Bassot ›

Etvi: Päädyin siihen lopputulokseen, etteivät basson puut (erityisesti kaula) vaan soi tarpeeksi H-kielellä soitettaessa.
 
Millä ihmeen tavalla sen kaulan pitäisi soida yhtään millään kielellä soitettaessa? Jos kaula on löysä ja pääsee kovin hullun lailla pääsee resonoimaan niin ei siinä kyllä silloin toimi mikään kieli. Kaulan pitää olla jäykkä että se KIELI soi ja toimii. Se nyt vaan on sillä lailla että sointiin vaikuttaa 50-85-prosenttisesti kielet ja mikit (ja vahvari + muut) ja suunnilleen samoilla prosenteilla soittaja. Puun tai muun materiaalin osuus soundiin on ehkä noin kahden (2) prosentin luokkaa.
 
Se vaan normiskaalalla on useimmiten niin löysä se H-kieli, että sitä melkein kannattaa ennemmin käyttää olkahihnana paremman puutteessa.

Hanuriin: Millä ihmeen tavalla sen kaulan pitäisi soida yhtään millään kielellä soitettaessa? Jos kaula on löysä ja pääsee kovin hullun lailla pääsee resonoimaan niin ei siinä kyllä silloin toimi mikään kieli. Kaulan pitää olla jäykkä että se KIELI soi ja toimii. Se nyt vaan on sillä lailla että sointiin vaikuttaa 50-85-prosenttisesti kielet ja mikit (ja vahvari + muut) ja suunnilleen samoilla prosenteilla soittaja. Puun tai muun materiaalin osuus soundiin on ehkä noin kahden (2) prosentin luokkaa.
 
Se vaan normiskaalalla on useimmiten niin löysä se H-kieli, että sitä melkein kannattaa ennemmin käyttää olkahihnana paremman puutteessa.
 
Tästä se lähtee taas...

Hanuriin: Millä ihmeen tavalla sen kaulan pitäisi soida yhtään millään kielellä soitettaessa? Jos kaula on löysä ja pääsee kovin hullun lailla pääsee resonoimaan niin ei siinä kyllä silloin toimi mikään kieli. Kaulan pitää olla jäykkä että se KIELI soi ja toimii. Se nyt vaan on sillä lailla että sointiin vaikuttaa 50-85-prosenttisesti kielet ja mikit (ja vahvari + muut) ja suunnilleen samoilla prosenteilla soittaja. Puun tai muun materiaalin osuus soundiin on ehkä noin kahden (2) prosentin luokkaa.
 
Se vaan normiskaalalla on useimmiten niin löysä se H-kieli, että sitä melkein kannattaa ennemmin käyttää olkahihnana paremman puutteessa.
 
Tuo nyt on niin absoluttista hevonpaskaa että pakko olla provo.

hollstro: Tuo nyt on niin absoluttista hevonpaskaa että pakko olla provo.
 
Nooh prosenttiluvuista voi tietenkin olla eri mieltä, mutta enemmän ja vähemmän noinhan se kuitenkin on. Sillä lähtöolettamuksella tietenkin, että runko ja kaula ovat kuitenkin jotain huomattavasti puutarhaletkua jäykempää tavaraa.

Hanuriin: Nooh prosenttiluvuista voi tietenkin olla eri mieltä, mutta enemmän ja vähemmän noinhan se kuitenkin on. Sillä lähtöolettamuksella tietenkin, että runko ja kaula ovat kuitenkin jotain huomattavasti puutarhaletkua jäykempää tavaraa.
 
Mutta kun puissakin on puutarhaletkusta rautakankeen jäykkyyksiä. Ja ihan satavarmaa on että kaula on se, mikä siihen sointiin eniten vaikuttaa. Mikki poimii sen värähtelyn minkä kieli värähtelee. Jos akustinen sointi on huono ei sitä sähköillä paljon parannella. Hyvään akustiseen sointiin saa kyllä sähköillä maustetta.

MPU: Mutta kun puissakin on puutarhaletkusta rautakankeen jäykkyyksiä. Ja ihan satavarmaa on että kaula on se, mikä siihen sointiin eniten vaikuttaa. Mikki poimii sen värähtelyn minkä kieli värähtelee. Jos akustinen sointi on huono ei sitä sähköillä paljon parannella. Hyvään akustiseen sointiin saa kyllä sähköillä maustetta.
 
Nythän tämä keskustelu alkoi käydä kiinnostavaksi vaikkakin menee taas puurot ja vellit sekaisin. Akustisella soinnilla ja mikkien poimimalla soinnilla ei ole juurikaan paljon tekemistä keskenään. Akustinen sointi (eli se, miltä basso kuulostaa ilman mitään) tulee paljon enemmän basson vartalosta kuin kaulasta. Kaulassa on sen verran vähän materiaalia ja pintaa, ettei se saa suurta ilmamassaa liikkeelle (kuten ei pelkkä kielikään). Iso resonanssitaso sitä vastoin tuottaa akustisen äänen paljon tehokkaammin. Tämä on helppo testata vaikka sillä tavalla, että pulttaa basson kielen kiinni vaikka pöytälevyyn ja verrokkina sitten vaikka alasimeen tai vastaavaan möykkyyn ja jollain keinoin jännittää kielen. Se on muuten se pöytälevy, josta lähtee parempi/suurempi akustinen sointi.
 
Kuitenkin toki kaulan materiaali toki vaikuttaa sointiin siten, että löysempi kaula vie kieleltä energiaa -> huonompi sustain. Ja luultavimmin löysä kaula tappaa korkeampia ylä-äänisarjoja tehokkaammin, koska niissä on vähemmän energiaa kuin kielen alimmassa värähtelytaajuudessa. Tästä en tosin ole ihan satavarma, koska en ole mikään artesaani tai parametri. Mutta matemaattisena approksimaationa kaulaa voidaan pitää äärettömän jäykkänä, ei se sustain silti mikään ääretön ole, koska kielen sointi vaimenee kuitenkin jousihäviön, ilmanvastuksen ja mikkeihin indusoituneen energian vaikutuksesta.
 
Eli basistin perusmuistisääntö kaikilla elämänalueilla pätee edelleen. Jäykempi parempi.

Hanuriin: Nythän tämä keskustelu alkoi käydä kiinnostavaksi vaikkakin menee taas puurot ja vellit sekaisin. Akustisella soinnilla ja mikkien poimimalla soinnilla ei ole juurikaan paljon tekemistä keskenään. Akustinen sointi (eli se, miltä basso kuulostaa ilman mitään) tulee paljon enemmän basson vartalosta kuin kaulasta. Kaulassa on sen verran vähän materiaalia ja pintaa, ettei se saa suurta ilmamassaa liikkeelle (kuten ei pelkkä kielikään). Iso resonanssitaso sitä vastoin tuottaa akustisen äänen paljon tehokkaammin. Tämä on helppo testata vaikka sillä tavalla, että pulttaa basson kielen kiinni vaikka pöytälevyyn ja verrokkina sitten vaikka alasimeen tai vastaavaan möykkyyn ja jollain keinoin jännittää kielen. Se on muuten se pöytälevy, josta lähtee parempi/suurempi akustinen sointi.
 
Kuitenkin toki kaulan materiaali toki vaikuttaa sointiin siten, että löysempi kaula vie kieleltä energiaa -> huonompi sustain. Ja luultavimmin löysä kaula tappaa korkeampia ylä-äänisarjoja tehokkaammin, koska niissä on vähemmän energiaa kuin kielen alimmassa värähtelytaajuudessa. Tästä en tosin ole ihan satavarma, koska en ole mikään artesaani tai parametri. Mutta matemaattisena approksimaationa kaulaa voidaan pitää äärettömän jäykkänä, ei se sustain silti mikään ääretön ole, koska kielen sointi vaimenee kuitenkin jousihäviön, ilmanvastuksen ja mikkeihin indusoituneen energian vaikutuksesta.
 
Eli basistin perusmuistisääntö kaikilla elämänalueilla pätee edelleen. Jäykempi parempi.
 
Kuinkas monta pöydän kokoista bassoa sulla on? Tai bassoa jossa on alasin pultattuna kiinni? Jos nyt puhutaan soittimen kokoisesta soittimesta niin kyllä se kaula enemmän vaikuttaa sointiin kuin bodi. Ääni kuuluu toki bodista kaulaa enemmän koska siinä on enemmän värähtelyä heijastavaa pinta-alaa. Bodin osuus kielen pituudesta on kuitenkin huomattavasti kaulaa lyhyempi ja jäykkyys (oli se bodi mistä tahansa puusta) huomattavasti kaulaa suurempi. Näinpä se joka tapauksessa löysempi osuus eli kaula vaikuttaa soundiin enemmän. Niinkuin sanoit, lörppö kaula vaikuttaa sointiin, samoin jäykkä. Jos basso ei soi ilman sähköjä kunnolla ei se myöskään soi sähköisesti. Jos kieli ei värähtele, ei mikit ja elektroniikka siihen auta.

MPU: Kuinkas monta pöydän kokoista bassoa sulla on? Tai bassoa jossa on alasin pultattuna kiinni? Jos nyt puhutaan soittimen kokoisesta soittimesta niin kyllä se kaula enemmän vaikuttaa sointiin kuin bodi. Ääni kuuluu toki bodista kaulaa enemmän koska siinä on enemmän värähtelyä heijastavaa pinta-alaa. Bodin osuus kielen pituudesta on kuitenkin huomattavasti kaulaa lyhyempi ja jäykkyys (oli se bodi mistä tahansa puusta) huomattavasti kaulaa suurempi. Näinpä se joka tapauksessa löysempi osuus eli kaula vaikuttaa soundiin enemmän. Niinkuin sanoit, lörppö kaula vaikuttaa sointiin, samoin jäykkä. Jos basso ei soi ilman sähköjä kunnolla ei se myöskään soi sähköisesti. Jos kieli ei värähtele, ei mikit ja elektroniikka siihen auta.
 
No niinhän mä just sanoinkin. Eli kaulan jäykkyys vaikuttaa kielen sointiin (koska bassohan on pääasiassa pitkä kaula, se vartalohan on enemmänkin välttämätön paha soittoergonomian kannalta) mutta se on ihan eri asia kuin soittimen akustinen soundi. Akustisella soundilla ei ole paskankaan väliä sähköbasson kanssa.

Hanuriin: No niinhän mä just sanoinkin. Eli kaulan jäykkyys vaikuttaa kielen sointiin (koska bassohan on pääasiassa pitkä kaula, se vartalohan on enemmänkin välttämätön paha soittoergonomian kannalta) mutta se on ihan eri asia kuin soittimen akustinen soundi. Akustisella soundilla ei ole paskankaan väliä sähköbasson kanssa.
 
Eli sun mielestä se, miltä basso kuulostaa ilman sähköjä ei ole akustinen soundi? Mikä se sit on? Ja jos se, miten basson kieli värähtelee (eli soi mun mielestä, ilman sähköjä akustisesti) ei vaikuta basson sähköiseen sointiin niin mikä sitten?

Hanuriin: No niinhän mä just sanoinkin. Eli kaulan jäykkyys vaikuttaa kielen sointiin (koska bassohan on pääasiassa pitkä kaula, se vartalohan on enemmänkin välttämätön paha soittoergonomian kannalta) mutta se on ihan eri asia kuin soittimen akustinen soundi. Akustisella soundilla ei ole paskankaan väliä sähköbasson kanssa.
 
En nyt pysy aivan kärryillä... mutta tarkoitat akustisella soundilla ilmeisesti vain basson ilman vahvistinta tuottamaa äänenvoimakkuutta? Näin tulkiten jutuissasi on tiettyä logiikkaa.
 
edit: lisäsin vain -sanan.

MPU: Eli sun mielestä se, miltä basso kuulostaa ilman sähköjä ei ole akustinen soundi? Mikä se sit on? Ja jos se, miten basson kieli värähtelee (eli soi mun mielestä, ilman sähköjä akustisesti) ei vaikuta basson sähköiseen sointiin niin mikä sitten?
 
Olen samaa mieltä. Sähköbasso on oikeastaan akustinen soitin jossa rakenne vaikuttaa siihen miten kieltä näppäiltäessä perusääni ja sen harmoniset ylä-äänisarjat soivat. Soittotatsilla on tähän myös iso merkitys. Mikki poimii sen kohdalta ne äänet joita soitin synnyttää joten sen sijainti ja tyyppi vaikuttavat saundiin paljon. Ajatus että basson rakenteella on vain pieni vaikutus saundiin on virheellinen.

Kefiiri: En nyt pysy aivan kärryillä... mutta tarkoitat akustisella soundilla ilmeisesti vain basson ilman vahvistinta tuottamaa äänenvoimakkuutta? Näin tulkiten jutuissasi on tiettyä logiikkaa.
 
edit: lisäsin vain -sanan.
 
Tätä mä tarkoitin.

Hanuriin: Tätä mä tarkoitin.
 
Okei. Mutta ethän sä vahvistimen kautta soittaessakaan kiinnitä huomiota pelkkään äänen voimakkuuteen, onhan siinä soundissa muitakin ulottuvuuksia.
 
Puhuessaan akustisesta soinnista porukka ymmärtääkseni tarkoittaa niitä muita juttuja, äänen väriä, sustainia, jne kuunneltuna ilman sähköjä. Ei pelkkää äänenvoimakkuutta.

Kefiiri: Okei. Mutta ethän sä vahvistimen kautta soittaessakaan kiinnitä huomiota pelkkään äänen voimakkuuteen, onhan siinä soundissa muitakin ulottuvuuksia.
 
Puhuessaan akustisesta soinnista porukka ymmärtääkseni tarkoittaa niitä muita juttuja, äänen väriä, sustainia, jne kuunneltuna ilman sähköjä. Ei pelkkää äänenvoimakkuutta.
 
Juuri näin. Onhan "akustisissa" soittimissakin muitäkin äänen osa-alueita kuin pelkkä voimakkuus.

MPU: Juuri näin. Onhan "akustisissa" soittimissakin muitäkin äänen osa-alueita kuin pelkkä voimakkuus.
 
Jep.
 
Mullon ollu akustisesti kovaa soivia bassoja ja akustisesti hiljaa soivia bassoja. Kummastakaan ei voi suoraan vetää johtopäätöstä onko sointi sähköillä hyvä vai huono.
 
Järestään raskaammista puista tehdyt bassot on soinu hiljempaa akustisesti mun kokemusten mukaan.

MPU: Juuri näin. Onhan "akustisissa" soittimissakin muitäkin äänen osa-alueita kuin pelkkä voimakkuus.
 
No joo. Mutta sähköbassossa akustisen soinnin rooli on lähinnä vain vaimentaa kielen sointia eikä akustista soundia itsessään yritetäkään välittää eteenpäin vahvistimelle. Mikrofoni poimii edelleenkin ainoastaan kielen värähtelyt. Vaikka erilaiset kaula-body-materiaaliyhdistelmät resonoivatkin eri tavalla, resonoinnin (vaimentava) vaikutus itse kielen soinnin väriin (=resonointiin perus- ja ylätaajuuksilla) on kohtuupieni. Vaimentuminen jakautuu kokolailla tasaisesti perus- ja ylätaajuuksille. Sitä paitsi perustaajuuden amplitudi (voimakkuus) on paaaljon paljon voimakkaampi kuin mikään ylätaajuuksista erityisestikin pitkillä kielen pituuksilla.
 
Paljon suurempi vaikutus on esimerkiksi sillä, mistä kohtaa kieltä soitetaan.

pekezu: Jep.
 
Mullon ollu akustisesti kovaa soivia bassoja ja akustisesti hiljaa soivia bassoja. Kummastakaan ei voi suoraan vetää johtopäätöstä onko sointi sähköillä hyvä vai huono.
 
Järestään raskaammista puista tehdyt bassot on soinu hiljempaa akustisesti mun kokemusten mukaan.
 
Tietenkin se menee juuri noin. Raskaampi puu tarkoittaa tiheämpää massaa, joka vaatii enemmän tehoa resonoidakseen. Tätä mä koitin selventää sillä pöytälevy vs. alasin -esimerkilläni.
 
Mutta sähköinen soundi tulee nimenomaan mikrofoneista ja niiden sijoittelusta.

Hanuriin: Tietenkin se menee juuri noin. Raskaampi puu tarkoittaa tiheämpää massaa, joka vaatii enemmän tehoa resonoidakseen. Tätä mä koitin selventää sillä pöytälevy vs. alasin -esimerkilläni.
 
Mutta sähköinen soundi tulee nimenomaan mikrofoneista ja niiden sijoittelusta.
 
Akustisella soinnilla on hyvin vahva kytkentä siihen miten se kieli siinä mikin kohdalla soi. Tuon ymmärtävät ainakin kaikki soitinrakentajat ja iso osa soittajistakin.

Hanuriin: Mikrofoni poimii edelleenkin ainoastaan kielen värähtelyt. Vaikka erilaiset kaula-body-materiaaliyhdistelmät resonoivatkin eri tavalla, resonoinnin (vaimentava) vaikutus itse kielen soinnin väriin (=resonointiin perus- ja ylätaajuuksilla) on kohtuupieni.
 
Tottakai se mikki poimii vain kielen värähtelyn. Se, miten kieli värähtelee on taas riippuvainen basson rakenteesta ja materiaaleista mitä suuremmassa määrin. Toki kielikin määrittää värähtelyä.