Kitarat: kitarakamat ›

Mailikivi: http://db.tt/SnQIOTVT
 
Ainakin tässä nimenomaisessa LS500-yksilössä oli vaneribody. Kansi oli kyllä eri puuta, mikit paljastuivat kuoret irrottamalla "puolikokoisiksi" humppareiksi. Saattaa olla tietysti yksilötapaus.
 
Mulla oli J&D LS-5. Kokopuuta ja täydet humpparit siinä oli. Avasin ja tsekkasin. Hinnasta huolimatta huono kitara, mutta olihan tehty (ainakin yritetty) kuin esikuvansa.

Freewheeler: Mulla oli J&D LS-5. Kokopuuta ja täydet humpparit siinä oli. Avasin ja tsekkasin. Hinnasta huolimatta huono kitara, mutta olihan tehty (ainakin yritetty) kuin esikuvansa.
 
miksi ostit huonon kitaran?
ei sellaisia kannata ostaa.

Käsittääkseni Les Paul kitaran ideana on mahonkinen body liimaliitoksella kaula ja vaahtera kansi joka taisi olla paksuudeltaan puoli tuumaa.Sitten pari humbucker(Yleensä tai p90)mikkiä ja tuneomatic talla.
Varmaan sellainen kitara on paras halpa versio missä nämä asiat toteutuu.
 
Jos taas soundilla tai puuratkaisuilla ei ole mitään väliä ja pulttikaulainenkin kelpaa niin silloin on varmaan se ja sama vaikka se muotokin on jotain muuta kuin Les paul.
 
Varmaan ihan paras ratkaisu on hommata Gibsonilta studio malli,jossa on vaahtera kansi. Niitä löytää käytettynäkin suhteellisen edullisesti.
 
Jos rahaa on käytössä vain muutama satanen niin silloin kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja. Toki nämä ovat omia mielipiteitä asiaan,josta kukaan ei ole kysynyt mielpidettäni.

siitä halvalla hyvää http://www.topsound.fi/vgs-select-eruption-classic-ytb.html

aristoteles666: miksi ostit huonon kitaran?
ei sellaisia kannata ostaa.
 
Ihan vain testatakseni mitä parilla sadalla saa. Ei paljoa, myin sen samaan hintaan pois.

Freewheeler: Ihan vain testatakseni mitä parilla sadalla saa. Ei paljoa, myin sen samaan hintaan pois.
 
Profiilikuvista päätellen sulla on noita halpoja ritsoja enemmänkin. Et myisi jotain mulle? :)

Freewheeler: Ihan vain testatakseni mitä parilla sadalla saa. Ei paljoa, myin sen samaan hintaan pois.
 
Tuohan on ihan tervettä testaamista. Laittaa asiat perspektiiviin ja omat kitarat tuntuu taas hyviltä jos onkin jossain vaiheessa epäilyttänyt.

Muovinen: Tuohan on ihan tervettä testaamista. Laittaa asiat perspektiiviin ja omat kitarat tuntuu taas hyviltä jos onkin jossain vaiheessa epäilyttänyt.
 
öööö...., pari minuuttia kaupassa ilman sähköäkin kertoo jo kaiken, ei ole tullut mieleen kantaa jotain kotiin että täytyy alkaa myymään sitä.

aristoteles666: öööö...., pari minuuttia kaupassa ilman sähköäkin kertoo jo kaiken, ei ole tullut mieleen kantaa jotain kotiin että täytyy alkaa myymään sitä.
 
Oishan tuo kätevää, mutta sieltä kaupasta ei läheskään aina löydy sitä, mitä sinne menee kokeileen. Ja minä itse olen lisäksi näitä tyyppejä, joita ahdistaa musakaupassa testaaminen ja pyöriskely. Tykkään enemmän perinteisestä sisään ja ulos -toiminnasta ;D

Muovinen: Oishan tuo kätevää, mutta sieltä kaupasta ei läheskään aina löydy sitä, mitä sinne menee kokeileen. Ja minä itse olen lisäksi näitä tyyppejä, joita ahdistaa musakaupassa testaaminen ja pyöriskely. Tykkään enemmän perinteisestä sisään ja ulos -toiminnasta ;D
 
Liittyykö tämä jotenkin Kellopeli Appelsiini elokuvaan :)

Osteri: Siis jos tämä on niitä 80-luvun lopun lp kopioita niin onnittelut vaan! Edullisesti sen voi saada, mutta halpiksiin ei voi sekoittaa. Orkkismikit ilmeisesti joutui jossain välissä vaihtamaan samoin kuin myöhemmissä P-sarjalaisissakin on tarvetta. i
 
Hyvät mikit siinä on ja tietääkseni orkkikset. Melkein kuumemmat kuin aidossa Les Paulissa.
 
Onks sulla tarkempaa tietoa noista kun en omastani sarjanumeroa löydä ollenkaan?

Freewheeler: Samannimiset eivät tarkoita samoja puulajikkeita. Kaukoidän mahonki ja ruusupuu ovat ihan eri kamaa kuin Gibsonin käyttämät Etelä-Amerikan ja Afrikan lajikkeet.
 
Tähän kohtaan pitää tietysti vielä muistuttaa, että tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että ne G:n käyttämät lajikkeet olisivat soinnillisesti parempia. Toki useimmiten näin on, mutta noihin käytettyihin puihin vaikuttaa taatusti paljon myös saatavuus (järkevää käyttää jotain läheltä löytyvää), hinta, soveltuvuus kitaraan jne ja vasta viimeisenä se soundi.
 
Harmillista kyllä, joskus tulee sitten vastaan kitaroita, joissa kaulat ovat selkeästi "kumisia" eli eivät oikein pysy vireessä ja kaulaakin pystyy taivuttamaan niin että vire selkeästi muuttuu. Huonosti kuivattua tai liian nuorta puuta se kai silloin on.
 
Mäkin kyllä vaadin Les Paul kopiolta jossain määrin aitoja materiaaleja. Pitää olla liimakaula, mahonkirunko ja -kaula ja tietysti muoto oikea. Ihan sama mikä merkki siellä lavassa lukee.
 
Sinänsähän Les Paul SOUNDIN saa kyllä muunlaisestakin kapulasta. Esimerkiksi mun Yamahan ES-335 tyyppinen puoliakustinen on säröillä oikeasti hyvin lähellä LP-soundia.

LaXu: Mäkin kyllä vaadin Les Paul kopiolta jossain määrin aitoja materiaaleja. Pitää olla liimakaula, mahonkirunko ja -kaula ja tietysti muoto oikea. Ihan sama mikä merkki siellä lavassa lukee.
 
Ehkä Les Paul -kopioita kiinnostavampia ovat ainakin itelle edes hiukan "firmalta näyttävät" LP-henkiset mallit, kuten mainittu Swede tai jo reippaammin erilainen Yamaha SG. Vaan kyllä siinä Gibsonin Lespassa oma fiiliksensä on, ihan jo "gibsoniuden" takia, turha sitä on kiistää.
 
Jostain syystä vaikkapa Tokain Fender -kopiot ovat aina kiinnostaneet G-malleja enemmän, vaikka hyviä ovat varmasti molemmat. Tämä jos mikä on niitä fiilis-juttuja :)

Ziggy Bubba: Ehkä Les Paul -kopioita kiinnostavampia ovat ainakin itelle edes hiukan "firmalta näyttävät" LP-henkiset mallit, kuten mainittu Swede tai jo reippaammin erilainen Yamaha SG. :)
 
Jos Jammun SG:t mainitaan, niin samaan henkeen menee sitte Ibanezin Artistit. AR-mallit ehken paksurunkosempina paremmin. Ja rungoltaan lähempänä noita LP-malleja, kuin nuo kalliimmat SG:t (Jenkeissä SBG:t..) ;)
Ei-kovin halpoja sitten on pilvin pimein, joku SuperGrade Burny, Navigaattorit, tai mikä ettei Aria Pron LeoPardit. Tai LS:t, joissa sitten sähköpuoli on ihan erilaista kalliimmissa malleissa.
Halvemmalla vois saada vaikka Vantage Ghost-mallin (LP Firebrand-johdannainen) tai samaan henkeen tehdyn britti Gordon Smithin.

fox: Ei-kovin halpoja sitten on pilvin pimein...
 
...kuten Guild Bluesbird ;)

fox: Jos Jammun SG:t mainitaan, niin samaan henkeen menee sitte Ibanezin Artistit. AR-mallit ehken paksurunkosempina paremmin. Ja rungoltaan lähempänä noita LP-malleja, kuin nuo kalliimmat SG:t (Jenkeissä SBG:t..) ;)
 
Jep, nuo ovat kiinnostavia samaan tapaan, unohtuipa mainita. Hienoja vehkeitä, mutta meille vääräkätisille perin harvinaisia... Mutta enpä jaksa tässä aiheesta nyt enempää napista :)

Hynkel Belzepop: Profiilikuvista päätellen sulla on noita halpoja ritsoja enemmänkin. Et myisi jotain mulle? :)
 
Kaikki on periaatteessa kaupan, jos ostaja arvaa kerralla oikean hinnan :-) Paitsi toi '69 Tele.
Tosta SG:stä ajattelin luopua seuraavaksi. Siinä on nykyisin kampi mallia Vibrola trapetsi. Se on ROK.

KooAa: Hyvät mikit siinä on ja tietääkseni orkkikset. Melkein kuumemmat kuin aidossa Les Paulissa.......en omastani sarjanumeroa löydä ollenkaan
 
WP-50 ei ole henk.koht. tarkemmin tuttu, kommenttini pohjautuu oletukseen että olis kuten monet muutkin WB kitarat ja nettiselailuihin. Jos siinä on vanhemmat ja paremmat mikit niin hyvä vaan. Sarjanumeron pitäis olla WB tyylisesti headstockin takana painetulla tekstillä. Jos ei ole, niin sitä voidaan pohtia erikseen.

Myöhempää LP tyyppistä P2 kitaran sarjaa (Korea) valmistettiin niillä W600-sarjan humppareilla ja ne on sellaiset halpiksen kuuloiset, "kilahtelee" jokseenkin ponnettomasti. Mulla on niitä tarpeettomana laatikossa, kun mielestäni ne saa heti alkuunsa repiä irti. P2 korjautuu SDuncaneilla huimasti toiseksi kitaraksi. P3 ja P4 onkin sitten made in USA ja niissä SDuncan Custom + 59 humpparit valmiina. Ovat siis silloisia WB näkemyksiä LP:stä. Itse pidän myös LP:tä ohuemmasta kaulasta.
 
Yhden P2 näin talvella roikkumassa Kauhajoen TopSoundissa. Musta, Bigsby-kampi ja 600-sarjan mikit. Siinä olis suositeltava modauskohde jollekin kiinnostuneelle.

Osteri:
 
Myöhempää LP tyyppistä P2 kitaran sarjaa (Korea) valmistettiin niillä W600-sarjan humppareilla ja ne on sellaiset halpiksen kuuloiset, "kilahtelee" jokseenkin ponnettomasti. Mulla on niitä tarpeettomana laatikossa, kun mielestäni ne saa heti alkuunsa repiä irti. P2 korjautuu SDuncaneilla huimasti toiseksi kitaraksi. P3 ja P4 onkin sitten made in USA ja niissä SDuncan Custom + 59 humpparit valmiina. Ovat siis silloisia WB näkemyksiä LP:stä. Itse pidän myös LP:tä ohuemmasta kaulasta.
 
Yhden P2 näin talvella roikkumassa Kauhajoen TopSoundissa. Musta, Bigsby-kampi ja 600-sarjan mikit. Siinä olis suositeltava modauskohde jollekin kiinnostuneelle.
 
Tuo P-sarja (Princess) on Nunon signature-sarjaa alun perin. Tekivät sitten uusintapainoksen jenkkiversiosta, ehkä tekevät halpiksenkin jos tuo kaupaksi käy. Ihan tyylikäs LP-johdannainen.
 
http://www.washburn.com/products/electrics/nuno/p4.php
 
Nunolla oli ainakin prototyypissä siinä '94/'95 mallissa satulalukotkin, joka paremmin ehkä selittää tuon hienovirepalikan.