Kitarat: kitarakamat ›

zedder: Eikös tuo ole JT-590 eli Schaller eri leimalla
 
Mun veikkaus olisi JT-500. 590:ssä lukee kammen vieressä "made in Germany". Joka tapauksessa sama kampi ja varaosat noihin käy, mulla taitaa olla jossain ylimääräisenä käyttämätön OFR:n kampipesä (musta), sen saa vaikka ilmaiseksi jos on tarvetta.

JaaGeRMaisTeR: Kyllä se saa melkosen kireä olla jos tahdot sen muualle kun alaspäin osottamaan.
 
Olen ratkaissut ongelman laittamalla kumimaton palasta reiän pohjalle. Ei tarvitse vetää hampaat irvessä mutteria kiinni ja voi asettaa sopivalle jäykkyydelle.

Mietin semmosta vielä, että mitkä kielet kannattaa Jacksoniin ostaa, 9, 10 vai 11? Nyt on 11 ja niitä en saanut viritettyä, mutta voiko se olla kielten paksuudesta kiinni? Ongelmana oli, että talla nousi liian herkästi ylös paksuimman E kielen virityksessä. Nyt tosin tiedän, että kielet täytyy virittää tietyssä järjestyksessä.

yannara: Mietin semmosta vielä, että mitkä kielet kannattaa Jacksoniin ostaa, 9, 10 vai 11? Nyt on 11 ja niitä en saanut viritettyä, mutta voiko se olla kielten paksuudesta kiinni? Ongelmana oli, että talla nousi liian herkästi ylös paksuimman E kielen virityksessä. Nyt tosin tiedän, että kielet täytyy virittää tietyssä järjestyksessä.
 
Kitaran takana on kaksi ruuvia, jotka pitää niitä jousien lenkkipäätä koukkujen kanssa kiinni. Sieltä ruuvaamaan kireämmäksi.

yannara: Mietin semmosta vielä, että mitkä kielet kannattaa Jacksoniin ostaa, 9, 10 vai 11? Nyt on 11 ja niitä en saanut viritettyä, mutta voiko se olla kielten paksuudesta kiinni? Ongelmana oli, että talla nousi liian herkästi ylös paksuimman E kielen virityksessä. Nyt tosin tiedän, että kielet täytyy virittää tietyssä järjestyksessä.
 
Riippuu vireestä ja kuinka jämäkästä tatsista pidät. Paksummat kielet -> enemmän vetoa, jolloin talla nousee. Ei sillä viritysjärjestyksellä ole mitään väliä, saa sen vireeseen vaikka millä järjestyksellä :)
 
Jos vireenä on vaikkapa E, niin 9-setti on sellainen suht kepeätatsinen. Jos taas vaikka 13-setti, niin kielten veto on jo melko suuri ja kielet ovat paljon jäykemmät soittaa. Itselläni on .009-.042 setti e-vireessä, .010-.046 setti eb/d vireessä ja .013-.065 setti B-vireessä. Kaikki floikkatallaisia.

Hey hey, sain vihdoinkin tuon viritettyä E-vireeseen vimpan päälle ja talla on vaaka! :P
 
Kielten paksuudella oli merkitys, kauppias suositteli 9-kieliä, ja sillähän se lähti. Noudatin alla olevia ohjeita, ja jouduin hieman kiristämään ruuveja alla.
 
http://i.org.helsinki.fi/lassial/oh … 120826-Floyd_Rose_tallan_saataminen

yannara: Hey hey, sain vihdoinkin tuon viritettyä E-vireeseen vimpan päälle ja talla on vaaka! :P
 
Kielten paksuudella oli merkitys, kauppias suositteli 9-kieliä, ja sillähän se lähti. Noudatin alla olevia ohjeita, ja jouduin hieman kiristämään ruuveja alla.
 
http://i.org.helsinki.fi/lassial/oh … 120826-Floyd_Rose_tallan_saataminen
 
Kuten sanottu, kielien paksuudella ei ole merkitystä virityksen kannalta. Ihan yhtä helposti se ysisetti menee vireeseen kuin vaikkapa .011 setti.

yannara: Paksuimmilla kielillä talla nousee koholle. En jaksa väitellä asiasta sen enempää, mutta 11-kielillä en saanut kitaraa vireeseen niin, että talla olisi ollut vaaka-asennossa.
 
Oli jouset liian löysällä tai niitä oli liian vähän.

Juu ei siinä mitään väiteltävää olekaan, käytännössä kaikenlaiset ja kaikenpaksuiset kitarankielet saa floikkatallallakin haluttuun vireeseen just eikä melkein. Ei se mitään rakettitiedettä ole, sieltä kitaran perspuolelta niiden jousten pitää vetää yhtä kovaa vastaan kun ne kielet vetävät toisella puolella. Paksummat kielet = enemmän vetoa, pitää lisätä jousia jos ei niiden veto riitä.
 
Mutta hyvä kun homma pelittää ja soittaja on tyytyväinen...!

yannara: Paksuimmilla kielillä talla nousee koholle. En jaksa väitellä asiasta sen enempää, mutta 11-kielillä en saanut kitaraa vireeseen niin, että talla olisi ollut vaaka-asennossa.
 
Kannattaa muuten opetella tuo kitaran säätely ihan kunnolla, että sitten, kun joskus vielä haluat vaihtaa ja testailla erilaisia vireitä ja kielenpaksuuksia, niin se floikan ja kaularaudan yms säätö tulee ns. selkäytimestä. Kaikki toimii ihan loogisesti, kun rauhallisesti vaan ottaa ja ajattelee tarkkaan mitä tekee, niin kaikki sujuu niinkuin pitääkin.
 
Itse joskus penskana ekan floikkakitarani kanssa taistellessa otin ihan rehdisti ja purin ihan täysin atomeiksi koko kitaran ennen kielenvaihtoa ja tutkailin, että mitenkä mikäkin ruuvi vaikuttaa mihinkin. En edes kysellyt neuvoa tai luntannut netistä. No, varmaan neljä tuntia mulla kesti, että oli keppi kasassa ja pienehkö ymmärrys floikkakitaran sielunelämästä kyti jossain takaraivossa... :)
 
Näin jälkikäteen onnistuu hienosti säätelyhommat ja niitä olen tehnyt maksuakin vastaan kitaroille ja bassoille.

ReBeat: Oli jouset liian löysällä tai niitä oli liian vähän.
 
Jousien määrä ja kireys eivät ole vaihtuneet, samat kalikat sisällä. Aikaisemmin tappelin ton kitaran kanssa aika kauan, ongelmana oli se, että paksuinta E-kieltä en saanut mitenkään vireeseen ja se nosti tallan ylös. Luovutin ja tein tallasta kiinteän. Tällöin oli 11-kielet käytössä.
 
Nyt kun toki vähän fiksumpana, kun tiesin missä järjestyksessä ne kielet kannattaa virittää, ja lisäksi ruuveja kiristämällä sain kaiken kohdalleen. Huomasin myös, että kun ruuveja vähänkin kiristi, niin kitara meni aika helposti ylivireeseen, ja se antoi taas mahdollisuuksia viritellä se paremmpin. Mutta jooh, ihan hyvä kun nyt edes tietää jotain noista, mutta toi kampi on kuitenkin sen verran turha värkki aloittelijalle/perus-soittajalle, että jätän jatkossa tuommoset kitarat hyllyyn.

yannara: Jousien määrä ja kireys eivät ole vaihtuneet, samat kalikat sisällä.
 
Ymmärsitköhän nyt ihan varmasti oikein sen, että kun kielisetin paksuus muuttuu on myös jousien kireyden muututtava tavalla tai toisella?
 
Joko niitä jousien pidikettä piteleviä puuruuveja ruuvataan tarpeen mukaan sisään tai ulos, tai vaihtoehtoisesti/sen lisäksi jousien laatua tai lukumäärää muutetaan.
 
Ilman jousille tehtäviä toimenpiteitä ei tietääkseni ole mahdollista vaihtaa esim. 9-42 settiä 10-46 kielisettiin samassa vireessä siten ettei tallan pohjalevyn kulma muuttuisi.

yannara: mutta toi kampi on kuitenkin sen verran turha värkki aloittelijalle/perus-soittajalle, että jätän jatkossa tuommoset kitarat hyllyyn.
 
Mun mielestä kampikitarat sopii ihan hyvin kenelle vaan. Ei siitä kammesta mitään haittaa ole ja sillä voi soitella ihan samoja juttuja kuin kiinteätallaisellakin. Sitten jos haluaa opetella kampikikkoja niin siihen on mahdollisuus. Säätäminen on kohtalaisen helppoa millä kielisetillä tahansa kunhan idean tajuaa. Takapuolen jousikynnen ruuvien säätö on lähes kaiken a ja o että tallan saa oikeaan asentoon. Asiaan perehtymällä oppii myös samalla säätämään muitakin juttuja kitarasta ja sen osien toiminnasta. Itselläni on ollut sekä kiinteä- että kampitallaisia kitaroita ja eniten olen iloa saanut kampimallisista. Nyt käytössä Kahler-tallalla varustettu E-vireessä, Edge Pro tallainen seiskakielinen ADADGBE ja kiinteätallainen muihin vireisiin.

zedder: Ymmärsitköhän nyt ihan varmasti oikein sen, että kun kielisetin paksuus muuttuu on myös jousien kireyden muututtava tavalla tai toisella?
 
Joko niitä jousien pidikettä piteleviä puuruuveja ruuvataan tarpeen mukaan sisään tai ulos, tai vaihtoehtoisesti/sen lisäksi jousien laatua tai lukumäärää muutetaan.
 
Ilman jousille tehtäviä toimenpiteitä ei tietääkseni ole mahdollista vaihtaa esim. 9-42 settiä 10-46 kielisettiin samassa vireessä siten ettei tallan pohjalevyn kulma muuttuisi.
 
Juurikin näin.

lavaamo: Säädät niitä jousia sieltä takaa ja virität kielet. Jatkat tätä niin kauan että talla on suorassa ja kielet vireessä.
 
Vie ikuisuuden ja mossauttaa psyyken. Muuten ihan kivaa.
 
Tee näin:
 
1) Blokkaa talla niin, että se on linjassa rungon kanssa. Eli talla ja runko ovat samansuuntaiset.
 
2) Kiristä kitaran takapuolella olevia ruuveja, joilla jousiankkuri kiinnittyy runkoon. Kohtuullisen reippaasti voi kiristää, jos talla aiemmin tuppasi nousemaan paljon. Älä kuitenkaan urpoile ja kiristä tappiin asti.
 
3) Viritä kitara. Venyttele kieliä hiukan, kunnes keppi pysyy vireessä.
 
4) Poista blokki. Talla tipahtaa liian alas. Niin pitääkin. Viritä ylä-E ja ala-E kohdalleen käyttäen "viritystappeina" jousiankkurin ruuveja. Ja voilá, talla kelluu juuri siinä asennossa, mihin sen asetit blokilla.
 
Kun hommassa on rutiini kohdallaan, menee ko. proseduurissa helposti alle 10 minuuttia.

yannara: Paksuimmilla kielillä talla nousee koholle. En jaksa väitellä asiasta sen enempää, mutta 11-kielillä en saanut kitaraa vireeseen niin, että talla olisi ollut vaaka-asennossa.
 
En saanut minäkään vaikka oli 5 jousta ja Eb vire. Joutu vaihtamaan jousikynnen säätöruuvit sellaisiin, missä on kierre ylös asti, että sai tallan säädettyä vaakatasoon. Outoa?

markkuilari: En saanut minäkään vaikka oli 5 jousta ja Eb vire. Joutu vaihtamaan jousikynnen säätöruuvit sellaisiin, missä on kierre ylös asti, että sai tallan säädettyä vaakatasoon. Outoa?
 
Miksi ruuvit piti vaihtaa? Eihän mikään estä ruuvaamasta niitä syvemmälle, vaikka loppupäässä ei olisi kierteitä. Vai jätinkö jotain olennaista lukematta, kun en koko ketjua jaksanut lukea? Neljällä jousella (tai kolmella jäykemmällä) pitäisi saada 11-setti E-vireeseen.

oiva tumpeloinen: Miksi ruuvit piti vaihtaa? Eihän mikään estä ruuvaamasta niitä syvemmälle, vaikka loppupäässä ei olisi kierteitä. Vai jätinkö jotain olennaista lukematta, kun en koko ketjua jaksanut lukea? Neljällä jousella (tai kolmella jäykemmällä) pitäisi saada 11-setti E-vireeseen.
 
On siinä ainakin se ongelma, että kierteetön osuus sorvannee puuta pois ruuvinreiästä ja sitten kun olisi tarve löysentää jousia vreen muuttuessa on ruuveilla vähemmän kierteellistä pintaa käytössään. En tiedä onko iso ongelma, mutta hämärästi muistelen että joltakulta oli joskus jossakin tapauksessa lentäneet ruuvit kokonaan pois paikoiltaan kun tartuntapintaa oli liian vähän ja repineet irrotessaan samalla hiukan puuta mukanaan.
 
Lienee siis viksumpaa hommata lyhyempiä tai pidemmällä kierreosalla varustettuja ruuveja kuin leikkiä liiman ja hammastikkujen kanssa myöhemmässä vaiheessa.

zedder: On siinä ainakin se ongelma, että kierteetön osuus sorvannee puuta pois ruuvinreiästä ja sitten kun olisi tarve löysentää jousia vreen muuttuessa on ruuveilla vähemmän kierteellistä pintaa käytössään. En tiedä onko iso ongelma, mutta hämärästi muistelen että joltakulta oli joskus jossakin tapauksessa lentäneet ruuvit kokonaan pois paikoiltaan kun tartuntapintaa oli liian vähän ja repineet irrotessaan samalla hiukan puuta mukanaan.
 
Lienee siis viksumpaa hommata lyhyempiä tai pidemmällä kierreosalla varustettuja ruuveja kuin leikkiä liiman ja hammastikkujen kanssa myöhemmässä vaiheessa.
 
Lyhyemmällä ruuvilla ainakin korkkaa puu helpommin. En lähtisi itse siihen. En ole kyllä koskaan jaksanut vaivata päätäni niin pitkälle, että miettisin kierteettömän osan syövän puuta niin paljon, että se tekisi ongelmia jatkossa. Eikä kyllä koskaan ole ongelmia tuon suhteen ollutkaan. Mä melkein väittisin, että jatkuva ruuvailu aiheuttaa ongelman, ei niinkään ruuvin kierteetön osa.