Koskettimet ›

Miten alussa nuottiavaimen ja tahtimerkinnän välissä olevat ylennys-tai alennusmerkit vaikuttavat nuottien kulkuun tai johonkin semmoiseen?

No esimerkiksi jos siellä alussa näytetään vaikka että F on ylennetty niin soitat F:n aina F#:nä ellei siellä ole palautusmerkkeja myöhemmin.

No mitä nyt olen soittanut midejä midinotate ohjelmalla, esim. jossain kappaleessa voi olla vaikka neljä #-merkkiä peräkkäin, mutta ei siellä kyllä mainita mitään yksittäistä mihin se vaikuttaisi. Korottaako se sitten kaikkia nuotteja? Siinä nyt ei kyllä olisi mitään järkeä...

No mitä nyt olen soittanut midejä midinotate ohjelmalla, esim. jossain kappaleessa voi olla vaikka neljä #-merkkiä peräkkäin, mutta ei siellä kyllä mainita mitään yksittäistä mihin se vaikuttaisi. Korottaako se sitten kaikkia nuotteja? Siinä nyt ei kyllä olisi mitään järkeä...
 
Nimenomaan niin että korottaa kaikkia. Tutkiskele välillä ihan vaikka nuottikirjoja midiohjelmien sijasta ;) mutta olen toki itsekkin huomannut että esim. guitar-pro merkkaa aina korotukset sitä mukaa kun ne tulevat mutta "oikea"tapa on merkata korotukset/alennukset nuottiviivaston alkuun ja myöhemmin käyttää palautusmerkkejä. Tietysti jos korotettuja ei ole niin montaa kappaleessa niin korotukset/alennukset merkataan myöhemmin sitä mukaa kun on tarvis. Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi tuo selitys :D

Eli kun olen juuri oppinut millä paikalla nuottiviivastossa mikäkin nuotti on ja mistä se löytyy koskettimista niin siitä nyt ei ole mitään hyötyä. Mainiota.

Eli kun olen juuri oppinut millä paikalla nuottiviivastossa mikäkin nuotti on ja mistä se löytyy koskettimista niin siitä nyt ei ole mitään hyötyä. Mainiota.
 
Ai et fis ei löydykkää enää fis:in paikaltako ja jne..?

Sen olen tänne kirjoitellessani ja vinkkejä ja apua pyytäessäni huomannut että baronilta ei irtoa kuin itseriittoisia ja mukahauskoja kommentteja. En anna sen häiritä, kunhan tämmöisen välihuomautuksen annoin.
Olenko oikeassa, että #- tai b-merkki avaimen jälkeen kertoo missä duurissa tai mollissa kipale soitetaan?

Sen olen tänne kirjoitellessani ja vinkkejä ja apua pyytäessäni huomannut että baronilta ei irtoa kuin itseriittoisia ja mukahauskoja kommentteja. En anna sen häiritä, kunhan tämmöisen välihuomautuksen annoin.
Olenko oikeassa, että #- tai b-merkki avaimen jälkeen kertoo missä duurissa tai mollissa kipale soitetaan?
 
Periaatteessa avaimen jälkeiset etumerkinnät kertovat kappaleen sävellajin eli se on joko niihin etumerkkeihin sopiva duuri tai molli, kumpi, sitä ne ei kerro.
 
Se yleensä ratkeaa helpoimmin katsomalla mihin säveleen/sointuun kappale loppuu.
 
(Tää oli täyttä v-lematonta asiaa)

Kiitän. Se on hyvä että meni viesti perille. Sen vaan halusin sanoa että jos joku tarvitsee tietoa johonkin asiaan ja joku sen tietää, niin ei haittaa vaikka kertoo kun on kerran sitä varten tämmöinen palstakin väsätty...

Sen olen tänne kirjoitellessani ja vinkkejä ja apua pyytäessäni huomannut että baronilta ei irtoa kuin itseriittoisia ja mukahauskoja kommentteja. En anna sen häiritä, kunhan tämmöisen välihuomautuksen annoin.
Olenko oikeassa, että #- tai b-merkki avaimen jälkeen kertoo missä duurissa tai mollissa kipale soitetaan?
 
Kyllä olet ja siinä kyseisessä duurissa tai mollissa ovat ylennettyinä/alennettuina kyseiset sävelet. Oiskohan nää jutut kuitenkin tuolla teoria FAQ:issa? Tästä varmaan arvon Mr.Baronin mielen ilmaus...

Kiitän. Se on hyvä että meni viesti perille. Sen vaan halusin sanoa että jos joku tarvitsee tietoa johonkin asiaan ja joku sen tietää, niin ei haittaa vaikka kertoo kun on kerran sitä varten tämmöinen palstakin väsätty...
 
Älä koe tätä v-luksi, mutta aloittelijapalstalla mä annan vaikka kuinka tyhmään kysymykseen niin hyvän yksinkertaistetun vastauksen kuin mä ikinä osaan, mutta täällä tahtoo tulla vähän jokea joukkoon.
 
(Edit: Ei ole tyhmiä kysymyksiä!)

Yritän ymmärtää. Ottaa kai se pattiin samaan kysymykseen joka toinen päivä vastailla, kun kerran vastauskin löytyy samalta sivulta. Yritän olla pottuuntumatta...:)

Periaatteessa avaimen jälkeiset etumerkinnät kertovat kappaleen sävellajin eli se on joko niihin etumerkkeihin sopiva duuri tai molli, kumpi, sitä ne ei kerro.
 
Niin, jos kappale menee joko duurissa tai mollissa. Mutta jos kappale on modaalinen, niin se ei välttämättä pädekään. Esim. a-doorisen biisin etumerkintänä voi yllättäen ollakin yksi risti eli e-mollin tai G-duurin etumerkintä!

Niin ja primitiivisissä rokkikappaleissa voi kaikki etumerkinnät puuttua ja oikeat sävelet merkitty vain kyseisten sävelien etumerkeillä.
 
(Esimerkki: Mun Hanky Pankyn nuotit, joka menee G-duurissa ja melodian fissit merkitty vain kyseisen nuotin etumerkillä)

Niin ja primitiivisissä rokkikappaleissa voi kaikki etumerkinnät puuttua ja oikeat sävelet merkitty vain kyseisten sävelien etumerkeillä.
 
(Esimerkki: Mun Hanky Pankyn nuotit, joka menee G-duurissa ja melodian fissit merkitty vain kyseisen nuotin etumerkillä)
 
Onks nyt kaikki aloittelijat varmasti sekoitettu?

Niin ja primitiivissä rokkikappaleissa voi kaikki etumerkinnät puuttua ja oikeat sävelet merkitty vain kyseisten sävelien etumerkeillä.
 
(Esimerkki: Mun Hanky Pankyn nuotit, joka menee G-duurissa ja melodian fissit merkitty vain kyseisen nuotin etumerkillä)
 
Ja esim. nämä "Charlie Parker Ominibook":it, vaikka eivät niin primitiivistä musiikkia olekaan, on nuotinnettu samalla tavalla, eli tässä lienee jokin koulukunta kyseessä...?? Valistakaapa paremmin tietävät. Mielestäni vähän vaikealukuista, vaikka tosin esim. big bandin pillistemmat kirjoitetaan joskus tällä tavoin.

Tässä klassisen taustan omaavan rokkiurkurin mielipide asiaan.
 
Ei kannata ajatella ylennys- ja alennusmerkkejä yksi nuotti kerrallaan vaan ajatella asia kokonaisuutena. Kun näkee etumerkit, tietää suoraan mistä sävellajista mikäkin biisi lähtee ja eri sävellajeissa oppii soittamaan vain ja ainoastaan soittamalla. Esimerkiksi transponointi koskettimillahan on tunnetusti ainakin meikäläiselle huomattavasti vaikeampaa kuin esim. kitaralla, vaikka olen soittanut pianoa ja koskettimia jo reippaasti toistakymmentä vuotta. Mutta kun muistaa treenata kovasti eri asteikkoja ja sointukadensseja niin siitä se tulee sitten ihan itsestään.
 
Esim. C-duuri ja a-molli -biiseissä ei ole yhtään etukäteen ylennettyä tai alennettua nuottia ja siksi näissä sävellajeissa soittaminen on pianolla helpointa (ja taas kerran vain minun mielestäni). Tunnen tosin monia itseoppineita urkureita jotka soittavat mieluiten sävellajeista, joissa käytetään enimmäkseen mustia koskettimia (esim.F#-duuri), mutta jokainen taaplaa tavallaan.
 
G-duurissa (F ylennetty F#:ksi) kun soittelee vähän aikaa, muistaa jo kohtalaisen lyhyen ajan sisällä että se F tosiaankin soitetaan aina F#:ksi, ellei toisin ole kyseisen nuotin kohdalla viivastossa merkitty (alennusmerkki).
 
En tiedä oliko tästä nyt suurempaa hyötyä mutta sainpahan ainakin itse pohdiskella asiaa...

Esim. C-duuri ja a-molli -biiseissä ei ole yhtään etukäteen ylennettyä tai alennettua nuottia ja siksi näissä sävellajeissa soittaminen on pianolla helpointa (ja taas kerran vain minun mielestäni). Tunnen tosin monia itseoppineita urkureita jotka soittavat mieluiten sävellajeista, joissa käytetään enimmäkseen mustia koskettimia (esim.F#-duuri), mutta jokainen taaplaa tavallaan....
 
Helpompia sormituksia saa nopeissa juoksutuksissa sävellajeissa, joissa käytetään mustia koskettimia.

Helpompia sormituksia saa nopeissa juoksutuksissa sävellajeissa, joissa käytetään mustia koskettimia.
 
Niissä jääkin harvoin muita järkeviä vaihtoehtoja.