Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Muutama perusasia kerrattakoon tässä kohtaa. Varmaan kaikki on jo sanottu, mutta otetaan kerta kiellon päälle...
- Youtube-clipit eivät kerro sinänsä juuri mitään, koska eri laitteet vaikuttavat paljon, youtube kompressoi soundia, äänitys on saatettu tehdä, miten sattuu ym... Eli dynamiikka ym. erot tulevat esiin vain itse kokeilemalla.
- Sama pedaali voi kuulostaa todella erilaiselta erilaisilla laitteilla, joten vaikka joku pedaali ei toimi kaupassa kokeiltaessa, niin omilla kamoillasi se saattaisi olla juuri sitä, mitä haet...
- Kuten sanoitkin, niin kannattaa kuunnella soundia, eikä katsoa hintalappua ;)
- Kaikille pedaaleille löytyy omat hypettäjänsä. Katsoitpa, mitä tahansa laitetta, niin aina joku sitä hehkuttaa, joten toisten hehkutukset ja hypetykset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Toki vinkkejä kannattaa kuunnella, mutta vaikka joku olisi jonkun mielestä paras, niin se on vain yksi subjektiivinen näkemys aiheesta. Miljoona kärpästäkin voi olla väärässä. Itse olen kokeillut monia täällä todella paljon ylistettyjä laitteita, mutta niin ne ovat vain jatkaneet matkaansa...
 
Itse SD-1:tä ja TS-9:ä kokeilleena sanoisin, että olen pitkälti samaa mieltä kanssasi noista. TS-9 ei todellakaan ole mitenkään mullistava SD-1:een nähden. Sitä en muista, kumpi on dynaamisempi, mutta Bossilla on Dyna Drive, jonka pitäisi olla todella dynaaminen. Ja onkin, koska tuollainen oli joskus lainassa kokeiltavana.
 
Monet purkit ovat mielestäni parhaimmillaan käytettynä miedolla gainilla vahvistimen oman maltillisen särön päälle (tosin jotkut od:t on tarkoitettu vain puhtaan soundin päälle). Od:lla voidaan lisäsärön lisäksi hakea esim. tiukkuutta soundiin, jolloin od:n tehtävä ei ole sinällän tuoda lisää säröä. Itse, omana ja täällä usein julkituotuna näkemyksenä sanoisin, että siitä purkista kannattaa pistää paljon volumea/leveliä ja vähemmän gainia, kuulostaa ainakin omasta mielestä paremmalta kuin vähän volumea ja paljon gainia. Toki taas kaikki riippuu kaikesta (vahvistimesta, od:sta, soittajasta, kitarasta, mikeistä, halutusta soundista, tilasta, elementeistä, ym. ym.), eikä mitään yleisiä totuuksia ole. Nämä nyt ovat lähinnä omia näkemyksiä, ei mitään totuuksia..
 
Hyviä huomioita ja plussaa siitä. Toki ymmärränkin että eri laitteet vaikuttaa siihen purkkiin ja laitteiden lisäksi vielä soittajan kosketus. Youtube on myös klippeineen kyseenalainen paikka tehdä päätelmiä, mutta se nyt on vaan ollut mulle ensimmäinen kosketus näihin että on edes vähän saanut käsitystä missä mennään. Youtubessa saa vähän käsitystä senkin kautta jos näkee laitteita testattavan rinnakkain niin vaikka siitä ei kokonaisvaltaista käsitystä saakaan, niin ainakin vähän näkee miten ne eroavat toisistaan. Mutta kyllä aion painopisteen siirtää kokeilemiseen jahka siihen saakka pääsen. Pitää vaan pikkuisen haarukoida että mitä lähtee kokeilemaan. Tuo dynadrive kuulosti kiinnostavalta vehkeeltä ja otanpa sen vielä kokeilulistalleni.
 
Mulla on säröosasto kunnossa jo valmiiksi niin etten välttämättä ole tarvitsemassa mitään. Koch pedaltone hoitaa modernit sounditarpeet ja Fenderistä lähtee itsestään aika maukas särö jota voi kompressorilla tarvittaessa boostata. Tuo mun Koch on vaan luonteeltaan aika "stand alone" tyyppinen ratkaisu ja kiinnostuin nimenomaan sellaisista polkimista jotka on suunniteltu toimimaan yhdessä muiden laitteiden kanssa ja siksi ajattelin, että overdriverit voisivat olla kiinnostava lisä. En siis varsinaisesti tarvitse mitään poljinta, mutta huvittaisi tutustua niihin ihan vaan sivistyäkseni.
 
Minä uskon, että soundi lähtee peukalosta ja jos mulla oikeasti olisi huono soundi, niin mun ei pitäisi mennä kauppaan, vaan treenata lisää niin perhanasti:-).

Jucciz: Kiinnostais kyllä pitkästä aikaa tutustua, mitä kaikkea markkinoilla onkaan tarjolla nimenoman low/mid-gain-purkkien rintamalla.
 
Hermida Audion Zendrive ? Ei sillä että olisin alkuperäistä kuullut, mutta itse väkästelty klooni on varsin toimiva.

s151669: Hermida Audion Zendrive ? Ei sillä että olisin alkuperäistä kuullut, mutta itse väkästelty klooni on varsin toimiva.
 
Juccizen Bendrive taitaa pitää sisällään Zendriven, jos en väärin muista.
 
Minunkin Zendrive klooni on kyllä hyvä "dumble"-tyylin särötin, stratolla kaipaa pientä buustausta eteen, ts. gaini ei älyttömästi ole.
 
Paul Cochrane Timmy (itsetehty klooni) on kyllä paras särötin mitä mulla on ollut, juuri sopivan "läpinäkyvä" low-gain-"pikkuroso"-"muro"-purkki. :D

s151669: Hermida Audion Zendrive ? Ei sillä että olisin alkuperäistä kuullut, mutta itse väkästelty klooni on varsin toimiva.
 
Juu, mulla on BenDrivessä jo Zendrive, mutta haen vähän toisen tyyppistä. Lovepedal Amp 11 vaikutti ainakin ihan kiinnostavalta.
 
Kokeeksi testasin, millaista ruttua RC Booster tarjoaa - olen käyttänyt sitä aiemmin lähinnä boosterina, mutta saahan tästä jonkinlaista pikkuruttuakin:
https://dl.dropbox.com/u/4302688/progem.mp3

Jucciz: Lovepedal Amp 11 vaikutti ainakin ihan kiinnostavalta.
 
Tuo Lovepedalin Amp 11 on muuten törkeästi kopioitu tuosta mainitsemastani Paul Cochrane Timmy:sta/Tim:ista, siinä on vain eri IC-piiri ja treble- ja bass-potikat lineaarisilla potikoilla logaritmisten sijaan. Jos haluat "kannattaa" kytkennän alkuperäisen suunnittelijan työtä, osta mieluummin Tim tai Timmy, kun Amp 11.
 
Jälleenmyyjiä noille on vähän huonosti; tuossa yksi euroopasta, aika kalliit on hinnat verrattuna siihen mitä nuo USA:ssa maksaa.
http://www.crushthebutton.com/t/brands/paul-cochrane
 
E:
Tai sitten teet/teetät tuosta kopion, kytkikset löytyy helposti netistä.

Okei, nyt on otettu ensimmäisiä maistiaisia Boss SD-1 pedaalista. Jaha, mitähän tästä nyt sanoisi... ei paha ei ollenkaan. Oikeastaan hiukan yllätyin tästä laitteesta, koska oletin että tämä antaa volumeboostia myös, mutta eipä anna ei. Level ainoastaan vähentää signaalin voimaa ja level täysillä vastaa voimakkuudeltaan ohi menevää signaalia. Toinen mikä yllätti, niin tuo särö on lähtee heti drive säädön alusta aika rajusti ja loivenee lopussa elikkäs muistuttaa lineaarista potikkaa toiminnaltaan. Tone säädin on hyvä, se reagoi sointiin johdonmukaisesti ja tasaisesti ja tuntui tässä pedaalissa ihan perustellulta säätimeltä.
 
Tässä pedaalissa on jotakin hyvin tuttua vuosien takaa ja se varmaan johtuu siitä, että penskana minulla oli Ibanez SD9 pedaali, joka muistikuvieni mukaan oli hyvin samanlainen kuin tämä pedaali. Bossin drivesäädin tuntui käyttökelposelta siinä ihan säätöalueen alkupuolella tai kokonaan nollassa. Kun driveä käänsi lisää niin sellainen sirittävyys tuli säröön hyvin nopeasti mukaan jota kylläkin pystyy pikkuisen tonella leikkaamaan. Mutta minulle tulee tästä pedaalista enemmän semoinen tunnelma että tämä on särkijä enemmän kuin overdriver. Ensinnäkin boss särkee äänen ihan puhtaallekin kanavalle ja särökanavan päälle ajettuna särö lipsahti helposti todelliseksi hevisirkkeliksi. Varsinkin särökanavalle teetti pikkuisen työtä löytää sopiva balannsi polkimen driven ja vahvistimen driven välille.
 
Boss soi aika vahvasti keskialueella ja se leikkaa voimakkaasti varsinkin alataajuuksia ja semmoista "jynkkää" pois, mikä tekee hiukan ohuehkon yleistunnelman. En tosin kokeillut vielä, että saako vahvistimen tonestakilla sitä "jynkkää" ruuvattua takaisin. Tuli vähän semmoinen fiilis kuin kitaran ja vahvistimen välissä olisi "kuristaja", joka vie soinnista voiman. Tämähän ei ole välttämättä huono juttu ollenkaan varsinkin bändisoitossa kun jokaisen soittimen on löydettävä oma "equloginen" lokeronsa, niin tämä spedaali näppärästi rajaa sitä taajuusaluetta jolla kitara voi operoida polkimen päällä ollessa. Tämän laitteen tarjoama särö on tiheä ja pahimmoillaan aika sirittävä, mutta maltillisesti driveä tarjoilemalla se pysyy kyllä jotensakin kuosissa. Tämä pedaali ei ole kovin dynaaminen tai oikeastaan soittotatsiin tämä ei tunnu vastaavan juurikaan, mutta kitaran potikoihin tämä vastaa ja kitaran volan peruuttamisella särö puhdistuu.
 
Tämä oli hyvä kokeilu. Nyt tiedän mikä ero konkreettisesti on etuvahvistimella ja overdrive pedaalilla. Koch Pedaltone on lähin vertailukohtani enkä ole paljoa muita säristimiä käyttänyt. Koch on kuitenkin toiminnaltaan ja soundiltaan hyvin erilainen kuin tämä SD-1. Koch on kuin kokonainen vahvistin siinä vahvistimen edessä ja sillä on vahvistimen auktoriteetti. Overdrive pedaali on vähän kuin väriliitu joka enemmänkin värittää sitä signaalia kuin varsinaisesti muuttaisi sitä. Tällaisia laitteita ei varmasti pitäisikään vertailla keskenään koska niiden käyttötarkoitus on selkeästi erilainen, mutta itselleni tämä on tärkeää pohdintaa kun laittelen asioita päässäni järjestykseen.
 
Kaiken kaikkiaan tykkäsin bossista. Se on kiva säristin ja ei se missään tapuksessa ole huono, mutta se ei ihan ollut sitä mitä odotin eikä se saanut varsinaisesti sukkia pyörimään jalassa. SD-1 on vähän niinkuin pippuria pihvin päällä ja jos sitä laittaa liikaa niin se peittää pihvin maun, mutta pihvi on kyllä aika hyvää ilman pippuriakin;-).
 
Joka tapauksessa aion leikkiä tällä laitteella vielä kun kaverilla ei ole kuulemma mikään kiire saada sitä takaisin. Mielessäni on muutama juttu mitä ajattelin vielä tämän kanssa kokeilla. Jos ostan oman overdrive pedaalin, niin se tulee luultavasti olemaan joku muu kuin SD-1. Tosin en varmaan tarvitse od-pedaalia, mutta tekee mieleni kuitenkin näihin enemmänkin tutustua.

hallu: Okei, nyt on otettu ensimmäisiä maistiaisia Boss SD-1 pedaalista...
 
Kuulostaa kyllä hyvältä SD-1:n kuvaukselta. Etkä sinä overdriveä tarvitse, vaan monta overdriveä. Tästä se lähtee, turha enää uskotella, että paluuta olisi... ;)
 
Tuohon SD-1:een kuten moniin muihinkin Bossin pedaaleihin saa Monte Allumsilta modeja, jotka poistavat juuri noita ikäviä piirteitä ja todella parantavat soundia. Siis jos sille tielle haluaa lähteä.
 
Särön tarpeesi on ilmeisesti todella maltillinen, jos pidät SD-1:stä hevisirkkelipedaalina. Ehkä joku Timmy tai SHOD voisi olla enemmän sinun juttusi, eli overdrive, joka ei väritä soundia. Osa värittää, osa ei, ja on luonnollisesti makuasia, kumpi on parempi. Esim. Tubescreamerit värittävät ehkä jopa SD-1:stä enemmän, joten ne eivät välttämättä ole sinun juttusi (ehkä). Värittävät saattavat olla parempia vahvarin oman särön boostaukseen ja kuten jo itsekin totesit, ei ala- tai ylätaajuksien leikkaaminen ole välttämättä huono asia esim. bändisoitossa, vaan välillä erittäinkin toivottavaa.
 
Muita, mitä nyt äkkiä tulee mieleen on ainakin Xoticin BB-booster tai RC/AC-booster (kokemuksia vain BB:stä ja se on kyllä hyvä). Timmy ja SHOD jo mainittiinkin. Ja tubescreamer-johdannaisista ainakin Voodoo Labin Sparkle Driveä on kehuttu. Sitten on Hot Cakea, OCD:tä ja vaikka mitä. Itse ostin juuri Lovepedalin Eternity Roadhousen, joka on kerrassaan loistava boostamaan säröjä, mutta pientä väritystä siinä on puhtaiden päälle, mikä ei itseä haittaa, kun en sitä sellaiseen käytä koskaan. Ja kovasti pientä on tuo väritys muutenkin. Mi Audion Blues Pro ja Blue Boy Deluxe, Bognerin pedaalit ym. ym. Näitähän on miljoona vaihtoehtoa...
 
Tim mulla oli joskus, mutta se ei jotenkaan loppuviimeksi hyvyydestään huolimatta toiminut omaan makuun. Joku sanoi, että on parempi bändisoitossa kuin yksinään soitellessa ja varmaa pitää paikkansa, ei tullut koskaan kokeiltua.

I3enjam1n: Tuo Lovepedalin Amp 11 on muuten törkeästi kopioitu tuosta mainitsemastani Paul Cochrane Timmy:sta/Tim:ista, siinä on vain eri IC-piiri ja treble- ja bass-potikat lineaarisilla potikoilla logaritmisten sijaan. Jos haluat "kannattaa" kytkennän alkuperäisen suunnittelijan työtä, osta mieluummin Tim tai Timmy, kun Amp 11.
 
Kuka ostaa tuolla periaatteella purkkeja? Varmaan 95% purkeista perustuu noin viiteen eri skemaan, ja erilaisia purkkeja löytyy kuitenkin aika iso läjä.
 
Loppupeleissä Timmy ja Amp11 kuulostaa erilaisilta, eikä ainakaan mua kiinnosta, onko se ero yksi IC-piiri, vai mistä se johtuu. Mut en mä lähtisi sitä toneani hakemaan pelkästään siltä pohjalta, kuka sen skeman on ensimmäisenä kehittänyt. Se kun ei ole mitenkään laitonta käyttää jotain valmista skemaa, minkä varmaan itsekin tiedät, kun niitä käytät, ja taidat välillä torillakin laittaa kiertoon.

Jatkanpa vielä tuosta Lovepedalin Eternitystä. Kyseessä siis handwired Roadhouse malli (musta kotelo, mustat nupit) ja on kyllä yksi parhaista pedaaleista, joita olen omistanut. Sanoisin, että hyvin vahvistinmainen, paljon dynamiikkaa ja hieno attack sekä nuoteissa on hienoa munakasta potkua sekä soundissa on tiettyä murinaa tai jotain, mikä lie olla "virallinen" nimitys. Kovan vastuksen nuo muut od:t (Maxonin VOP-9, BB Preamp, Landgraff-klooni, Mi Audiot) antoivat, mutta Eternity taitaa viedä selkeydellään ja munakkuudellaan voiton.
 
Kiinnostus heräsi PGS:n demosta, mutta on kyllä tuhat kertaa parempi kuin siinä. Puhtaiden päälle soitettaessa myös loistava, mutta aavistuksen tuossa on jotain keskiääniväritystä tai mitä lie, en osaa sanoa. Perkele, kun ovat kaikki niin hyviä, että on vaikea valita, minkä pitää ja mitä myy. Pitäisi kuitenkin rahoittaa joku kunnon vibe, joten jotain pitää laittaa eteenpäin...
 
Toimiiko tuo tai Lovepedalit yleensäkään 18 voltilla?

Laulava Kylätohtori: Kuulostaa kyllä hyvältä SD-1:n kuvaukselta. Etkä sinä overdriveä tarvitse, vaan monta overdriveä. Tästä se lähtee, turha enää uskotella, että paluuta olisi... ;)
 
Tuohon SD-1:een kuten moniin muihinkin Bossin pedaaleihin saa Monte Allumsilta modeja, jotka poistavat juuri noita ikäviä piirteitä ja todella parantavat soundia. Siis jos sille tielle haluaa lähteä.
 
Särön tarpeesi on ilmeisesti todella maltillinen, jos pidät SD-1:stä hevisirkkelipedaalina. Ehkä joku Timmy tai SHOD voisi olla enemmän sinun juttusi, eli overdrive, joka ei väritä soundia. Osa värittää, osa ei, ja on luonnollisesti makuasia, kumpi on parempi. Esim. Tubescreamerit värittävät ehkä jopa SD-1:stä enemmän, joten ne eivät välttämättä ole sinun juttusi (ehkä). Värittävät saattavat olla parempia vahvarin oman särön boostaukseen ja kuten jo itsekin totesit, ei ala- tai ylätaajuksien leikkaaminen ole välttämättä huono asia esim. bändisoitossa, vaan välillä erittäinkin toivottavaa.
 
Muita, mitä nyt äkkiä tulee mieleen on ainakin Xoticin BB-booster tai RC/AC-booster (kokemuksia vain BB:stä ja se on kyllä hyvä). Timmy ja SHOD jo mainittiinkin. Ja tubescreamer-johdannaisista ainakin Voodoo Labin Sparkle Driveä on kehuttu. Sitten on Hot Cakea, OCD:tä ja vaikka mitä. Itse ostin juuri Lovepedalin Eternity Roadhousen, joka on kerrassaan loistava boostamaan säröjä, mutta pientä väritystä siinä on puhtaiden päälle, mikä ei itseä haittaa, kun en sitä sellaiseen käytä koskaan. Ja kovasti pientä on tuo väritys muutenkin. Mi Audion Blues Pro ja Blue Boy Deluxe, Bognerin pedaalit ym. ym. Näitähän on miljoona vaihtoehtoa...
 
Tim mulla oli joskus, mutta se ei jotenkaan loppuviimeksi hyvyydestään huolimatta toiminut omaan makuun. Joku sanoi, että on parempi bändisoitossa kuin yksinään soitellessa ja varmaa pitää paikkansa, ei tullut koskaan kokeiltua.
 
Kiitoksia:-). Pakko myöntää, että onhan näissä pedaaleissa tiettyä imua:-D. Olet oikeassa, että oma särömakuni on varsin maltillinen, mutta mainitsemani sirkkelisäröön SD-1 kanssa vaikutti osaltaan kitarani (Carvin DC400 aktiivisella eq:la) voimakas outputti, joka tökkää sitä säröä aikalailla tiukemmaksi. Esimerkiksi telellä pääsi SD-1 hanikoita avaamaan paremmin tai enemmän (ja jälleen oli tonelle käyttöä).
 
SHOD olikin jo märkänä päiväunenani kun tuolla toisessa ketjussa huomioni siihen kiinnittyi. Sparkle Driven olin myös noteerannut (sellainenhan oli hiljattain torilla myynnissäkin). Ajattelin mainitsemasi Timmynkin tsekata. Varmaan ensiviikon heiniä on otta tarkempaa selkoa Bossin BluesDrivestä, Dynaamisesta Drivestä sekä MI Audion Blues Prosta (ne kaikki taitaa löytyä musamaailman hyllystä). Myöhemmin kesällä ajattelin kurvata prätkällä krunikkaan tsekkaamaan niitä Mad Professoreja. Bognerit hylkäsin nyt ainakin aluksi, koska ne ovat kuulemma enemmän vahvistimen toimintaa jäljitteleviä speduja (siis toimivat parhaiten puhtaan kanavan päälle ja keskeinen ajatukseni on hyödyntää vahvistinteni särökanavaa boostaamalla niitä pedaaleilla).
 
Kiitokseni sinulle hyvistä vinkeistä.

I3enjam1n: Tuo Lovepedalin Amp 11 on muuten törkeästi kopioitu tuosta mainitsemastani Paul Cochrane Timmy:sta/Tim:ista, siinä on vain eri IC-piiri ja treble- ja bass-potikat lineaarisilla potikoilla logaritmisten sijaan. Jos haluat "kannattaa" kytkennän alkuperäisen suunnittelijan työtä, osta mieluummin Tim tai Timmy, kun Amp 11.
 
Mulla on tällä hetkellä Amp 11 ja Timmy. Ne on todella eri kuuloisia purkkeja, eikä välttämättä alkuperäisen hyväksi IMO.

oiva tumpeloinen: Varmaan 95% purkeista perustuu noin viiteen eri skemaan, ja erilaisia purkkeja löytyy kuitenkin aika iso läjä...
 
Näin melko pitkälle voitanee todeta.. Eipä tuollasta ihan "perus" säröpedaalia hirvittävän monella tapaa ole tehty. Erilaisia "mausteita" tietty voi sinne sekaan sotkea, ja sitten julistaa että juuri nuo muutokset ja modit ovat niitä "mullistavia"..
Kuten tuossa alla lainatussa todetaan:
 
Loppupeleissä Timmy ja Amp11 kuulostaa erilaisilta, eikä ainakaan mua kiinnosta, onko se ero yksi IC-piiri, vai mistä se johtuu. Mut en mä lähtisi sitä toneani hakemaan pelkästään siltä pohjalta, kuka sen skeman on ensimmäisenä kehittänyt..
 
Ja periaatteessa on mahdollista, että jo se "oikea" valmistajakin on useaa ic-piiriä käyttänyt. Aikasemminkin olen kertoillut, että Nisshin Onpa (eli Maxxon) laittoi Ibanezille tehtyihin tuupihuutajiin (808, TS-9) historiikin mukaan jopa 5 erilaista oparia. Ettei se hypetetty JRC 4558 suinkaan ollut SE JUTTU.. Ibanezin historiikin mukaan jopa 95 prossassa TS-9 tuupihuutajista on chippinä 75558 -opari. Ja, kuten tiedämme, SRV käytti TS-10 pedaalia. (tai kahta) ;)
Kyllähän noita polkumiinoja on "kautta aikojen" modailtu ja tviikkailtu, sekä joku valmistaja, ihan teollinenkin, on aika surutta jotain olemassa olevaa "vähän kehitellyt" ja sitten tullut "omalla mallilla" markkinoille.
Taitaa olla satoja "erilaisia" distortion-, fuzz- ja overdrivepolkusimia, ja joka soittajan pittää ihan ite valita niistä juuri se, mikä ko. kaverin äänentoistoketjussa ja soittotyylissä, puhumattakaan niistä soundimieltymyksistä, parhaalta kuulostelee.
Itellä oli tuolla studiolla juurikin pari "ääripäätä" käytössä, molemmat ihan "oman virman" tuotoksia. Äärettömän "säädettävä" Lunar Module-klooni, ja huomattavan yksinkertanen "nätti" 80-luvun PE-lehden Smooth Fuzz.. niillä sai tarpeeseen sopivimman rutun tällä kertaa.

Laulava Kylätohtori:
Toimiiko tuo tai Lovepedalit yleensäkään 18 voltilla?
 
Monettakohan kertaa sä meinaat tuota käyttöjännitettä nostaa?? =) Kannattaa varmistaa valmistajalta, mitä mieltä siellä ollaan, ennenkuin rupeaa moiseen toimeen. Sitä paitsi, mitä sä tuolla haluat tavoitella? Jos polkusin on suunniteltu sille 9 voltin jännitteelle, ei sieltä välttämättä mitään suurempia hyötyjä saa ulos kaksinkertaistamalla sitä jännitettä. Vielä kannattaa vaikka ihan silmämääräsesti katsella mitkä niitten komponenttien jännitteenkestotkin on. Tosin nykyään elektrolyyttikonkat noissa on yleensä luokkaa 25 V (tai yli) mutta siellä on paljon muutakin, jotka voi "ottaa itseensä" syöttöjännitteen kaksinkertaistamisesta.. Puhumattakaan siitä, miten se opari käyttäytyy, jos sen toiminta on suunniteltu sille yhdeksälle voltille..

hallu: Myöhemmin kesällä ajattelin kurvata prätkällä krunikkaan tsekkaamaan niitä Mad Professoreja.
 
Kuulostaa hauskalta reissulta. Päivittelehän sitten mietteitäsi aiheesta muutenkin, teikäläisen pätkiä on oikein viihdyttävää lukea. Tohtorilta saitkin jo kasan hyviä vinkkejä. :) Tältä tieltä ei olekaan sitten paluuta..

fox: Monettakohan kertaa sä meinaat tuota käyttöjännitettä nostaa?? =)Kannattaa varmistaa valmistajalta, mitä mieltä siellä ollaan, ennenkuin rupeaa moiseen toimeen. Sitä paitsi, mitä sä tuolla haluat tavoitella?
 
Tämä kysymys on luvassa aina, kun uuden polkusimen ostan... ;)
 
Mutta tosiaan miksi? Siksi, että kaikki pedaalit, jotka toimivat 18 voltilla (Maxon, Mi Audio, Mad Professor, Timmy ym.) kuulostavat paremmilta 18 voltilla kuin 9 voltilla. Pieniähän ne erot on ja sinällään voi soittaa vaikka millä volteilla, mutta perseilyähän tämä jatkuva pedaalien vaihto muutenkin on. Joten linjassa ollaan siinä mielessä... ;) Tarkoitan siis, että onhan tämä koko pelleily itse soiton kannalata täysin turhaa ja merkityksetöntä. Yhtä hyvin voisin tuosta valita minkä tahansa yhden pedaalin, myydä muut (tai vaikka myydä kaikki) ja soitella onnellisena, mutta tämä nyt on tällaista...
 
Jos polkusin on suunniteltu sille 9 voltin jännitteelle, ei sieltä välttämättä mitään suurempia hyötyjä saa ulos kaksinkertaistamalla sitä jännitettä. Vielä kannattaa vaikka ihan silmämääräsesti katsella mitkä niitten komponenttien jännitteenkestotkin on. Tosin nykyään elektrolyyttikonkat noissa on yleensä luokkaa 25 V (tai yli) mutta siellä on paljon muutakin, jotka voi "ottaa itseensä" syöttöjännitteen kaksinkertaistamisesta.. Puhumattakaan siitä, miten se opari käyttäytyy, jos sen toiminta on suunniteltu sille yhdeksälle voltille..
 
Joo, en viitsi kokeilla, jos ei ole varmuutta. Ja erilaisia "vaaranpaikkoja" on niin monta, ettei minun ymmärrykselläni niistä selvää oteta. Ja kuten jo sanoin, niin pienistä eroista on kuitenkin kysymys, ettei viitsi hyvää pedaalia sen takia rikkoa...

hallu: Okei, nyt on otettu ensimmäisiä maistiaisia Boss SD-1 pedaalista. Jaha, mitähän tästä nyt sanoisi... ei paha ei ollenkaan. Oikeastaan hiukan yllätyin tästä laitteesta, koska oletin että tämä antaa volumeboostia myös, mutta eipä anna ei. Level ainoastaan vähentää signaalin voimaa ja level täysillä vastaa voimakkuudeltaan ohi menevää signaalia. Toinen mikä yllätti, niin tuo särö on lähtee heti drive säädön alusta aika rajusti ja loivenee lopussa elikkäs muistuttaa lineaarista potikkaa toiminnaltaan. Tone säädin on hyvä, se reagoi sointiin johdonmukaisesti ja tasaisesti ja tuntui tässä pedaalissa ihan perustellulta säätimeltä.
 
Sinulla on hyviä kirjoituksia hallu, joita mielellään lukee ;)
 
Tässä se muuten nähdään taas, että miten erinlailla jokin pedaali toimii eri styrkkareilla. Traynorin suht' cleanin yleistonen päälle tuo Boss Sd-1 antaa volumeboostia melkoisesti ja nostaa volumea + sustainia silloinkin, jos sillä boostaa jotain toista säröä/overdrivea. Gainia käytän sd-1:ssä max. klo 10, oli se sitten boostaamassa tai komppina.
Tuossa ohimennen mainittiin tuo voodoo Lab Sparkle Drive, joka on monipuolinen tubescreamer. Toimii monen styrkkarin kanssa maukkaasti, mutta Traynorin kanssa olen sitä testannut ja tällä kertaa yleissärönä tuo Boss Sd-1 vie potin, mutta esim. sooloboostina homma kallistuisi Sparkle Driveen. Omaan makuuni #1 pedaalini on TG-music 57' Overdrive, jonka sain hot caken vaihdokkina. Se on dynaamisen vahvistinmainen 5E3 "tweed" vahvistintone. Jänniähän nämä testailut ja vertailut ;) Eikä pidä myöskään unohtaa sitä, että miten subejektiivisia nämä mielipiteet tosiasiassa ovatkaan.

Stone: Sinulla on hyviä kirjoituksia hallu, joita mielellään lukee ;)
 
Tässä se muuten nähdään taas, että miten erinlailla jokin pedaali toimii eri styrkkareilla. Traynorin suht' cleanin yleistonen päälle tuo Boss Sd-1 antaa volumeboostia melkoisesti ja nostaa volumea + sustainia silloinkin, jos sillä boostaa jotain toista säröä/overdrivea. Gainia käytän sd-1:ssä max. klo 10, oli se sitten boostaamassa tai komppina.
Tuossa ohimennen mainittiin tuo voodoo Lab Sparkle Drive, joka on monipuolinen tubescreamer. Toimii monen styrkkarin kanssa maukkaasti, mutta Traynorin kanssa olen sitä testannut ja tällä kertaa yleissärönä tuo Boss Sd-1 vie potin, mutta esim. sooloboostina homma kallistuisi Sparkle Driveen. Omaan makuuni #1 pedaalini on TG-music 57' Overdrive, jonka sain hot caken vaihdokkina. Se on dynaamisen vahvistinmainen 5E3 "tweed" vahvistintone. Jänniähän nämä testailut ja vertailut ;) Eikä pidä myöskään unohtaa sitä, että miten subejektiivisia nämä mielipiteet tosiasiassa ovatkaan.
 
Kiitoksia:-), Tuo on kyllä totta, että vahvistin ja kitara varmasti vaikuttaa paljon pedaalin käyttäytymiseen ja koko muukin setuppi. Itselläni, kun efektivastarinta on murtunut/murtumassa, alkaa olemaan purkkeja omasta takaa jo kolme joiden lisäksi on tuo SD-1 tuossa koekäytössä. Tuo viimeisin hankintani Bossin nauhakaikusimulaattori vaeltaa pitkin signaaliketjua hakien paikkaansa ja näyttää parhaiten asettuvan jompaan kumpaan efektilenkkiin. Kompura signalin alun ja lopun välillä riippuen mitä sillä haluaa tehdä. Tuota bossin SD-1 pedaalia olen mallannut ihan ketjun alkuun ennen muita efektejä, mutta totta kai tulen kokeilemaan kaikki sijainnit ihan vain siksi että kuulen mitä se missäkin tekee.

hallu: Kiitoksia:-), Tuo on kyllä totta, että vahvistin ja kitara varmasti vaikuttaa paljon pedaalin käyttäytymiseen ja koko muukin setuppi. Itselläni, kun efektivastarinta on murtunut/murtumassa, alkaa olemaan purkkeja omasta takaa jo kolme joiden lisäksi on tuo SD-1 tuossa koekäytössä. Tuo viimeisin hankintani Bossin nauhakaikusimulaattori vaeltaa pitkin signaaliketjua hakien paikkaansa ja näyttää parhaiten asettuvan jompaan kumpaan efektilenkkiin. Kompura signalin alun ja lopun välillä riippuen mitä sillä haluaa tehdä. Tuota bossin SD-1 pedaalia olen mallannut ihan ketjun alkuun ennen muita efektejä, mutta totta kai tulen kokeilemaan kaikki sijainnit ihan vain siksi että kuulen mitä se missäkin tekee.
 
No niin, nyt rupes lyyti kirjoittaan:-). Pistin Koch pedaltonen ketjuun mukaan niin kaikki muuttui hyväksi kertalaakista. No siis Boss SD-1:sen luonne muuttui täysin kun pistin sen heti kitaran jälkeen ensimmäiseksi ja sen jälkeen kompura ja kompuran jälkeen pedaltone, jonka efektilenkkiin laitoin RE20 kaukisimen ja lopuksi vahvari.
 
Tuo boss on suunniteltu selvästikin toimimaan yhdessä toisten laitteiden kanssa ja on ällistyttävää miten erilainen se on kun koko hoidon kytkee pedaltoneen ja pedaltonesta vahvistimen kliiniin inputtiin. Ensinnäkin tuosta bossista löytyy kuin löytyykin vähän volumeboostiakin, vaikk asiinä ensimmäisessä kokeilussa en sellaista havainnut.
 
Kun olen hakenut itselleni mukavia särösaundeja siltä pihjalta mitä noissa aikaisemmissa viesteissä kuvasin, niin tämä boss ominaisuus korostaa keskialueita on juuri se ominaisuus joka tekee kokonaissoundista tiukan ja siivoaa sitä ärsyttävää sirittävyyttä pois silloin kun säröä lisätään. Se menee juuri kuten arvelin, että jos haluaa säröä lisää niin kannattaa lisätä särönlähteitä mieluummin kuin vääntää yhdestä lähteestä säröä kovemmalle. Mulla on tuossa kolmesta neljään säröttävää astetta niin kesti kotvasen löytää sopivat asennot kaikille hanikoille. Aivan erityisesti pidin siitä mitä boss teki telen soundille. Telen kanssa bossin driveä pystyi kääntämään ihan sinne klo kymmeneen saakka.
 
Näköjään noi eq:t on aika tarkkoja noissa säröjutskissa ja keskialuetta ei niinkö voi olla liikaa. Tämä boss on kyllä juuri sitä mitä tämä mun signaaliketju tarvitsi. Kai tämä nyt sitten kuitenkin on ostettava. Mulla on kyllä uskomattoman hyvä tuuri näiden vehkeiden kanssa kun aina osuu kerralla napakymppiin ja SD-1 vissiin halvin kaikista pedaaleista joten ei voiolla kuin tyytyväinen. Pikkuisen kyllä jäi vähän kaivelemaan, että mitä ihanaa noiden kaiken maailman sparkledrivien ja med professorien kanssa olisi vielä löytynytkään:-D. Kyllä mä vielä sen SHOD:n joudun tsekkaamaan, mutta nyt näyttää siltä että on ihan yhtä tyhjän kanssa testata sitä kaupassa, pakko se on ostaa ja pistää tuohon omaan ketjuun ja katsoa mitä se tekee. Nämä laitteet näyttävät olevan ihan käsittämättömän herkkiä sille mitä niiden ympärillä on.

Hyvää analysointia jälleen hallu ;)
 
Itse käytän tuota bossia samassa kohtaa signaaliketjua (taisin aiemmin mainita jopa sen). Se oli aluksi viimeisenä ketjussa juuri ennen vahvistinta, mutta tuo 1. mainittu kuullostaisi olevan itselleni käyttökelpoisin asema sille.
 
Tuossa kun aina vilahtaa tuo Mad Professor SHOD pedaali, niin tässä taas eräänlainen analysointi siitä: http://www.kitaramaailma.com/Mad-Pr … or-Sweet-Honey-Overdrive--SHOD-.php
 
Tietyllä tasolla kiinnostaa myös itseäni tuo SHOD (joskin pahin Gas lienee helpottanut), mutta se on kyllä sen hintainen purkki, että se pitäisi ehdottomasti omilla kamiksilla testaa ja aivan kiirettä, että saa tarkan kuulokuvan siitä...ja vieläpä bändisoitossa.
Varsinkin jonkin verran epäilyttää se, kun sen on sanottu olevan kirkas-soundinen pedaali, kun itse soitan vain telecastereilla ja niiden takamikeillä, joten soundi saattaa mennä jopa liiankin kirkkaaksi tuon pedaalin kanssa, jos nytkin joudun jarruttelemaan..en niinkään itseni takia, mutta ettei se soundi riivi muiden korvia liikaa.