Aihe: Soitonopetuksen monet puolet 1
Muusa 02.05.2004 21:50:50
Minkälaisia kokemuksia soitonopetustyöstä? Mokia? Iloisia yllätyksiä? Oppilaspersoonia..? Kirjoitelkaa!
mklami 03.05.2004 15:28:22
Minkälaisia kokemuksia soitonopetustyöstä? Mokia? Iloisia yllätyksiä? Oppilaspersoonia..? Kirjoitelkaa! Oon opettanut sekä musiikin teoriaa että säveltapailua kohta 3 vuotta, ja viimeisen vuoden myös kitaran soittoa. Reippaasti yli 100-päiseen oppilasmäärääni (siis oppilaiden lukumäärä yhteensä viimeisen 3 vuoden aikana... ;) mahtuu tottakai tapauksia laidasta laitaan. Koitan jossain vaiheessa kirjoitella parhaimpia paloja :D Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success. - Vangelis --- Tavoittelemalla mahdotonta saattaa saavuttaa mahdollisen. --- Ei pidä yrittää perse edellä puuhun.
Kapt. Bratislava 05.05.2004 18:30:18
Kuvitelkaapa itseänne kitaristien kanssa viettämänne baari-illan jälkeen opettamaan päässä jyskyttäen kitisevää kakaraa (siis klassista kitaraa) joka ei ole jaksanut harjoitella läksyjään ja vaatii joka tunti soittaa rockia. "Kun isä ei anna ostaa sähkökitaraa". Sitten käydään joka helvetin tunti läpi jotain Chicken Danceja tai muita David Kingin kuolemattomia klassikoita.. ei ei. Pitäisi varmaan opiskella lisää niin pääsisi opettamaan vähän isompia tyyppejä, varmaan niitäkin joskus. Opetustyö ei kyllä ole minun heiniäni. Paljon hauskempaa on istua yleisön edessä soittamassa kuin kävellä kahvikuppi kädessä ympäri huonetta ja neuvoa sadannetta kertaa miten sen sormen kanssa oikein kuuluu näpätä. Tai näyttää miten kynsiä kuuluu viilata tms. Vaatii kyllä perhananmoisia hermoja tulla toimeen noiden pienempien kanssa. Toisaalta, en mäkään osaisi nyt soitella jos mun eka maikka olisi ollut yhtä lyhytpinnainen kuin minä..:) Parempi kuolema kuin tappio.
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

› Keskustelualueet ‹
› Haku tästä aiheesta / Haku ‹
› Säännöt ‹

Klassinen ›