Kitarat: kitarakamat ›

Hanok: Täältä löytyy myös usean vuoden ajalta kokemusta richlitesta, kitara on Martin D-16GT. Soittajan näkökulmasta tuo materiaali toimii kitarassa siinä missä puukin. En sitten tiedä mitä tekemistä tällä on ketjun varsinaisen aiheen kanssa - käsin voi varmasti tehdä kitaroita niin perinteisistä kitarapuista kuin uusioratkaisuistakin, jos vain jälkimmäisiä on saatavilla sopivasti työstettävässä muodossa. Tällä hetkellä ei varmaan oikein ole, mutta ajat muuttuvat kysynnän myötä.
 
Ruokankaan tai muun kotimaisen rakentajan laatutuote kiinnostaa minuakin.
Näistä joutuu kyllä maksamaan rahaa verrattuna tehdastuotteisiin, mutta toisaalta pienpajojenkin customina tekemät sähkökitarat ovat hyvin edullisia verrattuna ammattitason soittimiin esim. klasaripuolella. Siellä ei todellakaan elvistellä viiden tonnin soittimilla.
 
Klasaripuoella ei taideta elvistella soittimilla ollenkaan:-)

Niin,onko sillä loppupelissä kuitenkaan suuren suurta merkitystä,käsityötä tai ei,
kunhan itteensä miellyttää oma soittimensa,se kai mitä sillä tehdään,lienee se pääasia?
Toki pakko myöntää,jotta allekirjoittanutkin pahasti jumissa näihin nimenomaan kotimaisiin händmeideihin,
Lottosen LP ollut vuodesta -95,eikä ole
käynyt vaihtoajatus edes mielessä ja tuossa vuosi sitten löytyi hieman tuntemattomamman rakentajan(Kari Kähkönen)
Tele thinline,joka taisi myös saada
pysyvämmän kodin(mikkivaihtorumban jälkeen).
Kyllähän noissa käsintehdyissä ihan oma hehkunsa on ja mun mielipide siitä mikä on käsintehty ja mikä ei,
jolla nyt sinänsä ole mitään merkitystä,että kitaran on tehnyt alusta loppuun sama ihminen.
Jälleenmyynti,se kai se monen mieltä kaivertaa,enpä tiedä kannattaako silloin edes
miettiä händmeid in Finland:ia,jos moinen jo ostohetkellä askarruttaa,kyllähän nää
vähän rest of life pelejä tulis kai olla.Melkein sanoisin jos laittaa 3tonnia soittimeen,
myydessä tulee takkiin jotta raikaa,oli sitten kotimainen,tahi
G/F...etc,toki G/F on helpompi myydä,mutta jos jälleenmyynti ei kajasta mielessä,niin kyllä henk.koht.
valkkaan sen kotomaisen ja veikkaisin saavani enemmän vastinetta samalla rahalla.
Suomessa tuntuu olevan tätä nykyä paljon todella hyviä soitinrakentajia,joista ei
välttämättä tiedetä,niinkuin Kähkösen Karista en ollut kuullut,
tosin hän ei päivätöikseen niitä teekään,mutta aivan käsittämättömän hyvän Telen sain.
Vähän huvittaa tämä "kamoilla pullistelu",itteensä tässä enemmänkin hävettää
vetää näin hyvillä kamoilla,kun kuitenkaan soittajana en oo kummoinen.No,filosofia
kuitenkin on,kun kamat on kunnossa,peilistä löytyy syyllinen,jos soitto ei suju.
Pakko oli vähän rummuttaa Suomalaisen Soitinrakennuksen puolesta,kun aihetta
mun mielestä siihen on.Monenmoista peliä on ollut,mutta jostain syystä tuo Lottonen
on vaan pysynyt,jaa mistäköhän syystä,no se nyt vaan on niin hemmetin hyvä!
 
PS Tuolta voi mun omista kuvista kurkata miltä Lottonen ja KooKoo näyttää,jos
mielenkiintoa riittää,eihän kuva tietysti kakunkaan mausta kerro mitään,
mutta lupaa se jotain.Kuvat on vähän 99€ pokkarilla otettu ja epäpätevän kuvaajan käsin ...mut jotain kuitenkin.

Itseäni viihdyttääkseni suttaan että: Käsin tehty kitara lähtee siitä, että alkaa kasvattamaan puut itse. Kynsii ne poikki ja muotoilee. Hiominen tapahtuu kämmenellä. Poraukset ja muut koiverrukset yms. kynsitään ja raavitaan. Liimoissa yms. kiinnitys osissa voi käyttää mitä käden ulottuville vain saa. Johdatus ja käämit pudottanut hiuksista. Sunburst värityksen saa kor asta ja kaula merkinnät vaikka hampaista.
 
Ja taas sitten asiaan. Itse lasken että kitaran kaula ja body kun sorvaa kasaan käsityökaluilla voi rehellisesti sanoa että se on käsin tehty. Jotka ei ole vielä tajunneet niin käsityökalut ei toimi sähköllä eikä polttoaineilla. Vaan puhtaasti lihasvoimalla.

mandoliini: Tuo ei tietysti selitä miksi se loimukoivu on vielä kalliimpaa? No täytyyhän yrityksen kannattaa. Ja köyhästä se vaan tuntuu kalliilta.
 
Onnea vielä Taitofinlandia-palkinnosta. Olette sen ansainneet. Ja sitte noi teidän kotisivut on kyllä parasta mitä löytyy. On hienoa olla suomalainen kun täällä tehdään maailman parhaat kitarat. (itsekin olen tehnyt yhden) ;)
 
Kiitosta. :-)
 
Loimukoivuisen otelaudan hinnalle on myös hyvät perusteet. Ensinnäkin materiaalin hinta nousee aika kovaksi kun ostetaan paljon koivua ja siitä valkataan otelaudaksi kelpaava, ja sitten lämpökäsittelytetään että saadaan koivusta stabiilia. Ilman lämpökäsittelyä en uskaltaisi otelautoihin laittaa oikeastaan mitään loimupuita. Toiseksi, tuohon loimukoivuotelaudan hintaan sisältyy aina kiiltävä lakkaus, ja tapa jolla meillä tuo lakkaus tehdään valmiiksi saakka (kiillotetuksi pinnaksi) ennen otenauhojen asennusta, on ihan älyttömän työläs verrattuna puun öljyämiseen / vahaamiseen (ruusupuu, ebenpuu) verrattuna. Eli joo, kyllä meillä joka hintalisälle on ihan oikea peruste.
 
Kannattavuudesta - niin, kyllä yritystoiminnan tulee olla kannattavaa pitkässä juoksussa, muuten verottajakin ottaa hampaisiinsa. Mutta se on lisättävä että varsin vaikea ala tämä on - melkein 20 vuotta yritystoimintaa takana - ja kuten monet täällä toteavat, soittimemme eivät ole halvimmasta päästä - enkä ole tällä kuitenkaan päässyt rikastumaan. Elinkeinon tämä meille tarjoaa, ja lisäksi hyviä fiiliksiä kun työ on mieluisaa.
 
Mainittakoon vielä että tietyissä asioissa meillä taas ei ole mitään hintalisää - kuten vaikkapa kaulaprofiilin muotoilu. Profiili voi olla joku meidän omista malleistamme tai asiakkaan mittojen mukaan, eikä hintaan tule mitään lisää. Tälle perusteena se että teemme kaikki kaulat käsin, eikä ole meille varsinaisesti lisätyö, olipa muoto mikä hyvänsä.
 
Tästäkin on puhuttu eri sivustoilla,mutta haluaisin kysyä sinulta onko tosiaan niin ettei Suomalaista puuta pystytä käyttämään enempää vaikka Suomi on puuta täynnä.
 
Me käytämme kotimaista leppää ja koivua todella paljon, ja ne toimivat hienosti. Tietyille puille on vaikea löytää kotimaisia "korvikkeita", mutta kyllä esim. haapa on mielenkiintoinen ja hyväsaundinen bodypuu sähkiksiin, ehkä jonain päivänä tarjoamme sitäkin. Vaatisi testaamista aika paljon ensin... Ja nyt kun maailmalla on joissain piireissä jonkinlainen muoti-ilmiö tehdä oikein oksaisesta männystä kitaran runkoja, niin sitähän täällä Suomessa kyllä riittäisi. ;-) Kerran teimme yhden Mojo (tele tyyppinen malli) kitaran rungon nopeasti kasvaneesta, kevyestä talousmännystä ja vedimme maalin päälle. Todella moni diggaili kitaraa, ja se on minulla meidän bändin treeniksellä tänäkin päivänä, hienosti soi. Mutta tuota pitäisi tietysti tutkia enemmän ennen kuin voisi näin "oikeasti" sitä tarjota. Soitinvalmistajat ovat hitaita omaksumaan uusia materiaaleja osittain siksi kun ollaan vaan konservatiivisia, mutta toisaalta myös siksi että ei-niin-perinteisistä materiaaleista ei ole kokemuspohjaista tietoa samalla tavoin - kuinka hyvin ne kestävät kaulassa jne. Vaahteraa kun on käytetty viulunkauloissa jo ties kuinka monta sataa vuotta, niin siitä kyllä tietää että kyseinen matsku toimii. Jotkut materiaalit (kuten vaikkapa käyttämämme Espanjan Seetri) taas on hyvinkin perinteinen soitinrakennusmateriaali mutta sitä on todella vaikea saada hyvälaatuisena ja oikein sahattuna riittäviä määriä edes meidän kokoisellemme yritykselle, saatikka sitten jollekin tehtaalle, ja tämä tietysti rajaa tehtaat pois pelistä - meille hyvä, mutta toisaalta suurin osa jengiä sitten vierastaa kyseistä puuta kun "ei kerta Gibsonkaan sitä käytä". Ja kotimaisista puista vielä - onhan Suomi niin pohjoisessa että usein on haasteellista löytää esim. riittävän isoja leppiä että niistä saisi 2 palan runkoja tehtyä. Tai jos löytyy, niin useimmiten on jotain värivikaa tms. Useimmille on helpompaa ostaa kalifornian leppää jolla on hiukan toisenlainen kasvualusta ja aurinkoa ympäri vuoden ja josta sahattua sisäfilettä saa ostettua ympäri maailmaa.
 
-Juha-

Täällä ketjussa kyseltiin paikallisten (ei trooppisten) puiden käytöstä soitinrakennuksessa. Tässä linkki aiheeseen:
http://www.leonardo-guitar-research.com/

Isot pointsit Ruokankaan Juhalle, kun osallistut täällä keskusteluun ja vastailet ihmisten kysymyksiin. Todella hieno meininki - parantaa entisestään hyvää mielikuvaa firmasta, joka tahtoo säilyttää kontaktin asiakkaisiinsa - sekä nykyisiin että potentiaalisiin!
 
Onnittelut myös taannoisesta palkinnosta, mielestäni meni aivan oikeaan osoitteeseen. Tsemppiä tulevaisuuteen ja paljon hyviä vuosia soitinrakennuksen parissa!

Tänään tulleessa Music Store Kölnin katalogissa oli Fenderin mainos uuden Pure Vintage/American Vintage -malliston 1952 Butterscotch Blonde Telecasterista.
Siinä sitten alalaidassa luki isolla "Handmade in the U.S.A.".
 
Eivät ole tainneet Fenderillä lukea m.netin virallista totuutta tästä "käsintehty"-jutusta.

I3enjam1n: Tänään tulleessa Music Store Kölnin katalogissa oli Fenderin mainos uuden Pure Vintage/American Vintage -malliston 1952 Butterscotch Blonde Telecasterista.
Siinä sitten alalaidassa luki isolla "Handmade in the U.S.A.".
 
Eivät ole tainneet Fenderillä lukea m.netin virallista totuutta tästä "käsintehty"-jutusta.
 
No miksi se ei voisi olla käsityötä?

I3enjam1n: Eivät ole tainneet Fenderillä lukea m.netin virallista totuutta tästä "käsintehty"-jutusta.
 
En ole varma, mutta epäilen, että kukaan ei saa tehtyä kunnollista kitaraa ilman työkaluja.

hallu: No miksi se ei voisi olla käsityötä?
 
No ihan vaan sen takia, että jos Fenderin Custom Shop ei ole käsityötä, niin tuskin nyt nämä "liukuhihna"-fenderitkään on.
Siis ainakaan tässä ketjussa olleiden esiintyneiden käsityön määritelmien pohjalta.

Vähän turhaa keskustelua tämä. Ei missään enää tehdä kitaroita käsin. Kuvitellaanpa että pannaan joku tosi kätevä kaveri tekemään kitara ilman koneita. Hänellä kuvitellaan kuluvan aikaa, sanotaan nyt vaikka 100 h. Tehdas tekee saman laisia kitaroita tuossa ajassa 50 kpl. Jolloin voisi ajatella käsityön osaksi 2%. Näin vähän mutkia oikaisten.

Old Joe: Vähän turhaa keskustelua tämä. Ei missään enää tehdä kitaroita käsin. Kuvitellaanpa että pannaan joku tosi kätevä kaveri tekemään kitara ilman koneita. Hänellä kuvitellaan kuluvan aikaa, sanotaan nyt vaikka 100 h. Tehdas tekee saman laisia kitaroita tuossa ajassa 50 kpl. Jolloin voisi ajatella käsityön osaksi 2%. Näin vähän mutkia oikaisten.
 
Hyvää keskusteluahan täällä on ollut, etenkin Juhan kommenteja on ollut mukava lukea. Ja monia kitaroita kuitenkin mainostetaan käsityönä valmistetuiksi joten sikäli pohdinta on mielestäni aiheellista, minusta noin ei voi mainostaa jos se ei ole perustelua.

http://www.youtube.com/watch?v=k647UA3Avwg
 
Oliko tämä jo täällä? :)
 
Ei kasvattanut sentään puita itse tai rakentanut työkaluja. Käsintehdympää kitaraa muusikoiden.netin raadin laatuvaatimusten puitteissa ei luultavasti saa tehtyä.

Gabe: Hyvää keskusteluahan täällä on ollut, etenkin Juhan kommenteja on ollut mukava lukea.
 
Tosi kuin vesi.
 

 
Ja monia kitaroita kuitenkin mainostetaan käsityönä valmistetuiksi joten sikäli pohdinta on mielestäni aiheellista, minusta noin ei voi mainostaa jos se ei ole perustelua.
 
Tämä. Jos joku tehdas mainostaa kitaroitaan käsin tehdyiksi, on väite täyttä huubaa. Eli valehtelevat kirkkain silmin. Mielekkäämpää olisi puhua työn osuudesta valmiiseen tuotteeseen, se on jopa määriteltävissä.

Old Joe: Tämä. Jos joku tehdas mainostaa kitaroitaan käsin tehdyiksi, on väite täyttä huubaa. Eli valehtelevat kirkkain silmin. Mielekkäämpää olisi puhua työn osuudesta valmiiseen tuotteeseen, se on jopa määriteltävissä.
 
Juuri näin itsekin tuon näen. Eikä se tarkoita sitä että ne olisivat mitenkään huonompia kitaroita vaikka niitä ei käsintehdyiksi väitettäisikään.

Dundee: http://www.youtube.com/watch?v=k647UA3Avwg
 
Mielenkiintoinen kooste. On siinä ollut suunnittelemista. Kauankohan tuo tekeminen kesti?

En kyllä edelleenkään käsitä,et jos on huolella valittu puukappale ja se työstetään samoja jigillä/mallineella piirrettyjä viivoja myöten;
 
A: käsisahalla
 
B:sähkökäyttöisellä vannesahalla
 
C: CNC jyrsimellä
 
Että miten se laatu ja ja ns. käsityö muka häviävät vaihtoehdolla C ?
Jos kaikki viimeistely ja käsityötä vaativa tehdään kumminkin huolella?
 
Samalla periaatteella joku voi valmistaa vuoden aikana kaks kitaraa tai työntekijöitä käyttämällä 200. Ja jälkimmäiset eivät mukamas ole käsityötä,mutta taltalla hikipäässä tusatut ovat?

tippitappi: En kyllä edelleenkään käsitä,et jos on huolella valittu puukappale ja se työstetään samoja jigillä/mallineella piirrettyjä viivoja myöten;
 
A: käsisahalla
 
B:sähkökäyttöisellä vannesahalla
 
C: CNC jyrsimellä
 
Että miten se laatu ja ja ns. käsityö muka häviävät vaihtoehdolla C ?
Jos kaikki viimeistely ja käsityötä vaativa tehdään kumminkin huolella?
 
Samalla periaatteella joku voi valmistaa vuoden aikana kaks kitaraa tai työntekijöitä käyttämällä 200. Ja jälkimmäiset eivät mukamas ole käsityötä,mutta taltalla hikipäässä tusatut ovat?
 

 
Luitko todella huolella kaiken edellä kirjoitetun? Asiahan on päivän selvä. Kun työstetään puuta hiki päin, sitä ikeä lentää ympäriinsä, myös siihen työstetävään kappaleeseen. Syntyy kemiallinen ilmiö. Puun ominaisuudet muuttuvat jolloin siinä korostuu kuuloalueen rajoille asettuva ääni, joka resonoi kielistä tuotettuun ääneen. Nämä kerrannaiset saavat kitaran soimaan voimakkaammin, pehmeämmin tai kirkkaammin, riippuen soittajan tahdosta. Näin käsitelty puu tuo myös oman lisänsä kaulan ominaisuuksiin, antaen paremman tuntuman ja mahdollisuuden nopeampaan soittamiseen. Hiestynyt puu vaikuttaa lakankin ominaisuuksiin, mutta kitarapajat pitävät nämä lakka ominaisuudet visusti ammatti salaisuuksinaan.
Näin valmistettu kitara vaikuttaa myös soittajaan, tämän haistellessa kitaran höyryjä ja saaden näin aivan uutta soitannollista taituruutta.

Old Joe: Luitko todella huolella kaiken edellä kirjoitetun? Asiahan on päivän selvä. Kun työstetään puuta hiki päin, sitä ikeä lentää ympäriinsä, myös siihen työstetävään kappaleeseen. Syntyy kemiallinen ilmiö. Puun ominaisuudet muuttuvat jolloin siinä korostuu kuuloalueen rajoille asettuva ääni, joka resonoi kielistä tuotettuun ääneen. Nämä kerrannaiset saavat kitaran soimaan voimakkaammin, pehmeämmin tai kirkkaammin, riippuen soittajan tahdosta. Näin käsitelty puu tuo myös oman lisänsä kaulan ominaisuuksiin, antaen paremman tuntuman ja mahdollisuuden nopeampaan soittamiseen. Hiestynyt puu vaikuttaa lakankin ominaisuuksiin, mutta kitarapajat pitävät nämä lakka ominaisuudet visusti ammatti salaisuuksinaan.
Näin valmistettu kitara vaikuttaa myös soittajaan, tämän haistellessa kitaran höyryjä ja saaden näin aivan uutta soitannollista taituruutta.
 
Taika hyvän käsintehdyn kitaran hankkimisessa piileekin siinä että löytää sen eniten hikoilevan rakentajan.