Roots ›

Kotibaarin jukeboksiin tuli How The West Was Won 3CD:tä
 
Ei tästä bändistä koskaan muista kuinka helvetin loistava se onkaan, kunnes taas kuulee!
 
Puolen tunnin Whole Lotta Love on kyllä vastinetta rahalle..
 
Ei aavista jotain Zen Cafeta halajava tallaaja rahoja syytäessään että joku hippi on pistänyt puoltoista tuntia hyvää..

No kun kerran laitoit tämän kirjoituksen tänne "roots" osastolle niin en voi olla mainostamatta ensimmäistä levyä ja varsinkin kappaleet "I can't quit you babe" ja "Dazed and confused". Kuunnelkaa vaikka vaihteeks basarin käyttöä ensimainitussa kappaleessa...
Itse hommasin sellaisen DVD koosteen "Led Zeppelin" kesällä missä on yli 5 h tavaraa...

No kun kerran laitoit tämän kirjoituksen tänne "roots" osastolle niin en voi olla mainostamatta ensimmäistä levyä
 
Totta puhut,bluussista kumpuaa kyllä vahvasti erityisesti se varhainen Zeppelin. Joku Bring It On Home tai Since IŽve Been Loving You voisi melkein surutta rankata siniseksi ja Plantin ja Pagen taustat muusikkoina on aika bluespohjaisia myös.

Nyt on ihan pakko tähän väliin mainostaa tota Led Zeppelin III levyä, jonka ostin just pari viikkoo sitten. Siinä on ihan loistavii akustisii biisei. Esimerkiks mun ehdoton suosikkikappale Bron-Yr-Aur Stomp. Upeaa akustisen kitaran soittoa siinä, ja hienot bassokuviotkin. Taitaa olla nauhattomalla bassolla vedetty.
 
Eli siis, jos on kuullut vaan I:stä ja II:sta, niin kannattaa ehdottomasti tsekata toi kolmas levy, niin huomaa kuinka monipuolinen bändi toi Zeppelin on.

puhumattakaan IV:stä sehän se on se kaikkein legendaarisin Zeppi levy...

 
Eli siis, jos on kuullut vaan I:stä ja II:sta, niin kannattaa ehdottomasti tsekata toi kolmas levy, niin huomaa kuinka monipuolinen bändi toi Zeppelin on.
 
Ja samantien Physical Graffiti -tupla vuodelta 1975, siinä Zeppeliniä monipuolisimmillaan.
 
Jos kyyninen haluaa olla, niin tottakai blues kuuluu Zepissä kun kerta äijät aika sumeilematta laittoivat vanhoja bluesbiisejä omiin nimiinsä!;) Mutta uusissa painoksissa näkyy Whole Lotta Lovessa myös Willie Dixonin nimi.
 
Loistava bändihän se oli, siitä ei pääse mihinkään.

Loistava bändihän se oli, siitä ei pääse mihinkään.
 
Juu niin oli. Mutta täälläkin mainostettu monipuolisuus on pitkälti silmänlumetta. Ei muutama akustinen biisi ja muutama erikoisempi kokeilu tee bändistä vielä kovin monipuolista. Olihan Zeppelin toki monipuolinen jos moniin myöhempiin bändeihin vertaa, mutta Zeppeliniä on taas ihan turha verrata monipuolisuudessa esim. Beatlesiin.

Monipuolinen tai ei, kyllä se livenä on ja oli 1 parhaista..

... mutta Zeppeliniä on taas ihan turha verrata monipuolisuudessa esim. Beatlesiin.
 
No taas kerran tällainen "apple/orange" vertailu.
Ihan sama kuin vertaisi Hummeria ja Rolls Royce. Molemmat hyviä. Riippu käyttötavasta.
 
http://www.hummer.com/
 
http://www.rrab.com/

No taas kerran tällainen "apple/orange" vertailu.
Ihan sama kuin vertaisi Hummeria ja Rolls Royce. Molemmat hyviä. Riippu käyttötavasta.
 
Joo, mutta nyt ei puhuttukkaan bändien hyvyydestä vaan monipuolisuudesta. Kyllähän esim. Beatles oli paljon monipuolisempi bändi kuin Zeppelin, ei siitä mihinkään pääse. Loistavia bändejä molemmat. Ja Zeppelin oli tosiaankin ainakin livetallenteiden perusteella loistava livebändi (mitä taas ei voi välttämättä sanoa Beatlesista).

Monipuolinen ei ole minusta itseisarvo bändistä puhuttaessa. Esim ZZ Top tai Rollarit ovat tehneet melko samoilla eväillä merkittävän läjän klassikkolevyjä...
 
No, Zeppelin on niin monella tavalla loistava bändi, että yksi termi sinne tai tänne ei sen asemaa horjuta... ainakaan minun silmissäni:)

Monipuolinen ei ole minusta itseisarvo bändistä puhuttaessa. Esim ZZ Top tai Rollarit ovat tehneet melko samoilla eväillä merkittävän läjän klassikkolevyjä...
 
Ja AC/DC ja Bruce Springsteen ja... Monipuolisuus ei todellakaan ole mikään itseisarvo. Särähti vain korvaan kun joku mainosti Zeppelinin olevan kovin monipuolinen orkesteri. Rollaritkin on oikeasti monipuolisempi (on tosin paljon pitempi urakin takana).
 
No, Zeppelin on niin monella tavalla loistava bändi, että yksi termi sinne tai tänne ei sen asemaa horjuta... ainakaan minun silmissäni:)
 
Näinhän se on. Ja nyt loppui meikäläisen saivartelut. :) Mikäs se otsikko olikaan? Ai niin, Led Zeppelin on hyvä! Malja sille.

Rollaritkin on oikeasti monipuolisempi (on tosin paljon pitempi urakin takana).
 
Tästä olen eri mieltä. Mutta ei sillä niin väliä...turhaa tällaisista on väitellä, kun kaikki tietävät kuinka loistavia nuo ovat/olivat siinä mitä tekevät.
 
Olisipa täälläkin päin jossain jukeboxissa tuo HTWWW niin saisi luukuttaa sitä miltei puolituntista Whote Lotta Lovea.

Jees, Zeppelin on hieno bändi. Koska tämä keskustelu on roots-osastolla, niin laitetaanpa taas tämäkin linkki esiin:
 
http://www.warr.org/zep.html#Thieves

Hommasinpa itsekkin tuon How the west was wonin espanjasta, ja onhan helvetillinen meno jätkillä! Oikeen värisyttää kun Immigrantsi lähtee käyntiin!(siis positiivisesti)

Houses of the Holy on niin kova levy, että oksat pois. Vaikka en Dyer makerista niin perusta, mutta No Quarter, Song remains the Same ja Rain Song on niin kovia biisejä, että heikottaa.
 
HOTH on ehkä se mun suosikki levy ja toisena tulee sitten 3.

Kummastuttaa nuo ajatukset, että Zeppelin ei ollut monipuolinen. Todellisuudessa bändin musiikillinen kirjohan oli valtaisa. Kuuntelee vaikka läpileikkaavasti levyt Led Zeppelin I, Houses Of The Holy, ja In Trough The Outdoor putkeen läpi, niin huomaa, että äijät oli loputon ideoitten kaivo. Tämä on juuri yksi niistä seikoista, jonka takia Zeppelin minulle numero uno onkin. Jokainen levy on täysin erilainen, ja musiikkityylejä löytyy yhdestä bändistä kymmenille jakaa.

Ainoa ongelma on, että aika monet noista ideoista ovat suoraa lainaa jostakin muualta. Eli vaikka monipuolisuutta olikin, ei omaperäisyys aina ollut ihan samalla tasolla. Hyvä rokkibändi se silti oli.
 
Komppaan tätä täysin. Lue myös aikaisemmat kommenttini. Zeppelin saattaa tuntua monipuoliselta, jos ei ole monipuolisempia bändejä kuullut. ;) No joo...

Käsitykseni mukaan enemmänkin ekalla parilla levyllä niillä oli niitä lainauksia vanhoista blues-biiseistä, ja myöhemmin ei enää niinkään. Ja se, miten ne 'versioi' ne vanhat biisit oli jo aika mullistava juttu. Osa blues-rockin syntyä. Mut joo, tiedän, että ei ne maailman monipuolisin ollut, mutta pirun monipuolinen silti. mm. Page oli/on todella laaja alainen, monet tyylit hallitseva kitaristi, johtuen herran sessiomuusikkoajoilta, jolloin joutui soittamaan jos jonkin tyylistä musiikkia.