Kitarat: kitarakamat ›

Trademark 10 tosin on hinta/hupi-suhteeltaan mainio peli, varsinkin jos käytettynä löytyy.
 
Mistä tulikin mieleeni että onkos kukaan testannut vielä Behringerin Trademark 10-kloonia? Hinta T-kaupassa 138e eli alle kolmasosa originaalista.
 
http://www.behringer.com/02_product … prodindex.cfm?id=GM110&lang=eng

Putki ehdottomasti...Itsellä pyöri vielä vähän aikaa sitten nurkissa peavey vypyr 30,joka kuulosti aika hirveeltä verrattuna nykyiseen putkinuppiini(vaikka onkin halpis-bugera).Mallintavat sopii lähinnä makkarisoittajille eivätkä ainakaan sovellu bänditreeneihin.Näin.

Itse olen näiden perinnehenkisten pelien kannalla - eivät jätä pulaan edes keikalla.
 
http://www.tactic.net/product.php?lang=FIN&Product_number=01729

Tässä kymmenen kuluneen vuoden aikana mallintavat ovat kyllä kehittyneet mittavasti. Että sikäli tämä aihe on vallan validi taas.
 
Itselläni putkipeli. Lähinnä siksi, että mallintava ei tarjoa oikein mitään etuja - kun mulla on soundi löytynyt, niin eipä niitä potikoita tule kauheasti enää vispattua.
 
Putkivahvistimistakin otan mielelläni suht simppeleitä laitteita. En ole säätäjätyyppiä, niin haluan itseäni miellyttävän perussoundin, jota pystyy laitteen eq:lla taivuttamaan haluttuun suuntaan.
 
Tähän mennessä korvaani ovat eniten miellyttäneet brittihenkiset EL34 -vahvistimet.

Keikkakäytössä putkipeli (Vox AC30), mutta kotona leikin Tech21 Trademark 10:llä. Sen analogiset mallinnukset ovat yhä kivan kuuloisia. No okei, kliinit voisivat olla paremmat mutta Marshall- ja Mesa-tyyppiset rosot on muikeita.

haun huono puoli, ensimmäinen sivu kertoo laitteista joita ei olla valmistettu kymmeneen vuoteen suurinpiirtein.

Hieno nosto, hermanni!

Jucciz: Hieno nosto, hermanni!
 
Ikinä ei ole väärä aika valistaa putkivahvistimen ylivertaisuutta. Minusta tämä on aina ajankohtainen aihe, joka kannattaa pitää pinnalla.

Tigerstedt: Ikinä ei ole väärä aika valistaa putkivahvistimen ylivertaisuutta. Minusta tämä on aina ajankohtainen aihe, joka kannattaa pitää pinnalla.
 
Siksipä nosto niin hieno olikin. :)

Jos enemmälti nippelit, namiskuukkelit ja niitten säätely kiinnostaisi, niin Kemper Profiling Amp olisi varmaan laite, jota haluaisin testata.
 
Keskustelua moisesta käydään täällä: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &t=197911&o=0&#p9746754

Numb: Jos enemmälti nippelit, namiskuukkelit ja niitten säätely kiinnostaisi, niin Kemper Profiling Amp olisi varmaan laite, jota haluaisin testata.
 
Keskustelua moisesta käydään täällä: http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &t=197911&o=0&#p9746754
 
Komppia tälle, mutta sillä poikkeuksella, että on todella helppo säädettävä. Toki nyt tarkimmat hifistelijät saavat tunteja kulumaan pelkän gain tason hakemisessa, mutta yleisesti säädöt ovat melko nopeita tehdä ja tuo on simppeli käyttis jopa ilman ohjekirjaa.

Onhan se putkari ihan kiva ja iteltäkin löytyy moinen ja josta tykkään mutta kyllä noi mallintavatkin on menny ja lujaa eteenpäin kuten vaikkapa 11R, joka myös löytyy itseltäni ja on hyvinkin putkivahvarin tyylinen dynamiikaltaan ja soundit on kohdillaan.
 
Mutta olipa se vekotin sitten mikä hyvänsä niin kyllähän niitä soundeja pitää myös osataa säätää esille vehkeistään ja soittajan sormista soundia irtoaa myös eritoten :-)

Mitä noihin mallintaviin vahvistimiin tulee niin olen kuullut sangen hyvää soundia kerran erään suomalaisen bändin - jonka nimeä en nyt tässä mainitse - keikalla Line Kutosen kautta.

Jee pitkästä aikaa päästään aiheeseen...
 
MArzi Nyman ja Tolkkikin kuulostivat flextone2:lla muinoin jo hyvinkin oikeille ja pärjäsivät ihan keikoillakin... Toisaalta moni putkipelillä soittava on kuulostanut aika muoviselle...
 
Kenellä on tähän oikea vastaus...

Tami: Kenellä on tähän oikea vastaus...
 
Eiköhän jokainen vastaus ole aivan yhtä oikea kun puhutaan mielipideasioista. :) Itse pidän enemmän putkivahvistimista. Niissä on aivan oma hohtonsa, eikä sitä voi parhaalla tietokonetekniikallakaan mallintaviin mallintaa. Lisäksi en pidä siitä millaisia valikkohelvettejä monet mallintavat ovat, tone ja volume alkaa olla minulle se sopiva määrä säätimiä.

En osaa antaa vastausta siihen, kumpi on parempi, mutta muistutan, ettei 2000€ mallintavaa kannata tuomita 200€ mallintavan perusteella. Se tietenkin pätee yhden merkin sisälläkin. Line6:n kalliimmat vahvistimet ovat aivan eri luokkaa kuin saman merkin halvat Spiderit, joista lähtee kauniimpi ääni kun niitä lyö kirveellä kuin jos yrittäisi kitaran yhdistää piuhalla sellaiseen.
 
Eivätkä ne halvat putkivahvistimetkaan mitään ihmeellisiä pelejä ole. Niissä vain on usein se etu, että ne ovat niin yksinkertaisia laitteita, että se mitä on tehty, on tehty keskimäärin ihan hyvin. Hyvää saa edullisesti, jos on valmis tinkimään ominaisuuksista. Tuo taitaa päteä melkein kaikkeen kauppatavaraan.

Objectif Lune: En osaa antaa vastausta siihen, kumpi on parempi, mutta muistutan, ettei 2000€ mallintavaa kannata tuomita 200€ mallintavan perusteella. Se tietenkin pätee yhden merkin sisälläkin. Line6:n kalliimmat vahvistimet ovat aivan eri luokkaa kuin saman merkin halvat Spiderit, joista lähtee kauniimpi ääni kun niitä lyö kirveellä kuin jos yrittäisi kitaran yhdistää piuhalla sellaiseen.
 
Eivätkä ne halvat putkivahvistimetkaan mitään ihmeellisiä pelejä ole. Niissä vain on usein se etu, että ne ovat niin yksinkertaisia laitteita, että se mitä on tehty, on tehty keskimäärin ihan hyvin. Hyvää saa edullisesti, jos on valmis tinkimään ominaisuuksista. Tuo taitaa päteä melkein kaikkeen kauppatavaraan.
 
Laitoin plussaa tuosta spider ja kirves yhdistelmästä. Vaikka kyllä jollain ilveellä porukka saa spidereistakin hyvän soundin aikaseksi. Mikäli juutuuppia uskoo.

Tuolla edellä, joskus menneellä vuosikymmenellä ;) mainittiin, että riittää vaikkapa kolme soundia: puhdas, pikkuroso ja soolosärö. Tämä juttu hieman hämää mua. Tuossa kuvaillaan siis kolmea eri särönmäärää. Ei soundia. Se särön määrä tai puute ei siitä itse soundista oikeastaan vielä kerro mitään. Yhdestä putkipelistä vois saada tuolla mittarilla tutkiskeltuna aikaa useita "soundeja". Mutta jos pääsee vertailemaan eri vahvareita samassa kämpässä, bändivolalla ja mieluusti vielä bändin kera, niin alkaa saada selville minkälaisen soundin joku vahvistin tarjoaa tai ei tarjoa. Meillä oli joskus aiemmin samassa kämpässä monta bändiä samassa tilassa ja siinä tarjoutui hieno tilaisuus usein testailla toisia vahvareita. Eli piuha suoraan pedaalilaudasta toiseen laatikkoon ja ruuvailemaan. Makkarivolumella tuntuu, että yksi vahvari tarjoaa monta soundia. Mutta kun siirrytään bändivolyymiin, homma muuttuu. Pääteaste, kaappi/combon rakenne, elementit jne näyttelee hiton isoa osaa. Ja vahvistimen soundi tuppaa olemaan sitä mitä se on, sama kuinka ruuvailee. Alkajaisiksi kun laittaa kaikki puoliväliin ja siitä lähtee säätelemään mieleisekseen. Ja löytää hyvän soundin. Sitten vaihtaa viereiseen vahvariin ja toistaa saman. Ja taas palaa edelliseen. Alkaa huomata SOUNDIN erot. Toinen on kolkko, toinen honottaa, toinen kihisee, tai piikittää tai on löysä jne. Ja oikeastaan aivan sama onko sulla siinä edessä säröä vai ei.
 
Tästä taas pääsen pointtiini. Malintavia on ollut muistaakseni pari kappaletta käytössä. Ei niistä bändikäyttöön niin hirveästi "eri soundeja" löytynytkään. Pelkkä kaapin vaihto tarjoaa suremman soundimuutoksen kuin valvetronix parhaimmillaan.
 
Makkarihommissa juttu onkin sitten toinen ;)

nyt en tiedä oletko muistanut kääntää sen vahvistin valitsimen eri asentoon kun olet kuunnellut niitä, sillä kyllä (vaikka) valvetronixin eri vahvistimet kuulostaa ihan erilaisilta bändivolallakin.
enkä puhu nyt mistään särön määrästä.