa ajatella lähinnä näin että kauppa on kauppaa.
 
Ei.
 
Virhe! Tyhjä tai liian myyjä kirjoittaja!

mpekkanen: Mun ei tarvitsisi kyllä tähän enää tarttua,mutta kyllä niitä pedaaleita kokeiltiin muitakin kuin sitä Marshallin pedaalia. Näyteikkunoissa olevat mallit oli vain siellä esillä ja niitä samoja oli ihan siinä sisätiloissa,missä oli niitä muitakin pedaaleja.Ne oli sisällä sellaisessa lasivitriinissä,kaikki pedaalit ja varastosta sai sitten hakea uudet jotka olivat ihan laatikossa jos kauppoihin päästiin.
Minulle ei ollut siitä mitään ylimääräistä vaivaa mitä pedaalia joku halusi kokeilla.
 
mikset kirjoittanut niin, nyt jälkikäteen se ei kuulosta uskottavalta.
 
ei ne marshallin pedaalit mitenkään säilytä arvoaan paremmin.

aristoteles666: mikset kirjoittanut niin, nyt jälkikäteen se ei kuulosta uskottavalta.
 
ei ne marshallin pedaalit mitenkään säilytä arvoaan paremmin.
 
Mulle on ihan sama mihin uskot,mutta Marshallin Guvnor pedaalin tekeminen lopetettiin jokunen aika sen jälkeen ja sitä alettiin myöhemmin tekemään uudestaan. Ne ensimmäiset Guvnorit oli sellaisia mustia purkkeja.
 
Poika nyt kuitenkin halusi kaikista testaamistaan laitteesta juuri sitä soundia.
Kun itsekkin diggailin samantyylistä musiikkia niin oli mukava jutella ja myöskin löytyi vehje siihen hommaan helposti. Itse kyllä kiikutin toisenkinlaisia kokeiltavaksi.
 
Mutta ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään jos ei halua.

mpekkanen: Mulle on ihan sama mihin uskot,mutta Marshallin Guvnor pedaalin tekeminen lopetettiin jokunen aika sen jälkeen ja sitä alettiin myöhemmin tekemään uudestaan. Ne ensimmäiset Guvnorit oli sellaisia mustia purkkeja.
 
Poika nyt kuitenkin halusi kaikista testaamistaan laitteesta juuri sitä soundia.
Kun itsekkin diggailin samantyylistä musiikkia niin oli mukava jutella ja myöskin löytyi vehje siihen hommaan helposti. Itse kyllä kiikutin toisenkinlaisia kokeiltavaksi.
 
Mutta ei tarvitse uskoa yhtään mihinkään jos ei halua.
 
vaikea uskoa kun tarina muuttuu.

Minun puolesta voidaan kyllä mennä jo toisiin tarinoihin.
 
Tämä minun tarina ei ole matkalla muuttunut.
Jollekkin on ilmeisesti vaikeata lukea ja ymmärtää lukemaansa. Onhan tästä jo pari sivua kun oli se eka minun laittama kirjoitus aiheeseen. Sen voi lukea uudestaan jos ei jotain ymmärrä ja lukea myöskin sen jälkeiset kirjoitukseni jos haluaa. Se ei ole tosin pakollista.

mpekkanen: Itse muutin 16 vuotiaana 80-luvun lopulla pois kotoani ja jo sitä ennen olin ostanut useita kitaroita ,joita olin säästänyt viikkorahoista ja tienannut pulloja keräämällä. Alle 18-vuotiaana olen ostanut useita tosi kalliita custom kitaroitakin ja missään ei ole koskaan kysytty ikää. Olen myös tilannut kitaroita postitse ja ei ole ketään kiinnostanut ikä.
Siis ostin ensimmäisen sähkökitaranikin liikkeestä ihan yksin ja ei silloinkaan,10 vuotias taisin olla, niin mitään vanhempien lupaa kysytty. Ihan eka kitara oli kuitenkin vanhemmilta saatu Landola joululahjaksi,joka on edelleen tallessa mutta jo siinä kunnossa ettei ole kuin koristeeksi.
 
Olen ollut myös musiikkiliikkeessä töissä 90-luvun alussa ja tällaisesta asiasta ei mulle puhuttu edes silloinkaan ettei jollekkin alle 18 vuotialle saisi myydä jotain tiettyä tuotetta tai paperit pitäisi kysyä jos hinta ylittää jonkun summan.
 
Yleensä silloin nuoremmat tyypit kokeilivat eri laitteita ja ostivat lähinnä plektroja,kieliä,kapuloita ja jotain muita melko halpoja juttuja.
 
Kerran sain yhden pojan vanhemmilta haukut niskaan kun poika tuli ostamaan Sepulturan paita päällä särkijää ja esittelin hänelle sellaisia jotka sen tyyliseen musaan sopivat. Taisi olla Marshall Guvnor mistä hän tykkäsi eniten ja teinkin hänelle siitä hyvän tarjouksen.
 
Taisi olla seuraavanan päivänä kun poika tuli isänsä ja useamman sukulaisensa kanssa ja isä hoiti puhumisen hän kertoi,että nyt me ostetaan pojalle sellainen äänensärkijä. kerroin siinä vaiheessa ,että olimme jo kokeilleet joitakin ja poika oli kovasti tykännyt marhsallin pedaalista josta olin tehnyt vielä todella reilun tarjouksen. Siinä vaiheessa pojan isä sanoi ettei me sellaista osteta vaan toi mikä on tuolla ikkunassa. Siellä oli useitakin vehkeitä ,mutta hän tarkoitti sellaista pinkin väristä (muistaakseni)Dod merkkistä american metal(tai joku hard rock,pedaali oli kuitenkin aika mieto säröjen suhteen) tai jotain sellaista. Se olisi ollut kyllä parikymppiä halvempi,mutta pojan ilmeestä näki ettei hän siitä tykännyt yhtään. Hän ei ollut halunnut edes kokeilla sitä.Yritin vielä kertoa useampaan kertaan isälle musiikkityylistä jota poika soittaa ja siitä että myös sen marshallin arvo säilyisi pidempään jos se olisikin hieman kalliinpi. Suosittelin sitä kaikin keinoin ja kerroin että kannattaisi laittaa pari markkaa enemmän niin saisi sellaisen jota oikeasti tarvitsee ja jossa myös arvo säilyy.
Tämä ei kuitenkaan sille äijälle käynyt. Hän piti kiinni siitä että se pinkin värinen särkijä oli saatava.
Sanoin sille äijälle ,että täällä kaupungissa on muitakin musiikkiliikkeitä jotka myyvät varmasti teille mitä haluatte,mutta minä en myy teille mitään. Sen takia ettei poikanne tykkää tästä vehkeestä,eikä siitä myöskään lähde sellaisia soundeja joita hän tarvitsee ja etsii. Kerroin myös etten halua myydä vehkeitä joita tullaan sitten puolen vuoden päästä tyrkyttämään vaihdossa johonkin kun niillä ei ole tehty mitään.
Äijä lähti sukulaisineen ja uhkaili soittaa mun pomolle ja ties mitä.
 
Loppujen lopuksi tämä poika tuli myöhemmin multa ostamaan Marshallin vahvistimen ,jonka oli ilmeisesti kesätyö rahoilla tienannut. Kerroin tämän myös mun pomolle ja se vaan nauroi asialle. Hänen mielestä olin tehnyt hyvää työtä ja tuonut meille asiakkaan. Tänäänhään ei enää pidetä niin sitä arvossa,että ostaja ja myyjä tuntevat ja voivat rupatella muutenkin ihan niitä näitä samalla kun hommaa vaikka sen kielipaketin.
 
Itselle jäi tästä kuitenkin hyvä mieli kun poika ei tullut petetyksi minun toimesta ja hän tuli ostoksille myöhemminkin. Joiltakin saattaa joskus unohtua kun puhutaan Thomannista tai tilataan jostain muusta ,että joskus voi se musiikkiliikkeen myyjä ihan oikeasti neuvoa ja kertoa mitä kannattaa kokeilla ja ehkä ostaa. Näin on käynyt myös itselleni ,että on joskus sanottu ihan suoraan että toi keppi on paljon parempi siinä hintaluokassa esim.Minusta se on vaan hyvä asia.
 
Ehkäpä nolasin pojan isän hänen sukulaistensa edessä ,mutta poika tuli kuitenkin vielä jatkossakin ostoksille ja se oli minusta se tärkein juttu. Ainakaan se harrastus ei vielä silloin loppunut.
 
ööö, niin? mitä sanoitkaan?