| Aihe: Mozart vai Beethoven? | |
|---|
 JET
10.05.2013 16:41:49 | |
|
Hehehe.
Kuinka moni pystyy sanomaan? |
|
Veikkaisin, että olet Mozart. Hänhän oli kai vitsikkäämpi |
JET
10.05.2013 16:46:47 | |
|
Mozart oli tuotteliaampi. Kyse on nyt siitä, onko Beethovenin vai Mozartin pääteokset hienompia. |
|
JET: Kyse on nyt siitä, onko Iron Maidenin vai Metallican pääteokset hienompia.
Pidän enemmän Maidenista |
JET
14.05.2013 09:57:06 | |
|
Jengi hereille! :D
Nyt tuntisi että Beethoven on jopa nerompi. |
|
Mozart ärsyttää pahasti ja Beethoven pitkästyttää. Siedän paremmin Beethovenia, joten valitsen hänet, että vältyn Mozartilta. |
 baron
14.05.2013 23:26:11 (muokattu 14.05.2013 23:27:16) | |
|
levesinet: Mozart ärsyttää pahasti ja Beethoven pitkästyttää. Siedän paremmin Beethovenia, joten valitsen hänet, että vältyn Mozartilta.
A-molli bagatellin ja cis-molli sonaatin No 14 takia Beethoven!
(Erikoisesti sen Presto agitaton takia!)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Hauler
14.05.2013 23:59:01 (muokattu 14.05.2013 23:59:20) | |
|
Vakavan ja pohdiskelevan Beethovenin leikkisä musiikki ei vedä vertoja kevytmielisen ja hupailevan Mozartin syvämietteisyydelle. |
JET
26.05.2013 01:56:21 | |
|
Kysymyshän on hirveen vaikea.
Aika moni olisi valmis tunnustamaan että Haydn on hieman vähemmän suuri ja merkittävä kuin nämä kaksi neroa. Mutta Mozartin ja Beethovenin paremmuus on mahdoton tehtävä.
Ennen ajattelin, että Beethoven on parempi. Teokset ovat suuria ja mahtipontisia, ja Mozart on kevyempi. Sitten oivalsin Mozartin äärettömän kauneuden ja taituruuden, ja aloin pitää Beethovenia raakana ja brutaalina vertailussa. Ajattelin edelleen, että Beethoven on syvällisempi, mutta Mozartpa reilusti taitavampi. Sitten aloin käsittää, miten taitava Beethoven todella on. Hänen hitaat osansa paljastivat mykistävän voimansa.
Mozart kirjoittaa lumoavampia melodioita, mutta Beethovenin rakennelmat ovat ihmeellisen valmiita ja monikerroksia tavalla, jota Mozart ei ole. Mozart kirjoitti enemmän musiikkia, joka on ihmeellistä ja kaunista, mutta Beethoven parhaimmillaan on taiteellisesti vakavastiotettavampi.
Beethovenin ei ole ollut mahdollista ylittää Mozartia Mozartin omassa kuviossa, eikä Beethoven koittanut tehdä parempaa 40. sinfoniaa kuin Mossen teos. Mutta Beethovenin viides voi silti olla jopa parempi sinfonia, ainakin sen toinen osa on yksinkertaisesti rakenteellisena ja taiteellisena saavutuksena suurempi. Ja avausosa pesee teemankehittelyssä Mozartin. Melodioissa Mozart on ehkä suurin. |
|
JET: Kysymyshän on hirveen vaikea.
Aika moni olisi valmis tunnustamaan että Haydn on hieman vähemmän suuri ja merkittävä kuin nämä kaksi neroa. Mutta Mozartin ja Beethovenin paremmuus on mahdoton tehtävä.
Ennen ajattelin, että Beethoven on parempi. Teokset ovat suuria ja mahtipontisia, ja Mozart on kevyempi. Sitten oivalsin Mozartin äärettömän kauneuden ja taituruuden, ja aloin pitää Beethovenia raakana ja brutaalina vertailussa. Ajattelin edelleen, että Beethoven on syvällisempi, mutta Mozartpa reilusti taitavampi. Sitten aloin käsittää, miten taitava Beethoven todella on. Hänen hitaat osansa paljastivat mykistävän voimansa.
Mozart kirjoittaa lumoavampia melodioita, mutta Beethovenin rakennelmat ovat ihmeellisen valmiita ja monikerroksia tavalla, jota Mozart ei ole. Mozart kirjoitti enemmän musiikkia, joka on ihmeellistä ja kaunista, mutta Beethoven parhaimmillaan on taiteellisesti vakavastiotettavampi.
Beethovenin ei ole ollut mahdollista ylittää Mozartia Mozartin omassa kuviossa, eikä Beethoven koittanut tehdä parempaa 40. sinfoniaa kuin Mossen teos. Mutta Beethovenin viides voi silti olla jopa parempi sinfonia, ainakin sen toinen osa on yksinkertaisesti rakenteellisena ja taiteellisena saavutuksena suurempi. Ja avausosa pesee teemankehittelyssä Mozartin. Melodioissa Mozart on ehkä suurin.
Itse ajattelen jotenkuten näin myös; Beethovenin teokset kokonaisuuksissaan ovat yleensä Mozartia parempia, mutta Mozartilla on lukuisia nerokkaamman ilahduttavia melodioita, jotka luovat kappaleihin odottavan tunnelman esim. pianokonsertoissa, kun piano juoksee tylsähkösti ylös ja alas vauhdikkaana, sitä vain odottaa kun se nerokas melodia tulee. Vähän vaikea on tässä mielentilassa selittää.
TLDR; Beethoven: kokonaisuus, Mozart: melodiat |
megatherium
27.06.2013 18:06:41 (muokattu 27.06.2013 18:09:45) | |
|
mozartin parhaat teokset tuottavat syvemmän elämyksen kuin beethoven joka pääsee tätä lähimmäksi viimeisissä kvartetoissaan. sellaista valon ja rakkauden henkeä kuin mozartin musiikissaan kykenee ilmaiasemaan on lähempänä absoluuttista kuin mikään muu saavutus ihmiskunnassa. beethoven oli tahtoihminen musiikissa mozart tahto itse joka ei tiedä mitä imperatiivia se tottelee. hän kykeni sublimomaan koko maailman universaaliudessaan ja oopperoissa kloi hahmoja jotka ovat kantovoimassaan ja uskottavuidessaan shakespearen veroisia metafyysisessä syvää totuudellisuutta huokuvassa elementissään. beethovenin motiivit ovat amatöörimäisen yksinketaisia evät heti kerralla professionalistisen kompleksisia ja jatkuvia vaikka kehittelytaidoissaan oli ylittämätön. on hankala yhdistää mozartin näennäistä helppoutta siihen syvään ja yhtenäiseen orgaaniseen näkyyn joka hänen musiikiinsa sisältyy.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: mozartin parhaat teokset tuottavat syvemmän elämyksen kuin beethoven joka pääsee tätä lähimmäksi viimeisissä kvartetoissaan. sellaista valon ja rakkauden henkeä kuin mozartin musiikissaan kykenee ilmaiasemaan on lähempänä absoluuttista kuin mikään muu saavutus ihmiskunnassa. beethoven oli tahtoihminen musiikissa mozart tahto itse joka ei tiedä mitä imperatiivia se tottelee. hän kykeni sublimomaan koko maailman universaaliudessaan ja oopperoissa kloi hahmoja jotka ovat kantovoimassaan ja uskottavuidessaan shakespearen veroisia metafyysisessä syvää totuudellisuutta huokuvassa elementissään. beethovenin motiivit ovat amatöörimäisen yksinketaisia evät heti kerralla professionalistisen kompleksisia ja jatkuvia. on hankala yhdistää mozartin näennäistä helppoutta siihen syvään ja yhtenäiseen orgaaniseen näkyyn joka hänen musiikiinsa sisältyy.
Samaa mieltä.
HAHHAHHAHAHA! |
|
JET: Hehehe.
Kuinka moni pystyy sanomaan?
Paha noita on vertailla, molemmat ovat niin erilaisia säveltäjiä. Mozartille biisinteko oli helppoa, ja sen kuulee hänen sävellyksistään. Beethoven taas tuskaili biisiensä kanssa pitkän aikaa ennenkuin oli tyytyväinen, mutta hienoja teoksia hänkin sai aikaiseksi.
Offtopic: googlesta löytyy hienoja esimerkkejä Beethovenin tuskallisesta luomisprosessista. Tällä sivulla oleva Beethoven-esimerkki on yksi parhaista: http://www.mozartforum.com/photos_autographs.htm Raukkaparka kehtasi vielä suuttua nuotintajille kun eivät saaneet hänen käsialastaan selvää :D
www.mikeya.net |
|
Kyllä Mosse on edellä. Hänen musiikkinsa on viihdyttävämpää ja sopii myös taustamusiikiksi. Beethovenin musiikista kuuluu joskus se tuskainen punnertaminen millä se on aikaansaatu. Mozartin teokset kuulostavat aina vaivattomasti sävelletyiltä. |
|
kaakari: Kyllä Mosse on edellä. Hänen musiikkinsa on viihdyttävämpää ja sopii myös taustamusiikiksi. Beethovenin musiikista kuuluu joskus se tuskainen punnertaminen millä se on aikaansaatu. Mozartin teokset kuulostavat aina vaivattomasti sävelletyiltä.
tunnelmien tarkoitukselklinen vastakkainasettelu jopa sävvajien tietoinen vieraannuttaminen toisistaan kuuluu mozartin tyylipiuirteisiin ei näennäinen keveys ja viihdyttävyys tai hilpeys.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Sulervo
10.08.2013 19:23:14 (muokattu 10.08.2013 19:26:20) | |
|
kaakari: Kyllä Mosse on edellä. Hänen musiikkinsa on viihdyttävämpää ja sopii myös taustamusiikiksi.
Paremmuuden kriteerinä ei sentään voi olla se, kumpi sopii taustamusiikiksi luontevammin. Sekä Mozart että Beethoven ovat minulle mitä tärkeimpiä, rakkaimpia säveltäjiä, mutta tietysti kovin erilaisia (onneksi!). Mozartin sointiaisti on verraton ja hänen musiikkinsa on hyvin älykästä hienovaraisella tavalla; ajattelen erityisesti Es-duuritrioa, ns. dissonanssikvartettoa, neljää suurta jousikvintettoa ja joitakin pianokonserttoja. Pintapuolisesti kuunnellen ne eivät käy päälle, mistä syystä ne voi alentaa taustamusiikiksi, mutta eihän niistä tietenkään saa silloin irti juuri mitään. Beethoven taas avaa haastavia, ainutlaatuisia näkymiä ihmismieleen ja inhimilliseen tunnepiiriin; tässä ajattelen varsinkin viimeisiä pianosonaatteja ja jousikvartettoja. Varsin älykkäästi rakennettuja nekin ovat. Mutta niitä on pakko kuunnella tosissaan, muuten ne kuulostavat tylsiltä. Suositan nuotteja ja partituureja kummankin kuuntelun tueksi. |
|
Taustamusiikkina toimiminen ei mittaa teoksen taiteellista arvoa, mutta jonkinlainen lisäominaisuus se kuitenkin on. Beethovenin viidettä (sinfoniaa) en panisi levylautaselle ikkunoita pestäessä, mutta Mozartin kaikki pianosonaatit ja suurin osa pianokonsertoista "kelpaavat" siihenkin. Viihdyttävyydestä sanoisin vielä, että Mozartilla on mielestäni enemmän korvaan pureutuvia, hyräiltäviä melodioita kuin Beethovenilla. Esimerkiksi Taikahuilu on niitä pulloillaan.
Ja muistakaamme mitä Beethoven itse sanoi kuultuaan Mozartin 24. pianokonserton: "Cramer, Cramer, me emme koskaan saa aikaan mitään tällaista!" |
JET
20.08.2013 09:37:36 | |
|
Taustamusiikki-hyve voidaan liittää Mozartin omaan vakaumukseen. Hän sanoi joskus, että säveltäjän on nähtävä vaivaa, jotta kuulija voi päästä helpolla. "Helpolla" on tietenkin suhteellista, mutta tähän lausuntoon sisältyi se, että Mozartin mielestä koukeroistenkin harmonioiden pitää aina "miellyttää korvaa". Kuulijan ei tarvitse kärsiä. Juuri tässä Mozart onnistui esim. dissonanssikvartetossa, Don Giovanissa jne. |
|
Toisinaan Mozart, toisinaan Beethoven. Riippuu ihan omasta mielentilasta. En halua väittää kumpaakaan toistaan paremmaksi. Molemmilla on omat juttunsa, mitkä kiehtoo. |
|
levesinet: Mozart ärsyttää pahasti ja Beethoven pitkästyttää. Siedän paremmin Beethovenia, joten valitsen hänet, että vältyn Mozartilta.
Niin musikin pitääkin ärsyttäää sillä se vaikuttaa meihin ärsykkeen tavoin
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
