Kitarat: kitarakamat ›

Ei oma moka, mutta sattupahan vaan. Jokunen vuosi möin Mesan studio preampin ja ostaja tuli sitä hakemaan. Olin edellisenä iltana sillä vielä soitellut ja todennut toimivaksi ja sillee. No tyyppi sitten tuli ja vedin virrat päälle että saa testata. No kas, mitään ei tapahtunut. Tuhannen turskattia!
No siinä sitten ihmeteltiin ja varmaan lause "kyllä se vielä eilen toimi" kuulosti aika kornilta :) No kaveri sanoi ymmärtävänsä niiden sielunelämästä ja pystyvänsä korjaamaan sen. Hyvän alennuksen sitten annoin ja takuun että jollei se ala toimimaan niin kaupan voi perua.
Ilmeisesti hän sai sen kuntoon sitten.

julkke: Pahin moka on ollut eksyä erinäisiin internetin kitarakamakeskusteluihin... :D
 
Kyllä, ja välillä torille...

Vääränlaisia kytkentöjä on täälläkin tullut tehtyä, mm. footswitchin johdot kaiutinlähdössä ja toisinpäin, onneksi trankkuvahvari ei ole moisesta moksiskaan.
 
Ja vääränmallisella muuntajalla on toki tullut ainakin yksi multiefekti rikottua.

Vääriä muuntajia on tullut täälläkin epähuomiossa käytettyä, muuallakin kuin musavehkeissä. Taannoin kuvittelin kadottaneeni EHX Deluxe Memory Manin muuntajan (24 V), kunnes huomasin, että sehän kiinni WLAN-reitittimessä, joka vaatii 9 V. Olin noin puoli vuotta ehtinyt käyttää sitä siinä ja laite toimi täysin normaalisti koko sen ajan, ja vielä sen jälkeenkin oikealla muuntajalla. Ilmeisesti kaikki laitteet eivät ole niin nirsoja käyttöjännitteen suhteen.

calluna:
joskus (nuorena ;)) sattui muutamankin kerran silleen, että Wah oli jäänyt edellisissä treeneissä päälle (Vox, polkaistaan päälle ja pois) ja sitten ihmettelen vahvistintani, kun soundi on aivan kummallinen, hyvä etten Torille laittanut eräälläkin kerralla, kun ei vaan hyvää soundia tullut vaikka kuinka ruuvasin.... sitten jossain biisissä toki selvisi sekin asia, nolohkolla tavalla tietty.
:D
Mulle sattui vuosia sitten vastaava kämmi ja vielä keikalla. Oli paljon muutakin sählinkiä, mm. hirveä kiire, ongelmia sähköjen kanssa muutenkin, kaikki kamat surisi, kammottava akustiikka jne.. Siinä sählingissä ei tosiaan tajunnut etsiä vikaa päällä olevasta wahista, kun kitara kuulosti kumman ohuelta. Sitä vaan repi piuhoja ja ajatteli, että onkohan styrkkarista putki hajalla. Asennoiduin jo vetämään keikan paskoilla skittasoundeilla...kunnes tulin polkaisseeksi wahia.

Wahi on mukana monessa :D Itse keikalla aloin soittaa kitarasooloa ja polkaisin wahin päälle jolloin säröt lähti kokonaan. Siinä ihmeissäni tilanteesta en tajunnut sulkea wahia ja soitin sen soolon ihan päin mäntyä :D

Normi kämmi kiireessä on ollut yleensä tunkea piuhat vääriin paikkoihin. Kitara outputiin kiinni pedaalissa, tai kuulokeliitäntään mallintavassa, ja sitten ihmetellä miksi ei kuulu mitään. :D
 
Toinen huvittava homma oli se kun ihmettelin kovaa huminaa vahvarissa, ja lopulta huminan syyksi paljastui noise gate jolla siis yritin kovasti sitä huminaa poistaa.

Viime reenien heti kärkeen uuden kitaran koeajoa: mitään ei kuulu vaikka vahvari päällä ja välipiuhat kiinni. Olisinko ostanut toimimattoman kitaran? No en vaan kaappipiuha roikkui seinällä edelliseltä keikalta! Vähän se marsu kärysi muttei levinnyt ainakaan toistaiseksi. Ilmeisesti on vielä totuttelemista näissä nuppi+kaappi touhuissa.
Joskus on myös tullut käytettyä kaappipiuhaa efektien välissä ja bassopiuhana. Ensimmäisessä ongelma paljastui aika nopeasti, jälkimmäisessä tuli tuomittua styrkkari hajonneeksi ja vedettyä reenit poikkeuksellisen kovan hurinan kanssa.

Piuhasekoilua harrastan jatkuvasti, tuossa muutama viikko sitten tuli suoritettua sellanen taidonnäyte että vedin kaks comboo kaappipiuhalla yhteen kaiutinlähdöistä. Tarkotus oli vaihtaa keinokuorma ja erillinen kaappi toiselle vahvarille ja nappasin ajatuksissani piuhan siitä keinokuormasta.. No ei kärähtänyt onneks mikään. On tullu tavaks lopettaa se volan ruuvaaminen, sammuttaa vahvari ja tarkastaa ekana kytkennät jos ei mitään kuulu.
 
Old Joe: Joistakin töppäilyistä ei ihminen, tai ainakaan minä, tunnu millään oppivan. Varmaan tuhansia johtoon tulevia liittimiä olen juotellut, mutta aina silloin tällöin unohtuu pujottaa se ruuvattava kuori ennen juottamista. RCA- tai plugiliittimissä suhteellisen pieni vaiva irroittaa ja juottaa uudelleen, mutta joku moninapa- esim. scartliittimen 21 juotosta kun tehnyt ja huomaa sen vedonpoisto mutterin jääneen pujottamatta johtoon. Myöhemmin jaksaa nauraa, mutta tapahtuman sattuessa on vähällä, ettei työkalut ja piuhat lennä seinään. Tulee siinä apuakin helposti ja kuuluvasti kutsuttua epämääräiseltä suunnalta.
 
Yleensä asian huomaamista edeltää merkillisen hyvin onnistuneiden juotosten ihailu ja ääneen lausutut sanat "tulipa hyvä".

JP_01: Wahi on mukana monessa :D Itse keikalla aloin soittaa kitarasooloa ja polkaisin wahin päälle jolloin säröt lähti kokonaan. Siinä ihmeissäni tilanteesta en tajunnut sulkea wahia ja soitin sen soolon ihan päin mäntyä :D
 
Mä soitin mun toisen bändin ekalla keikalla neljä ekaa biisiä wahi päällä, ihmetellen jatkuvasti et mikä vittu mun saundia vaivaa. Sit vasta ku viidennen biisin soolossa piti alkaa keikutteleen ni "ehheh, aha, joo juuri näin".

Silloin sen ekan kitaran osalta:
Ibanez f-aukkoinen jazz-laatikko.
 
Aikani opettelin tehdaskielillä,mut ei ne oikein kuulostanu hyvälle ja oli muutenkin neuvottu vaihtamaan ne pois.
 
Kieliä vaihtamaan;
tallan alta löytyi hyvin piiloon leikattu vaahtomuovi suikale.
Naurattaa vieläkin,mut mistä minä tiesin,kun sitä ei nähnyt : )
 
Eikä sillä kokemuksella tullut mieleenkään alkaa etsimään mitään kuljetuksen aikaista suojausta semmosesta paikasta.
Kitaran kun sai laatikosta,ni eiku virittämään ja kokeilemaan...
 
Ei ollu mikään ihme,et ne kielet ja mikit alkoi kuullostamaan kokemattomankin korvaan jotenkin "tunkkaiselle" : )

Eilen ensin aloin soittelemaan ja ihmettelin kun ei EMG-kitarasta kuulunut kuin pätkivästi ja hiljaa. No ajattelin että pitää tarkastaa pleksin alta asiat kuhan jaksaa. Soittelin toisella kitaralla sitten.
 
Tänään heräsin aivot virkeinä ja muistin että niin olikos siinä EMG-kitarassa vielä ollenkaan paristoja vai vedinkö viimeks kieliä vaihtaessa vaan johtojen päät takapoteroon. Ei ollut paristoja.
 
No eikun asentamaan. Eli käytettävissä oli neljä johdonpäätä. Patterikotelosta 2 ja kitaran uumenista 2. Näppärästi kytkin sitten jousipoterossa ton pelkän patterikotelon oikosulkuun. Kattelin että kylläpäs mukavasti sai teipattua tietokoneissa käytettävän jumpperin sisään ne paljaat päät. Hetken ihailin ja sitten hypistellessä ihmettelin että kylläpäs kotelo kuumenee. Ja eikun liitos irti. Neljä volttia ehti menemään lämmöksi.
 
Otin kahvia ja sitten kohta uusia liitoksia tulille. Ja sama homma uudestaan. Taas ehdin teipata ja ihailla. Vaikka johdot menikin jousten alta niin ne kotelon johdot oli paljon pidemmätkin kuin ne mitkä tuli kitarasta. Olis voinut siitä tajuta mutta joo, ei riitä. Oikkariin vaan :D

Joskus muinoin bändikaverini oli pitkään himoinnut omistamaani Marshallin komboa ja olin sen hänelle luvannut myydäkin, kunhan hän saa rahat kasaan. No pari kuukautta siinä meni, kun hän ne rahat sitten kesätöillä sai ansaittua ja sovittiin kaupan teosta.
 
Tapasimme treeniksen pihassa jossa hän jo malttamattomana ja suu hangon keksinä odotteli. Nostin kombon autosta siihen maahan hänen autonsa avonaisen takakontin viereen. Hetken hän sitä siinä pällisteli ja antoi rahat tyytyväisen oloisena minulle.
 
Ennen kuin kerkesin sen ihmeemmin muuta tekemään, kuin rahoja hypistelemään, hän jo morjesteli, hyppäsi autonsa rattiin ja pakitti uuden vahvistimensa yli!
 
Jäi aika vahvasti mieleen se ilme, kun hän tajusi että mikäs se sinne auton alle just jäikään.
 
Tää nyt ei ollut oma moka, mut moka kuitenkin :)

Aman: Joskus muinoin bändikaverini oli pitkään himoinnut omistamaani Marshallin komboa ja olin sen hänelle luvannut myydäkin, kunhan hän saa rahat kasaan. No pari kuukautta siinä meni, kun hän ne rahat sitten kesätöillä sai ansaittua ja sovittiin kaupan teosta.
 
Tapasimme treeniksen pihassa jossa hän jo malttamattomana ja suu hangon keksinä odotteli. Nostin kombon autosta siihen maahan hänen autonsa avonaisen takakontin viereen. Hetken hän sitä siinä pällisteli ja antoi rahat tyytyväisen oloisena minulle.
 
Ennen kuin kerkesin sen ihmeemmin muuta tekemään, kuin rahoja hypistelemään, hän jo morjesteli, hyppäsi autonsa rattiin ja pakitti uuden vahvistimensa yli!
 
Jäi aika vahvasti mieleen se ilme, kun hän tajusi että mikäs se sinne auton alle just jäikään.
 
Tää nyt ei ollut oma moka, mut moka kuitenkin :)
 
Tää on kyllä aika uskomatonta röytämistä jo! :D Jotenkin kai sitten tuossakin pystyy onnistua.

Aman: Joskus muinoin bändikaverini oli pitkään himoinnut omistamaani Marshallin ...
 
Voi ei. :`) Käy kyllä ihan sääliksi toinen vaikka naurattaakin.

Juu, wah-kämmit on täälläkin testattu. Sillä kertaa oli tosin treeneissä lainavahvistin. Ihmettelin vaan parin biisin verran, kun ei soundi oikein vastannut odotuksia.
 
Mitä efektien jännitelähteisiin tulee, on myös tullut testattua, että vanha Zoom 8080 kesti aivan mainiosti käyttöä 9V AC-muuntajalla, vaikka manuaalin mukaan pitäisi käyttää DC-jännitelähdettä. Olivat jännitelähteet menneet sekaisin treenikämpällä.
 
Putkivahvistimia on tullut tietysti testailtua ilman kaappipiuhaa.
 
Hieman yllättäen mitään laitetta ei ole näiden säätöjen yhteydessä hajonnut.

Me Ei tehdä virheitä elämässä tai musiikissa. Mitä nyt kerran Leikkasin kielen sentin liian lyhyeksi. Laitoin Marshallin käyntiin ilman kajaripiuhaa. Laitoin kielen niin että se meni toisen kielen ympäri. Ostin mnetin torilta kitaran kaulan. Hm, aika vähänpä noita muistuu.

Wah-kämmyily on tuttua minullekin. Sen verran monta kertaa sattunut, että luulisi minun oppineen jo. Vaan mitenkäs tällanen hönö virheistä nyt oppisi...
 
Toinen saman kaliiberin moka on ollut niinkin simppeli juttu että soitin keikan upouudella putkivahvarilla sen oma volumeboosti koko ajan päällä ja ihmettelin miksi soundi on näin raaka ja rosoinen. Sopiva volataso piti sitten hakea jostain vahvistimen volanupin 0...1 välimaastosta. Syytin ensin humpparikitaraani ja sen kuumia mikkejä. Vähän nolotti kun seuraavissa treeneissä totuus paljastui.

askomiko: Ostin mnetin torilta kitaran kaulan.
 
Eisss... Aika paha moka. Olen tosin itse tehnyt saman. Sitä ootellessa, et millo joku myöntää ostaneensa kaulan ja tajunneensa vasta jälkikäteen omassa kitarassaan olevan neck-thru-body- rakenne.
 
Aika perusmoka mitä tuli joskus nuorempana sillon tällön harrastettua oli toi pedaalilaudan kytkeminen signaaliketjuun väärin päin, eli kitarasta viimesen pedaalin ulostuloon ja ekan pedaalin sisääntulosta vahvistimeen. En muista onko ikinä sattunu keikalla, mut reeniksellä ainakin on joskus aiheuttanu päänvaivaa. Näitä käy, ku on about helvetin paljon niitä piuhoja pyörimässä jaloissa ja jos vireystilakin on kaikkea muuta ku kofeiiniyliannostusta potevan duracellpupun luokkaa.
 
Muistan mei ekan keikan kohellukset, kun siellä sattu olemaan itelläni pedaalien virranjaossa käytössä joku halpisjakopää, jonka liitäntä ei vissiin ollut ihan se oikea siihen muuntajan päähän liittämiseen. Se toimi jollakin mustalla magialla tai voodoolla, sillä jos sitä päin meni hengittämään, niin sinne tuli kosketushäiriö ja sieltä katkes se eheä linja, jolloin se löi ihan sekunnin murto-osaksi virrat pois päältä. Tää riitti kuiteki "nollaamaan" miun aikaan käyttämäni Digitechin rutkupaskan säröpurkin, eli se lähti pois päältä. Tää siis reenisolosuhteissa, mutta keikalla toinen kitaristi onnistu runttaamaan jalallaan siihen piuhan päälle niin, että joudun sitten kesken kappaleen kyykkimään siellä alhaalla saadakseni sen helvetin systeemin ylipäätänsä välittämään sitä virtaa ollenkaan. Tää tapahtu pariin kertaan keikan aikana. Kyllä sitä on nuorena osattu :)
 
Toinen wahin kanssa käyny juttu kävi tossa viime kesänä, kun kävin pikku hiljaa modailemaan GCB-95:a kuntoon (eli true bypass, käämin vaihto Faseliin, jne). Kun kaivoin purnukan pitkästä aikaa kaapista pölyttymästä, niin huomasin, että purkki hurisee bassopäässä ihan huolella. Mitä enemmän käänsi kantapäätä maahan, sitä enemmän se siis hurisi. Kävin tietysti läpi kaikki mahdolliset joista vika ois voinu omasta mielestäni johtua, eli kokeilin eri vahvistimilla, eri kitaroilla, jne. Mikään ei vaikuttanu, joten alko tuntumaan siltä että kyllä se pedaalin pirulainen on vaan hajonnut vaikka sitä ei ole edes käytetty pitkään aikaan. Äkkiseltään tuli mieleen, että sieltä on varmaan joku / jotkut osat tai liitännät hapettunut tai muuta vastaavaa, joten kävin piirilevynki läpi. No, eihä sielläkää ollu mitää selkeää vikaa. Pyysin sitte mei rumpalia (joka sähköalan opiskelijana tietää noista hommista vähän allekirjoittanutta enemmän) viel kattomaa, et mitkä komponentit siel on herkkiä hajoamaan, jotka kirjotin sitte listaan ja marssin elektroniikkakauppaan. Ehin jo yhen konkan vaihtamaan, kunnes tulin kokeilleeksi sitten jotain lainapiuhaa vielä sen wahin kanssa ja arvatkaa häviskö hurina heti, kun vaihoin piuhan.
 
Parasta tässä wahijutussa oli se, että piuha ei oireillu minkään muun, kun ton wahin kanssa. Ei mitään rutinoita tai paukkeita, jos plugeja taivutteli, ihan sama mikä kitara tai vahvistin tai mitä muita pedaaleita välissä (kokeilin samaa piuhaa useammassa välissä). Kitaran potikoitakaan kääntämällä en saanut mitään hurinoita aikaan, mutta wahin potikalla sai. No, piuha vaihtoon ja menoks. Tietääpähän tulevaisuudessa, et piuhat voi olla syy aika ihmeellisiin ongelmiinkin.