Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Nelisormimangusti: , voidaan olettaa vajaamuodon olevan peräisin dominantilta D7b9 ja mollissa on hiukan harmonista väriä.
 
Asteikko harmonisen mollin viides moodi eli mixb2b6.

baron: Asteikko harmonisen mollin viides moodi eli mixb2b6.
 
Klezmer rules!

Läjä kysymyksiä, jotka poimin toisesta kyselyketjustani, jos vaikka löytäisivät täältä paremmin vastauksia.
 
- Relatiivinen dominantti rautalangasta vääntäen?
 
- Vaikuttavatko moodit sointuanalyysiin mitenkään? Tai, että jos on A-doorisessa kulkeva, niin merkataanko se sitten kuitenkin luonnolliseksi molliksi vai miten? Vai käytetäänkö sointuanalyyseissä edes tarkennusta luonnollinen/harmoninen jne.?
 
- Miksi kutsutaan ii/vi-tyyppistä sointuastemerkintää? Välisupertoonikaksi? :)
 
- Sointukulku C-D-Am-C-D-Am-Em-C-D-Am-C-D-E menis varmaan vikaa lukuunottamatta luonnollisessa A-mollissa, mutta mikä toi E-duuri on? Miksikä asteeksi se ois järkevä merkata? Harmonisesta mollistahan tommonen löytyis, mut. Häh. Liekö niin, että luonnolliseen molliin saa lainata soinnun harmonisesta? Jos näin, niin miten semmonen merkitään?

Aukikco: - Sointukulku C-D-Am-C-D-Am-Em-C-D-Am-C-D-E menis varmaan vikaa lukuunottamatta luonnollisessa A-mollissa, mutta mikä toi E-duuri on? Miksikä asteeksi se ois järkevä merkata? Harmonisesta mollistahan tommonen löytyis, mut. Häh. Liekö niin, että luonnolliseen molliin saa lainata soinnun harmonisesta? Jos näin, niin miten semmonen merkitään?
 
Jostain syystä:-) korvaa miellyttää enemmän mollikappaleen lopetus E7-Am kuin Em-Am.
Niimpä usein/useimmiten viidennen asteen sointu otetaan harmonisesta mollista, saadaan se johtosävel G# joka purkautuu A:han.
Mollipiisissä on erittäin tavallista että vaihdellaan luonnollisen, harmonisen ja melodisen mollin välillä.
Doorinen on hyvin tavallinen "molliasteikko".
Sointuanalyysissä yksikertaisesti vain V7.

Aukikco: - Relatiivinen dominantti rautalangasta vääntäen?
 
Käytännössä VII tai bVII asteen dominanttisointu.
Hämätään että oltaisiin muka menossa suurta tai pientä terssiä korkeammalle kuin todellisuudessa mennään (jonkunlainen "harhalopuke")

Aukikco: - Miksi kutsutaan ii/vi-tyyppistä sointuastemerkintää? Välisupertoonikaksi? :)
 
En ole ikinä nähnyt mutta jos yrittäisi analysoida mitä tarkoittaa:
VI:n asteen soinnulle toinen aste?
Esim C-duurissa Hm7b5????.
Paljon simppelimpää merkitä VII-aste.
 
Loogiseksi tulisi jos sointukierto
Hm7b5 - E7 - Am analysoitaisiin
II-V/VIm

baron: En ole ikinä nähnyt mutta jos yrittäisi analysoida mitä tarkoittaa:
VI:n asteen soinnulle toinen aste?
Esim C-duurissa Hm7b5????.
Paljon simppelimpää merkitä VII-aste.
 
Tuontyyppistä merkintää voi käyttää, jos sointu on lainasointu jostain toisesta sävellajista (muukin kuin välidominantti) ja sävellajin vaihdoksen merkitseminen tuntuu perusteettomalta joko sen lyhytaikaisuuden vuoksi tai siksi että "oikea" purkaussointu puuttuu. Pääsääntöisesti pitäisi pyrkiä siihen, että asteet olisivat kulloisenkin vallitsevan sävellajin mukaisia. Ja funktionaalisen sointuanalyysin perusidean mukaisesti soinnun astemerkinnästä pitäisi tietysti käydä ilmi soinnun teho suhteessa senhetkiseen tonaaliseen keskukseen. Eli vaikka Hm7b5 voikin olla C-duurissa VII asteen dominanttitehoinen sointu, niin jos on tapahtunut tai tapahtumassa modulaatio tai tonikisaatio rinnakkaismolliin ja se toimiikin II asteen sointuna, niin silloin se pitää sellaiseksi merkitä, koska se on silloin menettänyt "alkuperäisen" tehonsa ja saanut uuden.
 
Yesterday ei muuten ole ihan kaikkein helpoimmin ja yksiselitteisimmin sointuanalysoitava kappale! Mikä esimerkiksi on sen toinen sointu? Miten analysoit 4 viimeistä sointua? Mikä on kappaleen sävellaji? :)
 
EDIT: Nyt tuli flashback: onko tästä puhuttu joskus aiemminkin? Vai oliko se joku toinen Beales-biisi?

Rantsu:
Yesterday ei muuten ole ihan kaikkein helpoimmin ja yksiselitteisimmin sointuanalysoitava kappale! Mikä esimerkiksi on sen toinen sointu? Miten analysoit 4 viimeistä sointua? Mikä on kappaleen sävellaji? :)
 
EDIT: Nyt tuli flashback: onko tästä puhuttu joskus aiemminkin? Vai oliko se joku toinen Beales-biisi?
 
Mulla oli siinä ongelmia ja aloitin keskustelun ja muistelen että ratkaisutkin löytyi:-)

baron: Mulla oli siinä ongelmia ja aloitin keskustelun ja muistelen että ratkaisutkin löytyi:-)
 
Niinhän se oli. :)

baron: Mollipiisissä on erittäin tavallista että vaihdellaan luonnollisen, harmonisen ja melodisen mollin välillä.
Doorinen on hyvin tavallinen "molliasteikko".
Sointuanalyysissä yksikertaisesti vain V7.
 
Koskeeko tämä kaikkia moodeja ja asteikkoja? Ts. eritelläänkö käytettyä asteikkoa sointuanalyysissä mitenkään, vai oletetaanko vain, että se käy joka tapauksessa riittävän selkeäksi käytetyistä soinnuista?

Aukikco: Koskeeko tämä kaikkia moodeja ja asteikkoja? Ts. eritelläänkö käytettyä asteikkoa sointuanalyysissä mitenkään, vai oletetaanko vain, että se käy joka tapauksessa riittävän selkeäksi käytetyistä soinnuista?
 
En oikein ymmärrä kysymystäsi?
Duuriasteikko on yksiselitteinen, molliasteikot ei.
 
Teet ensin funktionaalisen sointuanalyysin (tolppa-analyysin) ja sitten etsit mikä asteikko sopisi improvisointiin.
Usein sopisi useampikin, niistä voi valkata "kivoimman"!
 
Sopivat asteikot löytyvät duurin, harmonisen duurin tai mollien moodeista.
Jos ei löydy niin kyseessä jotain "etnomusaa".
 
Edit:
1. Ensiksi päätät sävellajin (piisin aikana sävellaji voi vaihdella, lyhytaikainen = tonikisaatio, pitempiaikainen modulaatio)
2. Sitten täytät sointusävelien välit sävellajin sävelillä saadaksesi asteikon.
3. Silloin sulla on käyttökelpoinen asteikko, ei sille tarvitse tietää nimeä että voisi käyttää.
4. Jos haluat sille nimen voit alkaa etsiä sitä duuri- tai molliasteikkojen moodeista.
 
Edit2:
C7=
C-duurissa C D E F G A Bb C = miksolyydinen, V/IV
F-duurissa samat sävelet, miksolyydinen, V
Db-duurissa C Db E F G Ab Bb C = mixb2b6 = fryyginen dominantti = harmonisen mollin viides moodi, rV/III
Eb-duurissa C D E F G Ab Bb C = mixb6 = melodisen mollin viides moodi, V/II
D-duurissa C D E F# G A Bb C = overtone = ylä-ääniasteikko = lyydinen dominantti = melodisen mollin neljäs moodi, rV/bIII
G-duurissa sama asteikko kuin yllä, IV7 tai sV/III (F#7 tritonuskorvaus)
H-duurissa C D E F# G A Bb C = overtone, F#7:n tritonuskorvaus/sijaisdominantti, sV/I
jne.

baron:
C7=
 
Hyvin selostettu muuten, mutta:
 
G-duurissa sama asteikko kuin yllä, V/bVII
 
Asteikko on overtone, mutta harvemmin IV asteen 7-sointu toimii bVII:lle välidominanttina, ellei kyse ole jostain pidemmästä välidominantti/tritonuskorvausketjusta. Muutenkaan 7-soinnun ei ole välttämättä pakko olla dominanttitehoinen (etenkin jos kvintti on muuntamaton), vaan se voi esiintyä jopa I asteella (blues).
 
Jos näen G-duuribiisissä C7:n, ajattelen itse sen IV7- tai sV/III -sointuna, tilanteesta riippuen.
 
H-duurissa C7 on todellakin sV ja asteikko on overtone - tämä rinnakkaisuus kannattaa huomioida myös F#7alt-sointuun ja asteikkoon nähden.

Janus: Hyvin selostettu muuten, mutta:
Jos näen G-duuribiisissä C7:n, ajattelen itse sen IV7- tai sV/III -sointuna, tilanteesta riippuen.
 
Kiitti kommentista, korjasin.

Tää voi olla vähän turha kysymys, mutta on jokseekin hahmotusvaikeuksia kun on ollu musajutuista niin kauan poissa.. Onko RMM#11 sama asia asteikkona kuin harmonisen duurin neljäs moodi? Liekö tällaista käytössä esmes improvisaatiopohjaisessa musassa paljoa? Pitkästä aikaa soittelun tulos johti siihen, että tommosessa skaalassa/moodissahan on ihan kiva soundi omaan korvaan.
 
E:
Oisko toi sointu sitten mMaj13#11 tai jotain.. kuulostaa mMaj7add#11-muodolla tosi kivalta kun se ois ikään kuin bVI-asteen sointu jonka purkaa yköselle; esmes BbmMaj7add#11 - Dm tai vastaavaa. Mistähän tää johtuu, vai onko allekirjoittaneella korvissa häikkää? :D
 
E2:
Tai no joo.. Bb -> A, E -> F, C# -> D ja A on käytännössä jo kvinttinä siellä niin jää paikalleen.. Kaipa ihan looginen purkaus? Tossa soinnussa ehkä toi kohdesoinnun sekunnin ja terssin olo yhtä aikaa tekee jotain?

Tonski: Tää voi olla vähän turha kysymys, mutta on jokseekin hahmotusvaikeuksia kun on ollu musajutuista niin kauan poissa.. Onko RMM#11 sama asia asteikkona kuin harmonisen duurin neljäs moodi? Liekö tällaista käytössä esmes improvisaatiopohjaisessa musassa paljoa? Pitkästä aikaa soittelun tulos johti siihen, että tommosessa skaalassa/moodissahan on ihan kiva soundi omaan korvaan.
 
On se sama. Se on Jazz Minor #11, toinen nimi sille on Lydian b3.
Mun teoriamaikka opetti että harmonisen duurin moodeista vain kolmosella ja vitosella on käyttöä mutta mikä estää neljättä käyttämästä jos tykkää:-)
 
Täydellisenä sointuna mainitsemasi XmMaj13#11 joka sisältää asteikon kaikki sävelet:-) mutta asteikon luonne yksiselitteisesti selittyy xmMaj7#11 soinnulla.

tämänpä jo tonne kitarapalstalle postasin, mutta tajusin että tännehän tämä oikeastaan kuuluu:
 
Erään nimeltä mainitsemattoman 70-lukulaisen popbändin biisiä analysoidessa löytyi sointujen E 6/9 ja Dmaj9 välistä tällainen pino ääniä johtosoinnuksi:
(matalat matalimpana)

piano:
F#
C#
B
G

D#
D# (okt)

basisti:
C#

päänsisä keksii seuraavia nimityksiä:
-Gmaj7 b5 #5 /C#
-D#7 #5 #9 /C#

just. keksiikö kukaan fiksumpaa merkintätapaa?

Chunga: just. keksiikö kukaan fiksumpaa merkintätapaa?
 
Eb7#9#5
Normaali alt (altered/muunne) sointu.
Voi lyhentää Eb7alt.
 
Jos haluaa tehdä G soinnun niin Gmaj7b5addb13 mutta tää on "snobbailua", kun löytyy E ja D pohjaisten sointujen välistä niin ym on totta.
 
Edit: Kun haluaa säveljoukosta reaalisointumerkinnän niin ensin etsitään se perussävel jolle löytyy terssi ja septimi ja merkitään sitten muut sävelet enemmän tai vähemmän muunnetuiksi lisäsäveliksi.

baron: Eb7#9#5
Normaali alt (altered/muunne) sointu.
Voi lyhentää Eb7alt.
 
Eb7altin sävelet (enharmonisesti) kyllä, mutta kun basso tulee kohteelle (D) puoli sävelaskelta alhaalta, C# hahmottuu kyllä ennemmin terssiksi kuin septimiksi. Dominanttisoinnun septimikäännös (Eb7/Db) purkautuisi koko- tai puolisävelaskeleen alaspäin (esim. Abm/Cb, Ab/C).
 
Tossa pianovoicingissa yläkerta muistuttaa A13-sointua ilman perusääntä, ja D# välissä olisi #11. Perusääni puuttuu tuosta voicingista, mutta mä sanoisin siitä huolimatta A13(#11)/C# - ja tolppa-analyysi tuolle pätkälle siis

     6
V / V  / I
     5

 
EDIT: Hankala ilman kuulokuvaa (esim. melodialinja jeesaisi) analysoida tarkemmin.

päänsisä keksii seuraavia nimityksiä:
-Gmaj7 b5 #5 /C#
-D#7 #5 #9 /C#

just. keksiikö kukaan fiksumpaa merkintätapaa?
 
Olet erittäin lähellä totuutta. Tuota ensimmäistä kun vielä hieman selkeyttää enharmonioiden puolesta:
 
Gmaj7#5/C# (b5 olisi tässä tapauksessa #11, mutta sitä ei välttämättä tarvitse merkata kun se löytyy bassoäänestä). Tai sitten tosiaan Gmaj7#5#11/C#
 
D#7#5#9/C# on hyvä merkintä, kun tuon soinnun perusmuoto (terssipino + bassoääni) tuottaa kyseisen hajotuksen, mikäli tulkitsin merkintäsi oikein. Eli pianisti saattasi tarjota oikeaa hajotusta ensimmäisenä ratkaisuna primavista -tilanteessa.

Kirjoittaisin nuo septimin jälkeiset lisäsävelet (eli #9) selkeyden vuoksi pienemmällä yläindeksiin tai sulkeisiin, jos kirjailee käsin tai on notaatio-ohjelma käytössä: D#7#5(#9)/C#
 
Mainio sointu. Kenties Mahavishnulta plokattu? Kenny Wheeleriltä löytyy myös aika monesta biisistä.