Yleistä keskustelua musiikista ›

Barfunkel: Olisiko jotain linkkiä näiden tekemään huippuhyvään biisiin? Tai edes melko hyvään?
 
Miten niin biisiin? Ei musiikki ole biisejä, ei etenkään jazzahtava musiikki. Jos en pysty osoittamaan "biisiä", josta pidät, niin onko sitten bändi huono? Jos olet koskaan kuullut Iiro Rantalan soittavan, niin tiedät, että hän on hyvä. Ei siihen tarvita jotain "huippubiisejä" joiden pitäisi jotenkin jäädä päähän soimaan tms. On vähintään kuultava konsertti tai albumi.
 
Yhtä hyvin voisin pyytää sinua osoittamaan jonkun Trio Töykeiden tuotoksen, joka ei ole erittäin korkella ammattitaidolla toteutettu.
 
Kysymys on enemmänkin siitä, miten soitetaan, sovitetaan ja käsitellään musiikillisia teemoja jne. En ole kuullut yhtään Töykeiden albumia, mutta olen kuullut heidän soittavan livenä sekä lavalla, radiossa että TV:ssä. Kuuntele vaikka joku Miles Davisin albumi ja mieti kornia käsitettä "biisi".

Jazz-muusikot ei soita kappaleita vaan teoriaa.

Krice: Jazz-muusikot ei soita kappaleita vaan teoriaa.
 
Eikös kaikki biisit ole teoriaa?

Biiseistä voi tulla teoriaa sitten kun joku teoreetikko on niitä analysoinut. Teoriasta voi tulla musiikkia mutta onko se silloin musiikin vai minkä tahansa teoriaa ja onko se viime kädessä teoriaa lainkaan jos se on vain matemaattinen konstruktio?

Krice: Jazz-muusikot ei soita kappaleita vaan teoriaa.
 
Mitä tämä edes tarkoittaa? Eikö teorian toteuttaminen ole käytäntöä? Eivätkö kaikki kappaleet lopulta pohjaudu siihen samaan teoriaan? Mitä mä olen missannut?

Krice: Jazz-muusikot ei soita kappaleita vaan teoriaa.
 
Varo, kevät tulee vielä ja lumiukot sulaa.

Kalmo: Miten niin biisiin? Ei musiikki ole biisejä, ei etenkään jazzahtava musiikki. Jos en pysty osoittamaan "biisiä", josta pidät, niin onko sitten bändi huono? Jos olet koskaan kuullut Iiro Rantalan soittavan, niin tiedät, että hän on hyvä. Ei siihen tarvita jotain "huippubiisejä" joiden pitäisi jotenkin jäädä päähän soimaan tms. On vähintään kuultava konsertti tai albumi.
 
Yhtä hyvin voisin pyytää sinua osoittamaan jonkun Trio Töykeiden tuotoksen, joka ei ole erittäin korkella ammattitaidolla toteutettu.
 
Kysymys on enemmänkin siitä, miten soitetaan, sovitetaan ja käsitellään musiikillisia teemoja jne. En ole kuullut yhtään Töykeiden albumia, mutta olen kuullut heidän soittavan livenä sekä lavalla, radiossa että TV:ssä. Kuuntele vaikka joku Miles Davisin albumi ja mieti kornia käsitettä "biisi".
 
Nyt kyllä liikutaan joissakin minulle tuntemattomissa sfääreissä. Tulee mieleen vähän joku Kummeli-sketsi, "Emme tee virheitä musiikissa, biisit soitetaan niin kuin on ennalta sovittu ja ylös kirjoitettu jne". Minulle ainakin hyvä musiikki tarkoittaa hyviä biisejä. Pelkkä tekninen taituruus ei tee hyvää musiikkia. Toki sitä voi arvostaa että joku on treenannut instrumenttia 20 vuotta 5 tuntia päivässä, mutta ei sitä välttämättä jaksa kuunnella, jos ei ole myös niitä hyviä biisejä.
 
Ja kyllähän Miles Davisilla on hyviä biisejä vaikka kuinka paljon. Itse en ainakaan laittaisi miestä kategoriaan "teknisesti taiturimaista mutta sisällötöntä ja hengetöntä musiikkia", päinvastoin!
 
Toki parhaassa tapauksessa sekä tekninen taituruus että biisinkirjoitustaito kohtaavat, mutta jos pitäisi tehdä valinta joko keskinkertaisesti soitetun hyvän biisin ja taidokkaasti soitetun huonon biisin välillä, niin valitsisin aina hyvän biisin.

jannu: Mitä tämä edes tarkoittaa? Eikö teorian toteuttaminen ole käytäntöä? Eivätkö kaikki kappaleet lopulta pohjaudu siihen samaan teoriaan? Mitä mä olen missannut?
 
Mietin itsekin samaa.

Teoriaa ei ole ennen musiikkia. tämä ns. teoria auttaa selviytymään jazzmusiikin vaihtelevista harmonisista olosuhteista ilman että ajatus, jos sitä on, katkeaa joka välissä.
 
Toki jos sinulla on parempaa tietoa jazzista niin anna mennä pam pam!
 
ja tuossa Jackson Jeffrey Jackson -tyylisessä Biisit vs Jazz -läpässä on mun mielestä vinha perä, joka ei ole tälle keskustelulle kuitenkaan oleellista.

Heh, ja keskustelun aihe on "Tyhmääkin tyhmempi metalli".

Barfunkel: Nyt kyllä liikutaan joissakin minulle tuntemattomissa sfääreissä.
 
Ja kyllähän Miles Davisilla on hyviä biisejä vaikka kuinka paljon. Itse en ainakaan laittaisi miestä kategoriaan "teknisesti taiturimaista mutta sisällötöntä ja hengetöntä musiikkia", päinvastoin!
 
Toki parhaassa tapauksessa sekä tekninen taituruus että biisinkirjoitustaito kohtaavat, mutta jos pitäisi tehdä valinta joko keskinkertaisesti soitetun hyvän biisin ja taidokkaasti soitetun huonon biisin välillä, niin valitsisin aina hyvän biisin.
 
Yritän tiivistää:
Mielestäni "hyvä biisi" on musikkimakukysymys. "Hyvä bändi/artisti" on ammattitaitokysymys. Taidokkaasti toteutettu tuotos, joka minun mielestäni on tyhjänpäiväinen, on silti taidokkaasti toteutettu. Ja artisti, joka luo musiikkia korkealla ammattitaidolla on lähtökohtaisesti hyvä, sytyttävätpä hänen teoksensa minut tai eivät.
 
Tottakai, itsestäänselvästi, jokainen kuuntelee mieluiten omasta mielestään hyviä biisejä. Se ei mitenkään sulje pois sitä, etteivätkö ne "paskat biisit" olisi itse asiassa hiton hyviä.
 
Olikos se muuten Trio Töykeiden vai kenen albumilla tämä versio "Paranoidista", joka on soitettu pelkästään rummuilla? Oli kenen oli, mutta hulvattomuudessaan hyvä esimerkki tällaisessa keskustelussa analysoitavaksi :o)

Miten tämä ketju on voinut mennä multa ohi :D Ihan priceless-osastoa. Yhtä rakentavaa keskustelua kuin joku lukio vs. amis tai intti vs. sivari. Tai HIFK-Jokerit.
 
Jatkakaa! :D

Skebameizi: Miten tämä ketju on voinut mennä multa ohi :D Ihan priceless-osastoa. Yhtä rakentavaa keskustelua kuin joku lukio vs. amis tai intti vs. sivari. Tai HIFK-Jokerit.
 
Jatkakaa! :D
 
Annetaan nyt oikeat vastauksetkin; lukio, sivari ja HIFK. Miksi? Aatteleppa ite; amis, intti ja Jokerit. Ei saatana...

Kailis: Annetaan nyt oikeat vastauksetkin; lukio, sivari ja HIFK. Miksi? Aatteleppa ite; amis, intti ja Jokerit. Ei saatana...
 
Höhö, sivari =D

Mulle toi Töykeiden huumori ja viihteellinen, sanoisinko umpiviihteellinen kikkailu ei uppoo ollenkaan, pikemminkin se on säälittävää ja tuottaa masennusta. Oikeastaan Trio Töykeät on neuvostoliittolainen yhtye samassa mielessä kuin Topi Kärki on venäläinen säveltäjä. Neuvostojazzia Suomesta.

velipesonen: Oikeastaan Trio Töykeät on neuvostoliittolainen yhtye samassa mielessä kuin Topi Kärki on venäläinen säveltäjä.
 
Eli missä mielessä?

phren: Eli missä mielessä?
 
Kärjen musiikissa sävelmät ja sovitukset on tehty erittäin vahvasti venäläisen mallin mukaan. Suomalaista niissä on tietyt rytmiset korostukset (joita voi väittää hyvin saksalaisiksi) ja kenties suomen fonetiikkaan, vokaalisointiin ja rytmiikkaan liittyvät seikat. Kärjen ilmaisu on hyvin venäläistä.
 
Töykeiden musiikkiesityksissä, varotaan nyt sitä sanaa biisi, neuvostoliittolaisuutta on koko kuiva henkinen maailma, totaalinen hengettömyys ja huvittavuutta tavoittelevan pintatason alta uhoava paperinmaku, joka on jo irvokasta kammottavuutta. Töykeiden ilmaisu on neuvostoliittolaista.

Kailis: Annetaan nyt oikeat vastauksetkin; lukio, sivari ja HIFK. Miksi? Aatteleppa ite; amis, intti ja Jokerit. Ei saatana...
 
Dääm, mulla aika lähellä: amis, intti ja Jukurit... :(

Metalli on yleensäkin yhteinen kauppanimi melkoiselle leegiolle hyvinkin erilaisista lähtökohdista luotua musiikkia. Samanlainen kuin joku country, josta ei pirukaan tiedä mitä se tarkoittaa.
 
Lähinnä kai näillä kuvataan esiintyjien vaatetusta.
 
Siksi on hyvin hassua yleensäkään jaotella hevi-metallia sukupuiksi, paitsi tietysti ihan viihteellisessä mielessä.
 
Hevin juurethan on sekä 60-luvun meluisissa punk-bändeissä, 70-luvun progressiivisemmassa Black Sabbathin tyylisessä musiikissa, mutta ihan euroviisu-tyyppisessä molli-duuri-iskelmässä, johon on vain lisätty voimaa saundeihin ja lauluun.
 
Jos tyhmyydestä puhutaan, niin kyllähän kaikkiin näihin voidaan jonkinlainen alkeellisuus tietysti yhdistää.
 
Näillä suhtautumistavoilla ei sinänsä kyllä ole lähtökohtaisesti mitään tekemistä keskenään.
 
Nykyään toisille metalli merkitsee preussilaisessa kurilla ja valtavalla virtuoositeetilla toteutettua orkestroitua musiikkia, jota ei voi edes esittää muuta kuin korkeaa teknologiaa hyväksikäyttäen, toisille raakaa ja jopa viimeistelemätöntä vellovan vihaista äänimassaa.
 
Olisi tietysti jos näitä ilmiöitä tutkittaisiin älykkäästi ja analyyttisesti, jonkinlaiseen tieteelliseen ajatteluun perustuen vastaavassa dokumenttisarjassa.
 
Mutta kyllähän noita asioita tuli esille tuossa dokumentissa väläyksittäin.
 
Tämmöinen kvasi-antropologinen suhtautuminen on ehkä hiukan hutaistu näkökulma aiheeseen, josta kuten alussa totesin, ei oikein osaa sanoa mikä se oikein edes on.

GiovanniDiRondo: Metalli on yleensäkin yhteinen kauppanimi melkoiselle leegiolle hyvinkin erilaisista lähtökohdista luotua musiikkia. Samanlainen kuin joku country, josta ei pirukaan tiedä mitä se tarkoittaa.
 
Tarkoittakoon kukin mitä itse haluaa kunhan kertoo sen. Minua kiinnostaa hevi tietynlaisena sosiaalisena ilmiönä joka läpäisee yhteiskunnan kaikki ns. kerrokset.
 
Olisi tietysti jos näitä ilmiöitä tutkittaisiin älykkäästi ja analyyttisesti, jonkinlaiseen tieteelliseen ajatteluun perustuen vastaavassa dokumenttisarjassa.
 
Olisi edes pintapuolisen historioivaa kunhan on älyssään. Se ehkä vaatii "jonkinlaista" tieteellistä ajattelua. Tuossa edellä suosittelin Kenneth Clarkin Civilisation-sarjaa ja Clark oli yliopistossa toimiva taidehistorioitsija eli siis yleisen käsityksen mukaan tiedemies mutta minä en ainakaan osaa sanoa, edustaako hänen tv-sarjansa/kirjansa tieteellistä ajattelua edes popularisoidussa muodossa. Hän vain kertoo oman stoorinsa siitä mitä on elämässään kokenut.