| Aihe: Mikki suoraan runkoon, EMI-suojaus? | |
|---|
|
Terve,
Tällainen kitaranrakennuksee liittyvä kysymys on muljahtanut mieleeni lähinnä kun tarkoituksena on rakentaa superstrat Warmothin osista, enkä ole aivan varma siitä, että onko mikkien työstöt ja elektroniikkakotelot käsitelty sähköä johtavilla suojausmaaleilla vaiko ei.
Tarkoituksena on siis tilata tuollainen strato-runko takareitityksellä jolloin etupuolella mikille on vain se oma lokeronsa. Mikki tulee sitten kiinni suoraan runkoon.
Kysymys on siis se, että
- onko humbucker mikin koloa tarkoituksenmukaista suojata EMI:ltä ja vaikuttaako suojaus ylipäätään yhtään mitään kun käytännössä tästä ei kuitenkaan tule kokonaan elektroniikkaa ympäröivää koteloa, vaan aukko jää reunoiltaan auki?
Takakotelon kontrolleille luonnollisestikin suojaan kauttaaltaan. |
|
Uppaan tätä hieman, jos kyse olisi vain siitä, että on päässyt menemään ohi... |
|
Jos joskus aiot laittaa puolituskytkimen humbuckereille niin silloin siitä suojauksesta olisi hyötyä, eli laita vaan. |
 JPHe
09.04.2013 18:08:44 | |
|
Kannattaa tehdä ensin ilman mitään suojauksia, jotta kuulee kuinka kytkennät toimii. Huonosti tehtynä suojauksista on vain haittaa. |
|
Niin, tarkoituksena ei ole lähtökohtaisesti tehdä tuota suojausta huonosti, vaan pyrkiä tekemään se ns. taiteen sääntöjen mukaan... ;)
Pitänee kuitenkin kokeilla ensin ilman ja suojata vain tuo kontrolliboksi. |
JPHe
10.04.2013 08:54:17 | |
|
Rovaniemenkiertäjä: Niin, tarkoituksena ei ole lähtökohtaisesti tehdä tuota suojausta huonosti, vaan pyrkiä tekemään se ns. taiteen sääntöjen mukaan... ;)
Pitänee kuitenkin kokeilla ensin ilman ja suojata vain tuo kontrolliboksi.
Suurin osa maailmalla olevista kitaroita on kuitenkin ilman sen ihmeempiä suojauksia ja toimivat ihan hyvin. Monesti häiriöt joita ruvetaan poistamaan johtuvat huonosti tehdystä maadoituksesta alkujaan. Suojauksialla sitten muutetaan maadoitusta, jonka jälkeen sitten muuttunut tilanne toimii joko paremmin tai huonommin johtuen osittain hyvästä tai huonosta tuurista. Tämän vuoksi lähtötilanne kannattaa tehdä mahdollisimma simppeliksi, jotta nähdään onko ongelmia. Avonaiset suojaukset ei yleensä hyödytä mitään, ainoastaan niillä saadaan muodostettua vain maasilmukoita tai antenneja. Hyvä esimerkki avoimesta suojaksesta on mikrofonin metallinen kuori ja siinäkin vaikutus perustuu enempi kuoren ja kelan väliseen kapasitanssiin.
Suuremmilla taajuuksilla erot ovat merkittävämpiä, koska rakenteilla on jo aallonpituuteen suhteutettavia resonansseja ja Lenzin lain mukaan muodostuvat pyörevirrat ja sitäkautta vastakkaisvaiheinen magneetikenttä alkaa kumoamaan magneettikenttää. No tämä on jo eri asiaa... |
 MPU
10.04.2013 09:28:22 | |
|
Hyvin maadoitetuista suojauksista ei ole haittaa. Itse laittaisin kyllä suojaukset.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
JPHe
10.04.2013 11:30:15 | |
|
MPU: Hyvin maadoitetuista suojauksista ei ole haittaa. Itse laittaisin kyllä suojaukset.
Hyvä pointti, eli kai sitä voi laittaa mitä vaan, jos niistä ei ole haittaa. Pointti oli lähinnä lähtökohtaisestikin, että jos ei ole ihan varma mitä on tekemässä, niin kannattaa kokeilla yksinkertaisinta toimivaksi havaittua ratkaisua ensi, jotta tietää mitä lähtee muuttamaan. Kutenkin tärkein poitti kitarassa on tähtimaadoitus oikein suunnitelluilla paluuvirta reiteillä. |
|
Tähtimaadoituksesta:
Miten tähtimaadoitus parantaa tilannetta laitteessa, jossa maadoitus tulee joka tapauksessa vain yhtä kautta, eli piuhaa pitkin? Onko kyse johtojen antenniominaisuudesta, sillä luuppiahan ei käsittääkseni yhden laitteen maalla saada aikaan? |
JPHe
10.04.2013 15:52:23 | |
|
Rovaniemenkiertäjä: Tähtimaadoituksesta:
Miten tähtimaadoitus parantaa tilannetta laitteessa, jossa maadoitus tulee joka tapauksessa vain yhtä kautta, eli piuhaa pitkin? Onko kyse johtojen antenniominaisuudesta, sillä luuppiahan ei käsittääkseni yhden laitteen maalla saada aikaan?
Siis paluuvirralle tulee olla suora reitti. Eli suojattu johdin on parempi, kuin pelkkä signaaliveto ja maadoitus suoja folion kautta. Yhdessä ne muodostavat maasilmukoita, joita tähdellä vältetään. Eli suojakin pitäisi maadoittaa yhdestä paikasta ja mahdollisesti jopa konkan kautta. Suojatun kaapelin suojakin kytketään monesti vain toisesta päästä, jos maa on tarjolla erikseen. |
 mhelin
10.04.2013 16:39:27 (muokattu 10.04.2013 16:40:15) | |
|
JPHe: Suojatun kaapelin suojakin kytketään monesti vain toisesta päästä, jos maa on tarjolla erikseen.
Niin tai ei sen tarvitse olla maa vaan se voi olla vastakkaisvaiheinen signaali joka myös toimii paluuna virtalenkissä.
Pitää myös muistaa että matalataajuuksisiin magneettisesti (induktiivisesti vs. kapasitiivisesti) vaikuttaviin (kytkeytyviin, coupled englanniksi, mitenhän tuo kuuluu sanoa suomeksi) häiriöihin ei auta kuin mu-metallisuojaus. Kupari (yms.) auttaa korkeataajuisiin induktiivisiin häiriöihin jos se on riittävän paksua suhteessa signaalin aallonpituuteen (kuparilla enemmän kuin 6.6/sqrt(f) cm , eli 50 Hz taajuudella jotain sentin paksuus kai riittäisi). Parempi tapa on käyttää humbuckereita tai yksikelaista + dummy coilia vastaavasti kytkettynä. Lisäksi yleensä johto+paluujohto (ne musta ja punainen joista toista yleensä sanotaan maaksi) pitäisi kytkeä kiertäen ne johdot yhteen jolloin signaalin kulkiessa syntyvät magneettikentät kumoavat toisensa. |
MPU
10.04.2013 21:03:56 | |
|
Tähtimaadoitus taitaa kuitenkin olla yksi myyteistä joita soitinrakennuksessa viljellään.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
MPU
10.04.2013 21:06:49 | |
|
JPHe: Hyvä pointti, eli kai sitä voi laittaa mitä vaan, jos niistä ei ole haittaa. Pointti oli lähinnä lähtökohtaisestikin, että jos ei ole ihan varma mitä on tekemässä, niin kannattaa kokeilla yksinkertaisinta toimivaksi havaittua ratkaisua ensi, jotta tietää mitä lähtee muuttamaan. Kutenkin tärkein poitti kitarassa on tähtimaadoitus oikein suunnitelluilla paluuvirta reiteillä.
Just joo. Sun mielestä mikkikolojen suojaus ei ole yksinkertainen ja toimiva ratkaisu?
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Selitän suunnitelmani tässä nyt, niin kertokaapa sitten, että mikä maadotus tässä nyt on sitten kyseessä:
- koteloin kaikkien kolojen pohjat ja seinät kuparifoliolla, joka tulee silikonilla kiinni runkoon
- Kuparifoliot juotetaan toisiinsa ja kolot yhdistetään toisiinsa johdoilla
- Kotelointi yhdistetään maahan volume-potentiometrin tuntumasta
- mikkien johdot vedetään Seymour Duncanin ohjeiden mukaan ja juotetaan kuten ohjeissa kerrotaan. Maadoitukset tehdään samalla tavalla
Meneekö vituiksi?
---
En ole aiemmin tehnyt suojaamattomiin mitään, sillä ne mitä oon turannut on käsitelty johtavalla maalilla ja ne maalit sitten yhdistetään maihin. |
MPU
11.04.2013 07:54:20 | |
|
Rovaniemenkiertäjä: Selitän suunnitelmani tässä nyt, niin kertokaapa sitten, että mikä maadotus tässä nyt on sitten kyseessä:
- koteloin kaikkien kolojen pohjat ja seinät kuparifoliolla, joka tulee silikonilla kiinni runkoon
- Kuparifoliot juotetaan toisiinsa ja kolot yhdistetään toisiinsa johdoilla
- Kotelointi yhdistetään maahan volume-potentiometrin tuntumasta
- mikkien johdot vedetään Seymour Duncanin ohjeiden mukaan ja juotetaan kuten ohjeissa kerrotaan. Maadoitukset tehdään samalla tavalla
Meneekö vituiksi?
---
En ole aiemmin tehnyt suojaamattomiin mitään, sillä ne mitä oon turannut on käsitelty johtavalla maalilla ja ne maalit sitten yhdistetään maihin.
Jollain muulla kuin silikonilla kuparifolio kiinni. Ei mee vituiks.
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
JPHe
11.04.2013 08:07:15 | |
|
MPU: Just joo. Sun mielestä mikkikolojen suojaus ei ole yksinkertainen ja toimiva ratkaisu?
Ei kun perusasia ensin kuntoon, eli oikein tehty maadoitus. Tällöin voi kyseenalaistaa suojauksen tarpeellisuuden, tai ainakin näkee että siitä ei ole haittaa. Suojaksen kanssa toteuttaa myös tähtimaadoituksen, mikäli jännitepotentiaaleilla on selkeä maadoituspiste. Eli huonoilla kontakteilla tai kelluvilla metalleilla ei kovin suuriin hyötyihin päästä. |
JPHe
11.04.2013 10:41:49 | |
|
Tässä mennään taas hieman aloittajan neuvomisesta turhan monimutkaisiin asioihin, mutta jatketaan nyt vaikka huvikseen.
mhelin: Niin tai ei sen tarvitse olla maa vaan se voi olla vastakkaisvaiheinen signaali joka myös toimii paluuna virtalenkissä.
Niin kitaroissa maa ei ole maa, vaan ennemminkin maa on toinen potentiaali, joten väliin tulee joku jännite. Balansoidut signaalit on aina hyviä, koska ns maan vaikututs tulee minimoitus ja paluuvirralle on hyvä reitti.
mhelin:
Pitää myös muistaa että matalataajuuksisiin magneettisesti (induktiivisesti vs. kapasitiivisesti) vaikuttaviin (kytkeytyviin, coupled englanniksi, mitenhän tuo kuuluu sanoa suomeksi) häiriöihin ei auta kuin mu-metallisuojaus.
Siis magneetiset kytkeytymiset eli induktiiviset muuntaja tyyppiset. Kapasitiiviset eli sähköiset. Näistä saadaan sitten resonanseja tms tilanteen mukaan. Mu-metalli on hieman tykillä kärpäsen ampumista. Voisi paremin sanoa, että ainella oleva permebiliteetti pitää olla korkeampi kuin dia- tai paramagneettisilla aineilla. Ferromagneettiset aineet, kuten rautakin omaa näitä ominaisuuksia.
mhelin:
Kupari (yms.) auttaa korkeataajuisiin induktiivisiin häiriöihin jos se on riittävän paksua suhteessa signaalin aallonpituuteen (kuparilla enemmän kuin 6.6/sqrt(f) cm , eli 50 Hz taajuudella jotain sentin paksuus kai riittäisi).
No näin hieman oikasten, mutta sähkökenttä tunkeutuu metalliin exponentiaalisesti ja mainitsemasi tunkeutumissyvyyden kaava ilmoittaa milloin se on vaimentunut 1/e -osaan. Toisaalta tämäkin todistaa, että ei ne suojaukset kovin hyödyllisä ole.
Parempi tapa on käyttää humbuckereita tai yksikelaista + dummy coilia vastaavasti kytkettynä. Lisäksi yleensä johto+paluujohto (ne musta ja punainen joista toista yleensä sanotaan maaksi) pitäisi kytkeä kiertäen ne johdot yhteen jolloin signaalin kulkiessa syntyvät magneettikentät kumoavat toisensa.
No ei oikeasti näillä taajuuksilla ja korkeammillakin taajuuksilla vaatimus kierteen tarkkuudessa on aika kova. Tätä käytetään emin eternet johdoissa paljon. Kierre on enemmä estetiikkaa.
Yleensä vielä voisi sanoa, että miksi yritetään tehdä asiat liian monimutkaisesti. Helpoimmalla pääsee kuin tekee ne perusasiat oikein ja sitten ongelmatilanteissa etsii syyn eikä yritä vain laastaroida sitä kaikenmaailman myymetalleilla.
Itse en ole havainnut koskaan ongelmia kitaroideni kanssa, vaikka mitään suojauksia erikseen en rakentelekaan, tai korkeintaan kontrollikoloon. |
JPHe
11.04.2013 10:45:37 | |
|
MPU: Tähtimaadoitus taitaa kuitenkin olla yksi myyteistä joita soitinrakennuksessa viljellään.
Soitinrakennus voi olla myyttejä täynnä, mutta tähtimaadoitus on asiana ihan oikeaa. |
JPHe
11.04.2013 10:48:05 | |
|
Rovaniemenkiertäjä: Selitän suunnitelmani tässä nyt, niin kertokaapa sitten, että mikä maadotus tässä nyt on sitten kyseessä:
- koteloin kaikkien kolojen pohjat ja seinät kuparifoliolla, joka tulee silikonilla kiinni runkoon
- Kuparifoliot juotetaan toisiinsa ja kolot yhdistetään toisiinsa johdoilla
- Kotelointi yhdistetään maahan volume-potentiometrin tuntumasta
- mikkien johdot vedetään Seymour Duncanin ohjeiden mukaan ja juotetaan kuten ohjeissa kerrotaan. Maadoitukset tehdään samalla tavalla
Meneekö vituiksi?
---
En ole aiemmin tehnyt suojaamattomiin mitään, sillä ne mitä oon turannut on käsitelty johtavalla maalilla ja ne maalit sitten yhdistetään maihin.
Aika pelottava ratkaisu. Eli kontrollikolon maahan tule ihan järkyttävän iso antenni. Kyseessä antennimaadoitus. Kokeile toki, minä hiljenen nyt. |
 Kefiiri
11.04.2013 11:30:50 (muokattu 11.04.2013 11:31:09) | |
|
JPHe: Soitinrakennus voi olla myyttejä täynnä, mutta tähtimaadoitus on asiana ihan oikeaa.
Soitinrakennuksen yhteydessä tähtimaadoitus tuntuu minustakin hiukan liioittelulta. Vahvistimissa ja muissa värkeissä, joissa liikkuu isompia virtoja, on maadoituksen toteutustapa toki olennainen.
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
