Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Kitarat: kitarakamat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Minkälainen laite on overdrive?
1 2 3
hallu
30.03.2013 17:39:17 (muokattu 30.03.2013 17:42:11)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pohjustan asiaa ensin kertomalla, että minulla on vahvistin joka reagoi voimakkaasti siihen minkälaisia laitteita siihen on kytkettynä (Fender BDV). Olen tässä kokeillut kotosalla kaikenlaista sen kanssa ja kun olen säröjen ihmeelliseen maailmaan tutustunut, niin olen huomannut särösoundin syntyvän monien asioiden yhteisvaikutuksella. Aikaisemmin luulin, että vahvistimen särökanava säröttää sitä ääntö, mutta itseasiassa se särö on hyvin erilainen eri kitaroilla ja varsinkin jos on muita laitteita. Esimerkiksi Gibson LesPaul tai Carvin tuottavat paljon särökkäämmän soinnin kuin vaikkapa Telecaster tai Stratocaster. Kun mukaan sotketaan vielä kitaroiden sävysäädöt niin on aikamoinen sillisalaatti valmis.
 
Olen nyt sitten kokeillut boostailla tuota särökanavaa myös erilaitteilla ja esimerkiksi compressorilla särökanavan voi ajaa yli niin, että tuosta rouheasta bdv:stä tulee suorastaan hevi tai ainakin rokkivahvari. Puhtaalla etuasteella voi myös ajaa sitä särökanavaa lisää ruttuun ja olen tuon pedaltonen lisäksi kokeillut boostata sitä ihan vain mikrofonietuasteella (ei ollut oikein hyvä se mikkietunen). Nyt viimeksi kun tuota kaikulaitetta olen funtsinut, niin kuulin että jotkut ajavat myös kaikulaitteella särökanavaa ruttuun lisää. Vaihtoehtoja on siis monia ja jokainen tarjoaa kylkiäisenä uusia mahdollisuuksia.
 
Kysymykseni siis koskeekin varsinaisia overdrivepedaaleja. Eli tekeekö se oikeastaan muuta kuin ajaa sen vahvistimen etuasteen yli? meinaan, että jos pukkaan vahvistimen ruttuun tuolla kompressorilla "sensitivity" ja "compress" nollassa, niin miten se eroaa että käyttäsin siihen overdrivepedaalia? ymmärrän kyllä että erilaiset laitteet tarjoava erilaista tonea, mutta lähinnä ajan takaa että onko overdrivessä jokin olennainen ja käänteentekevä tekninen ero muihin pedaaleihin verrattuna?
 
Mulla noi vehkeet on semmoisia yhden tempun poneja eli yksinkertaisia ja analogisia. Välillä on hauskaa käyttää jotakin laitetta muuhun kuin mihin se on tehty, mutta olisiko elegantit tehtaalla suunnitellut ratkaisut loppupelissä kuitenkin parempia?
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
slapvete
30.03.2013 17:55:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No niin.
 
Särö = yliohjausta. Tuhdimpaa signaalia sisään styrkkariin, niin joku ennemmin tai myöhemmin yliohjautuu eli menee särölle kansankielisesti. Mieluusti etuasteputki, se on keskimäärin kivaa. Mutta se, millainen säröytyminen on esteettisesti miellyttävää, on hyvinkin subjektiivista ja kaikkien hyvä ei ole yhdenlainen.
 
Se, millä yliohjauksen tekee, vaikuttaa tietysti lopputulokseen. Signaalilla on aina "soundinsa", joka on monen asian summa. Kaikki sun sormista plekujen mikkien ja piuhojen kautta efektipurkkeihin on jonkinlaista EQ:ta eli soundinmuokkausta, näin yksinkertaistaen. Siksi erot kitaroidenkin välillä.
 
Siksi mitään Saarioinen-henkistä maksalaatikkoratkaisua joka on kaikille sama ei mistään vahvistimesta tai purnukasta saa.
 
Jos astuin trolliin, niin hei, no sori. Tää on vähän tämmöistä.
 
"There's something both hysterically funny and totally great about SUCKING at something and REFUSING TO GIVE UP... It really irritates the fuck outta some people." - Slipperman
ReBeat
30.03.2013 18:01:08
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: meinaan, että jos pukkaan vahvistimen ruttuun tuolla kompressorilla "sensitivity" ja "compress" nollassa, niin miten se eroaa että käyttäsin siihen overdrivepedaalia?
 
Distorting a signal adds harmonic content or overtones that did not exist in the original.
 
An overdrive pedal adds some distortion to the signal but not a lot, while a distortion effect crushes the wave pretty heavilyand fuzz even more so.
 
http://www.premierguitar.com/Magazi … p/Secrets_of_Saturation.aspx?Page=1
 
Eli overdrive ei tee pelkkää levelin nostoa, vaan se myös säröttää hiukan ja mahdollisesti vääntää sävyä johonkin suuntaan (paitsi transparentit pedaalit ei väritä, kun ne on niin transparentteja).
 
hallu
30.03.2013 18:07:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

slapvete: No niin.
 
Särö = yliohjausta. Tuhdimpaa signaalia sisään styrkkariin, niin joku ennemmin tai myöhemmin yliohjautuu eli menee särölle kansankielisesti. Mieluusti etuasteputki, se on keskimäärin kivaa. Mutta se, millainen säröytyminen on esteettisesti miellyttävää, on hyvinkin subjektiivista ja kaikkien hyvä ei ole yhdenlainen.
 
Se, millä yliohjauksen tekee, vaikuttaa tietysti lopputulokseen. Signaalilla on aina "soundinsa", joka on monen asian summa. Kaikki sun sormista plekujen mikkien ja piuhojen kautta efektipurkkeihin on jonkinlaista EQ:ta eli soundinmuokkausta, näin yksinkertaistaen. Siksi erot kitaroidenkin välillä.
 
Siksi mitään Saarioinen-henkistä maksalaatikkoratkaisua joka on kaikille sama ei mistään vahvistimesta tai purnukasta saa.
 
Jos astuin trolliin, niin hei, no sori. Tää on vähän tämmöistä.

 
En trollaa, vaan olen ihan vilpittömin mielin avaamassa itselleni tätä säröasiaa. Joo tuo signaalin yliohjaus on itsessään jollakin tavalla tuttu. Se mun mietinnän aihe oli, että ohjaako overdrivepedaali sen signaalin yli jotenkin eri tavalla kuin muut yliohjaukseen tai signaalin vahvistamiseen kykenevät purnukat? pyritäänkö ovardrivepedaalilla värittämään sitä soundia jotenkin, vai haeetaanko sillä nimenomaan sitä että yliohjaus olisi äänensävyltään neutraali?
 
Tämä efektien ja vallankin säröjen ihmeellinen maailma on minulle oikeasti uusi ja avara ja siksi olen täynnä kysymyksiä monien mielestä ehkä ihan itsestäänselvistä asioista. En trollaa enkä yritä ärsyttää ketään.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
hallu
30.03.2013 18:10:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ReBeat: Distorting a signal adds harmonic content or overtones that did not exist in the original.
 
An overdrive pedal adds some distortion to the signal but not a lot, while a distortion effect crushes the wave pretty heavilyand fuzz even more so.
 
http://www.premierguitar.com/Magazi … p/Secrets_of_Saturation.aspx?Page=1
 
Eli overdrive ei tee pelkkää levelin nostoa, vaan se myös säröttää hiukan ja mahdollisesti vääntää sävyä johonkin suuntaan (paitsi transparentit pedaalit ei väritä, kun ne on niin transparentteja).

 
Okei, nyt alan ymmärtää. Kiitos, pitää varmaan ostaa joku overi että pääsee ihan itse kokeilemaan tuon vaikutuksen. Nehän ei vissiin ole edes mitään kalliita speduja.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
the-Antero
30.03.2013 18:24:20
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Okei, nyt alan ymmärtää. Kiitos, pitää varmaan ostaa joku overi että pääsee ihan itse kokeilemaan tuon vaikutuksen. Nehän ei vissiin ole edes mitään kalliita speduja.
 
Enhän mäkään ymmärrä mitä od tai distortion tekee muutakun että distortion on enempi metallitouhuun sopiva :)
 
Klassikko od speduja on Ibanez TS9 sekä 808. Maxon tekee myös tubescreameria oisko ollu od9 tai jotain. Bossilta löytyy SD-1 ja sittenhän noita on vaikka mitä muita klooneja yms. Digitechillä on Bad Monkey joka on ihan hyväksi haukuttu. Vaihtoehtoja ja hintoja löytyy paljon :) eikun testailemaan. Itse käytin TS9iä varmaan kuusi vuotta. Möin sen pois koska sain proco rat:ista riittävän samanlaisen soundin plus paljon muuta :)
 
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja.
hallu
30.03.2013 19:09:59 (muokattu 30.03.2013 19:27:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

the-Antero: Enhän mäkään ymmärrä mitä od tai distortion tekee muutakun että distortion on enempi metallitouhuun sopiva :)
 
Klassikko od speduja on Ibanez TS9 sekä 808. Maxon tekee myös tubescreameria oisko ollu od9 tai jotain. Bossilta löytyy SD-1 ja sittenhän noita on vaikka mitä muita klooneja yms. Digitechillä on Bad Monkey joka on ihan hyväksi haukuttu. Vaihtoehtoja ja hintoja löytyy paljon :) eikun testailemaan. Itse käytin TS9iä varmaan kuusi vuotta. Möin sen pois koska sain proco rat:ista riittävän samanlaisen soundin plus paljon muuta :)

 
Joo, tuo ts9 taitaa olla jonkinsortin klassikko, josta olisi varmaan hyvä lähteä liikkeelle. En tiennyt että tubeskreameri on sama kuin overdrive, mutta nyt kun ajattelen niin tietenkin se on. Eli siis äänen särkijä toimii sillä periaatteella, että laitteessa on klippausdiodi tjsp, joka rikkoo sen signaalin aaltomuodon kulmikkaaksi jolloin se signaali säröytyy kautta linjan. Overdrive boostaa sitä signaalia niin paljon, että se menee särölle jolloin saadaan dynaamisesti enemmän soittoon reagoiva särö??? overdrive on käytännössä etuvahvistin ja distortion eli särkijä on klipperi?
 
Mulla oli itselläni pikkupoikana kaheksankytluvulla äänensärkijä Ibanez SD9 joka muistini mukaan oli aika sirittäväsäröinen laite, mutta se tietenkin johtui niistä muista vehkeistä, joita sen kanssa käytin.
 
Olen säröjen maailmaan muusikoiden netissä tutustuessani huomannut kolme filosofista lähestymistapaa säröilyyn. Yksi on ottaa ne säröt vahvistimesta eli otetaan joku higain vahvistin josta väännetään nupit yhteentoista jolloin signaali on niin rutussa ettei se vaan mene enempää ruttuun. Tässä ratkaisussa ei tarvita ollenkaan pedaaleja vahvistimen eteen ja efektiluuppiin voidaan sitten oman maun mukaan laittaa moduloijia ja viiveitä. Toinen tapa on ottaa vahvistin, jossa on paljon headroomia (tilaa pään päällä? huonekorkeus?) puhtaassa kanavassa ja rakennellaan se särö pelkästään pedaaleilla fuzzia ja semmoista siihen eteen mitä nyt kukanenkin keksii. Ensiksi mainitulla tavalla saadaan säröt tyyliin "kaikki kumoon ja taivas myös". Jälkimmäinen tapa on taas hienovaraisempi ja taiteellisempi jolla tuotetaan niitä kaikkia häröilysoundeja etc. Sitten kolmas tunnistettava tyyli on ottaa rouhea vahvistin tai rouhea kanava ja rakennetaan säröt käyttämällä overdrivereitä tms. Varmaan näillä kaikilla tavoilla voidaan saada aikaiseksi hyvin monenlaisia sointimaailmoja, mutta olen ollut huomaavinani, että hevihemmot tykkää higainvahvarista ja rock- ja blueshemmot tykkää rouheasta vahvistimesta jota sitten tarpeen mukaan boostaillaan. Suurin osa varmaan yhdistelee näitä kaikkia tapoja boostaamalla higain vahvistinta tai soittamalla rouheaa rokkikonetta plug&play periaatteella ja kaikkea siltä väliltä.
 
Itse en ole tästä särömaailmasta paikkaani löytänyt enkä vielä tiedä miten särjöä tykkään tuottaa enkä edes sitä minkälaiset säröt ovat mieleeni. Oikeastaan minulle on alkanut vasta valjeta minkälaisesta säröstä en tykkää. Jossakin vaiheessa kun säröä aletaan lisätä, niin se säröytyminen ylittää sen kynnyksen jossa särön huippu on semmoinen vähän tylppä tai pyöreä ja sinne alkaa ilmaantua semmoisia teräviä huippuja, jotka erottuvat semmoisena heinäsirkkamaisena sirityksenä muuten kauniin särömaton päällä. Tämä yleensä alkaa ilmetä jollakin tietyllä taajuudella muita enemmän ja siitä syntyy semmoinen erottuva rajapinta jonka jälkeen sointi ei enää ole miellyttävä (olisiko tämä sitä ylämiddlesiritystä?). Siitä en pidä ja olen huomannut että sitä voi siivota joko pakittamalla sitä säröä tai sitten kitaran tonella voi leikata liikaa siritystä. Toinen ilmiö mitä pyrin välttämään on särön puuroutuminen eli kaikkein miellyttävintä se on kun soinnin erottelevuus säilyy. Kolmas mitä pyrin särösoinneissa säilyttämään, on kitaran dynamiikka eli lähinnä soittimen atakin luonne ja myös soiton voimakkuuden suhde säröön ja soinnin voimaan tulee säilyä mahdollisimman pitkälle. Särön kompressoiva luonne tietenkin tekee tästä asiasta tietynlaista tasapainoilua, mutta yksinkertaisilla vehkeillä se on helpompaa. Yhden tempun poneilla voi luoda tilanteen jolloin jokainen purkki, piuha ja nappula on mahdollisimman hyvin jäljitettävissä signaalitiellä.
 
Olen kuunnellut monien teidän kamaesittelypätkiä ja sooloskabavetoja ja en voi muuta kuin ihailla kuinka hyvin keskimäärin hanskaatte soundinne. Toivon itsekin joskus pääseväni samaan. Olen vain ymmärtänyt ettei se onnistu summamutikassa kalliita kamppeita ostellen, vaan pitää yrittää jotenkin saada ajatus mukaan siihen miten signaalitiensä järjestää. Siksi olen päättänyt hylätä kaiken sievistelyn ja ylpeyteni ja uskaltaudun tekemään näitä tyhmiä kysymyksiä täällä foorumilla. Kiitos kaikesta pitkämielisyydestänne.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
LaMotta
30.03.2013 19:14:10 (muokattu 30.03.2013 19:54:20)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuossa esimerkiksi on työssä VOX ja TS-9 https://fi-fi.facebook.com/photo.ph … t=vb.100003306369448&type=2&theater
 
hallu: Olen säröjen maailmaan muusikoiden netissä tutustuessani huomannut kolme filosofista lähestymistapaa säröilyyn. Yksi on ottaa ne säröt vahvistimesta eli otetaan joku higain vahvistin josta väännetään nupit yhteentoista jolloin signaali on niin rutussa ettei se vaan mene enempää ruttuun. Tässä ratkaisussa ei tarvita ollenkaan pedaaleja vahvistimen eteen ja efektiluuppiin voidaan sitten oman maun mukaan laittaa moduloijia ja viiveitä. Toinen tapa on ottaa vahvistin, jossa on paljon headroomia (tilaa pään päällä? huonekorkeus?) puhtaassa kanavassa ja rakennellaan se särö pelkästään pedaaleilla fuzzia ja semmoista siihen eteen mitä nyt kukanenkin keksii. Ensiksi mainitulla tavalla saadaan säröt tyyliin "kaikki kumoon ja taivas myös". Jälkimmäinen tapa on taas hienovaraisempi ja taiteellisempi jolla tuotetaan niitä kaikkia häröilysoundeja etc. Sitten kolmas tunnistettava tyyli on ottaa rouhea vahvistin tai rouhea kanava ja rakennetaan säröt käyttämällä overdrivereitä tms.
 
Sitten on vielä mustana hevosena kitaran volumesäädin.
 
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet."
the-Antero
30.03.2013 19:36:41
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallulle hyvää pohdintaa ja kaikki oikein päteviä soundin metsästyksessä.
 
Oma käyttöni ts9n kanssa oli se että otin vahvaristani särön ja siihen päälle vedin ts9n antamaan sitä räyhäkkyyttä lisää. Periaatteessa siis boosterina käytin sitä. Hyvät rässisäröt siitä irtosi. Samaan hommaan toimi proco rat hyvin joten se korvasi vuosien jälkeen tube screamerin.
 
Nykyään soittelen vahvarin säröillä ja fuzzeilla :) voi voi, loputon suo tuo säröpurkkien maailma...
 
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja.
jkourula
30.03.2013 20:15:11 (muokattu 30.03.2013 20:16:07)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pedaalien maailmassahan overdrive, distortion ja fuzz -nimityksiä käytetään pääasiassa kuvaamaan särön laatua ja määrää. Pelkkää etuvahvistinta kutsuisin joko juuri etuvahvistimeksi tai boostiksi. Itse ainakin käytän overdrivejä ilman että yliohjaan vahvistinta. Sellainenkin särö, joka ei varsinaisesti kuulosta vielä säröltä, voi mukavasti paksuntaa saundia ja lisätä harmonisia kerrannaisia.
 
Klippaus on juuri tyypillisintä säröä, missä normaalisti siniaaltomaisesta signaalista ns. huiput tasaantuvat ja signaali menee lähemmäs kanttiaaltoa. Säröä voidaan pedaaleissa tehdä juuri klippausdiodeilla (tai käyttäen transistoria diodimaisessa kytkennässä) tai sitten yliohjaamalla transistoreja tai opampeja ja on joissain pedaaleissa putkiakin käytetty. Esim. Rat sisältää klippausdiodeja ja osa säröstä tulee opampista, Tubescreamer on klassinen klippausdiodi-overdrive, monet uudemmat vahvistinta emuloivat säröpedaalit (esim. Catalinbread DLS) on toteuttu kytkemällä transistoreja vahvistinmaiseen kytkentään, fuzz facessa on taasen kaksi transistoria sellaisessa kytkennässä, että toinen yliohjautuu.
 
On myös olemassa muun tyyppistä säröä kuin klippausta, esim. crossover distortionia. Pedaalimuodossa sitä saa mm. Zvex Machinesta.
 
blues guitar
30.03.2013 20:17:31
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Signaaliketjuun voi myös laittaa useita säröpedaaleita sarjaan. Lopputuloksena ei kuitenkaan välttämättä ole lisääntynyt särön määrä, vaan erilainen soundi.
Erilaisten pedaalien järjestyksen vaihtaminen myös tuottaa erilaisen lopputuloksen soundiin.
 
...ajan H-D:llä pitkin suomee...antaa kitaran laulaa vaan...juomaksi kelpaa vain Scotch Single Malt...
Kefiiri
30.03.2013 20:54:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tubescreamer on siitä ovela kytkentä, että se korostaa korkeita taajuuksia, jotka sitten leikkaantuvat ensimmäisenä. Sointiin tulee säröä, mutta kokonaissoundi ei muhjuunnu futsimaiseksi, koska matalammat taajuudet säröytyvät vähemmän.
 
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas
Laulava Kylätohtori
30.03.2013 21:10:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

the-Antero:Klassikko od speduja on Ibanez TS9 sekä 808. Maxon tekee myös tubescreameria oisko ollu od9 tai jotain. Bossilta löytyy SD-1 ja sittenhän noita on vaikka mitä muita klooneja yms. Digitechillä on Bad Monkey joka on ihan hyväksi haukuttu. Vaihtoehtoja ja hintoja löytyy paljon :) eikun testailemaan. Itse käytin TS9iä varmaan kuusi vuotta. Möin sen pois koska sain proco rat:ista riittävän samanlaisen soundin plus paljon muuta :)
 
Kovia vehkeitä (itse lisään joukkoon Maxonin Vintage Overdrive Pro VOP-9:n), mutta sanoisin, että nämä ovat ehkä parhaimmillaan boostamaan vahvistimen säröä kuin säröttämään täysin puhdasta vahvistinta. Kuten jo sanottiin, niin kahdella od:lla voi saada parempaa soundia kuin yhdestä. Idea on, että ennemmin kaksi säröä pienellä gainilla kuin yksi suurella.
 
Loputon suohan tämä on kuten jo todettiin. Hauskaa puuhaa, mutta muuttuu tympeäksi, jos mopo lähtee käsistä, kuten helposti käy... ;)
 
Met trasikoittim bisi Vanha Rauma iha vaa aikanguluks.
the-Antero
30.03.2013 21:21:08
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Laulava Kylätohtori: Loputon suohan tämä on kuten jo todettiin. Hauskaa puuhaa, mutta muuttuu tympeäksi, jos mopo lähtee käsistä, kuten helposti käy... ;)
 
Eikai siitä tympeää tule kutenkaan :D hauskaa mulla on ollu pedaalien kanssa, niin ostaessa kuin myydessä.
 
Nyt noista od:sta kaasuttelis Maxonin tube screamer. ;) ja fuzzit valitettavasti kokoajan :D
 
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja.
Gabe
31.03.2013 00:29:55 (muokattu 31.03.2013 00:34:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: kaikkein miellyttävintä se on kun soinnin erottelevuus säilyy. Kolmas mitä pyrin särösoinneissa säilyttämään, on kitaran dynamiikka eli lähinnä soittimen atakin luonne ja myös soiton voimakkuuden suhde säröön ja soinnin voimaan tulee säilyä mahdollisimman pitkälle.
 
Hallulle plussaa ennakkoluulottomasta otteesta asioihin. Tässä tulikin jo yllä hyvää infoa itse kysymykseesi. Itse haen overdrivesta juuri sellaista kohtuullisen mietoa säröä joka ei liiaksi väritä kitaran ja vahvistimen omaa soundia, tähän löysin autuuden Mad Professor SHOD:sta. Distortioniksi näyttää valikoituneen saman lafkan Mighty Red Distortion, hyvä Fuzz olisi vielä haussa...
 
Hyvän särön etsiminen on hauskaa puuhaa. :) Tuon kuvauksesi luettuani uskallan suositella ainakin testaamaan tuota Sweet Honeyta, se suhtautuu myös aika mukavasti erilaisiin vahvistimiin ja kitaroihin.
the-Antero
31.03.2013 09:16:22
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: hyvä Fuzz olisi vielä haussa...
 
Millasta fuzzia haet? Minkä tyyppistä siis?
 
Hyvän särön etsiminen on hauskaa puuhaa. :) Tuon kuvauksesi luettuani uskallan suositella ainakin testaamaan tuota Sweet Honeyta, se suhtautuu myös aika mukavasti erilaisiin vahvistimiin ja kitaroihin.
 
Mä arvasin että sanot tuon SHOD:n :) siksi jätinkin sen pois (ja sinsi että itellä ei siitä ole kokemusta) :)
 
Musiikki ei tunne rajoja, eivätkä kitaristit tunne nuotteja.
Gabe
31.03.2013 11:03:48 (muokattu 31.03.2013 11:04:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

the-Antero: Millasta fuzzia haet? Minkä tyyppistä siis?
 
Tästä aiheesta olen vasta raapaissut pintaa, eli en osaa vielä aivan täysin hahmottaa mitä tarkalleen ottaen haluan. Luulin pitkään että koko fuzz ei ole lainkaan minua varten, mutta sitten menin kokeilemaan erästä itsetehtyä nimetöntä germanium-transistoreilla varustettua fuzzia. Siitä sai tosi kivan soundin, tosi rujoa pörinää. Eli kaiketi aika perinteinen fuzzi olisi haussa. Pitää hieman testailla erilaisia purkkeja jotta tästä saa paremman käsityksen.
 
Mä arvasin että sanot tuon SHOD:n :) siksi jätinkin sen pois (ja sinsi että itellä ei siitä ole kokemusta) :)
 
Meinasin pitää suuni supussa.. mutta oli pakko taas aloittaa hehkutus kun luin tuon hallun kuvauksen. ;)
fox
31.03.2013 11:28:28
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: Eli kaiketi aika perinteinen fuzzi olisi haussa. Pitää hieman testailla erilaisia purkkeja jotta tästä saa paremman käsityksen.
 
Se on niin perin hankalaa, tuo fuzzi-politiikka.. Jollekulle se "perinteinen" on joku klippausdiodeilla toteutettu, jollekulle taas trankuilla, tai jopa operaatiovahvistinpohjainen. Sitten on ne joille ei oikein maistu mikään noista simppeleistä, vaan tarvitaan futsiloota jossa on "riittävästi" säädettäviä parametreja.
Ja loppupelissä se "paras" futsi on kuitenkin siitä äänentoistoketjusta ja soittajan omista mieltymyksistä kiinni. Jos vaikka minä mainostaisin sulle, että "Kyllä se kaikkein paras on 80-luvun alkupuolen PE-lehdessä (Practical Electronics) julkaistu PE Smooth Fuzz.."
No, eipä mittää, kyllähän se hyvä on. Oot vaan vähän etäällä, meillä olis mm. tuollanen tuolla studiolla, tai parikin, aikoinaan tuli tehtyä. Tai sitten International Musician & Recording World -lehden IMRW Squarer vois olla hyvä. Sellainen "kanttiaaltomuotoilija". Tai... (tähän loputonta listaa..)
 
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Gabe
31.03.2013 18:58:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

fox: Se on niin perin hankalaa, tuo fuzzi-politiikka.. Jollekulle se "perinteinen" on joku klippausdiodeilla toteutettu, jollekulle taas trankuilla, tai jopa operaatiovahvistinpohjainen. Sitten on ne joille ei oikein maistu mikään noista simppeleistä, vaan tarvitaan futsiloota jossa on "riittävästi" säädettäviä parametreja.
Ja loppupelissä se "paras" futsi on kuitenkin siitä äänentoistoketjusta ja soittajan omista mieltymyksistä kiinni. Jos vaikka minä mainostaisin sulle, että "Kyllä se kaikkein paras on 80-luvun alkupuolen PE-lehdessä (Practical Electronics) julkaistu PE Smooth Fuzz.."
No, eipä mittää, kyllähän se hyvä on. Oot vaan vähän etäällä, meillä olis mm. tuollanen tuolla studiolla, tai parikin, aikoinaan tuli tehtyä. Tai sitten International Musician & Recording World -lehden IMRW Squarer vois olla hyvä. Sellainen "kanttiaaltomuotoilija". Tai... (tähän loputonta listaa..)

 
Näinhän se on, kaikkihan on loppupeleissä mielipideasioita. Joku viisas sanoi joskus hyvin: "'Hyvää tai huonoa soundia ei ole. On vain sounditarve." Onneksi näitä Fuzzejakin löytyy lähipiiristä kiitettävä pino, pitää jossain välissä taas siepata läjä testiin että saa omilla kamoilla rauhassa selvitellä asiaa. Samalla metodilla löytyi hyvä OD:kin. Noh, mutta ei ollut tarkoitus röystää hallun overdrive ketjua tähän. :) Pitää palata kysymyksineni asiaan tuonnempana vaikka tuolla fuzz-ketjussa.
hallu
31.03.2013 19:01:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gabe: Hallulle plussaa ennakkoluulottomasta otteesta asioihin. Tässä tulikin jo yllä hyvää infoa itse kysymykseesi. Itse haen overdrivesta juuri sellaista kohtuullisen mietoa säröä joka ei liiaksi väritä kitaran ja vahvistimen omaa soundia, tähän löysin autuuden Mad Professor SHOD:sta. Distortioniksi näyttää valikoituneen saman lafkan Mighty Red Distortion, hyvä Fuzz olisi vielä haussa...
 
Hyvän särön etsiminen on hauskaa puuhaa. :) Tuon kuvauksesi luettuani uskallan suositella ainakin testaamaan tuota Sweet Honeyta, se suhtautuu myös aika mukavasti erilaisiin vahvistimiin ja kitaroihin.

 
Juu kiitosta vaan. Kävin katselemassa nettisivuilla esittelyvideoita noista polkimista ja täytyy myöntää kautta tunnustaa että tuo Mad Professorin suloisen hunajainen yliohjain erottui edukseen. Itse asiassa pidin siitä videon perusteella:-). Tota noin.... tuo ehdottamasi pedaali näyttää toimivan juuri sen logiikan mukaan josta itse tykkään eli se näyttää olevan huomattavan dynaaminen laite.
 
Vertailin sitä parin muun pedaalin esittelyvideon kanssa ja juuri dynamiikkanäyttää olevan madprofessorin vahvuus. Esimerkiksi T-Rexin mölleriin verrattuna Mad Professoria voi ohjata soittotatsilla kun T-rexissä on namiska jokaista soundia varten. Ei sekään mitenkään huonolta sinällään vaikuttanut, mutta T-rexit ei taida nauttia muusikoiden netin hyväksyntää. Toisaalta tuo SHOD alkoi loistaa kuin keidas autiomaassa noiden videoiden perusteella:-D
 
Semmoinen homma vain kiinnitti huomiotani enkä oikein löytänyt sille selitystä, että MadProfessoreita oli samassakin kaupassa kahdella eri hinnalla (esim. SHOD oli sekä 245 sekä 179 euroa). Ei kuitenkaan käynyt ilmi mistä siinä oli kyse ihan samanlaisia laitteita molemmat. Onko siinä kyse jostakin verottomasta hinnasta tms.? ei välttämättä kuulu tämän topikin aiheeseen, mutta hämmensi vain kun yli viiden kympin hintaero. Aika kalliitahan nuo Mad Professorit on, mutta toisaalta niin on t-rexitkin.
 
PS: tämä minun teoreettinen pohdintani säröjen maailmasta taisi nyt lipsahtaa kamarunkkaukseksi:-). Tuli vaan semmoinen olo että MadProfessori SHOD on pakko saada:-)
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «