Kitarat: kitarakamat ›

JaaGeRMaisTeR: Koti käyttöön tuota lyijytinaa vois vielä myydä... Ei tarvi niin paljon lämpöä sulattamiseen.
 
Tuli tuota YE:n sivua selattua ja sieltä ainakin tuota lyijyllistä saa.
 
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&productCat=2288

Vilpur1: Muusikoiden.netin perusohjehan on "osta käytettynä". Ite ostin puoli vahingossa yhden kitarakaupan yhteydessä myyjän vanhan Wellerin 50 eurolla jonka hinta näytti YE:ssä olevan hieman päälle 200€. Sieltä hain sitten lisäkärkiä yms. ja siellä sanoivat että näitä kyllä uskaltaa ostaa käytettynä.
 
Lisäksi tuollaisella peruskolvilla, jossa ei ole lämpötilansäätöä, voi jopa saada komponentit käsittääkseni rikki.
 
Joo wellereitä uskaltaa huoletta ostaa käytettyinä. Huomasn tuossa, että oma Welleri täytti 30 vuotta.

JaaGeRMaisTeR: Koti käyttöön tuota lyijytinaa vois vielä myydä... Ei tarvi niin paljon lämpöä sulattamiseen. Toisaalta itellä tuota löytyy jokunen metri kun työmaalta melkeen täys rulla sitä löyty.
 
Saahan sitä kotikäyttöön myydäkin. SP-elektroniikasta tuossa jokin aika takaperin ostin kaksi isoa rullaa lyijyllistä tinaa. Pitäis kohtapuoliin hakea uusi satsi, toinen rulla menossa.

Okei, nyt on ostettuna pelit ja vehkeet. Kävin tänään motonetissä ostamassa juotosaseman Stannol 300, jonka pitäisi lämmetä 450 asteeseen saakka. Yhden mm paksuista tinaa, jossa pitäisi olla lyijyä. Apukäsi suurennuslasilla ja yleismittari Mastech MS8233B. Johdonkuorinta pihdit lähti myös mukaan ja alumiinisalkku, jossa suunnittelin säilyttäväni noita tavaroita. Reilu satanen tuohon meni pötkölleen joten ei nyt ihan järjettömän kallista, mutta kirpaiseehan se vähän.
 
Yleismittarin hyödyllisyys vähän arveluttaa, koska en osaa vielä sellaista käyttää enkä siksi raatsinut ostaa kallista vaan tällasen halvemman ja yksinkertaisemman malliin päädyin. Kolvaamiseen olen netistä paljon ohjeita etsinyt ja sitä meinaan hyt ruveta käytännössä harjoittelemaan, mutta osaisiko joku antaa vinkkejä, miten tätä yleismittaria hyödynnetään? luin kyllä laitteen käyttöohjeen. Käsittääkseni homma menee niin, että tällä mittarilla voidaan mitata virtapiirin ja maan potentiaalieroa eli jännitettä. Ja sitten tällä kai pitäisi voida mitata vastusta (en ole vielä ehtinyt googlettaa, että mitä se tarkoittaa).
 
Ostin tämän mittarin voidakseni mittaamalla selvittää mikä johto en ehjä ja mikä poikki. Lisäksi suunnittelin, että myöhäisemmässä vaiheessa kun taidot karttuvat , opettelisin itse biasoimaan nuo putkivahvistimet, mihin nähdäkseni tarvitaan tällaista mittaria.
 
Ajattelin, että voisin harjoitella tämän mittarin käyttöä mittaamalla vaikkapa noiden kitaroiden mikrofonien ulostulut, jos joku ystävällisesti viitsisi kertoa miten se tapahtuu.

hallu:Ajattelin, että voisin harjoitella tämän mittarin käyttöä mittaamalla vaikkapa noiden kitaroiden mikrofonien ulostulut, jos joku ystävällisesti viitsisi kertoa miten se tapahtuu.
 
Eli laitat mittarin vastuksen mittaus asentoon (R/ohm/omega), ja laitat mittarin toisen mittapiikin mikinjohdon eristeeseen ja toisen sisällä menevään johtimeen, sillä oletuksella että mikin piuha on "kaksi karvaista" eli ei näitä puolitus juttuja.

Suurinpiirtein lähelle oikeita arvoja pääsee kun kytkee kitaraan lyhyen piuhan (esim. high quality patch kaapelin) ja ruuvaa kitaran volumet ja tonet täysin auki. Sitten mittaa kilo-ohmeja siitä piuhan päästä... eli toinen mittapää piuhan kärkeen ja toinen siihen toiseen kohtaan. Tip ja sleeve.
 
Täysin katkinaisia piuhoja voi löytää jos mittaa "johtavuutta". Yleismittarissa luultavasti sellainenkin toiminto. Jos mittaa esim piuhan kärjestä kärkeen ja ei piippaa, niin naru saattaa olla katki.
 
e: niin "jatkuvuus" (continuity) se tosiaan onkin eikä johtavuus

Kiitokseni Vilpur1 ja ReBeat. Tuo "äänenjatkuvuustesti" (ohjekirjassa kutsuttiin tällä nimellä) tuotti tuliksen kun kokeilin testata pari ehjäksi tietämääni piuhaa eli laitoin punaisen piikin johdon toiseen päähän ja mustan piikin toiseen päähän, niin alkoi piippaamaan ja jotakin numeroita vilisti näytössä (tällä testillä täytynee testa erikseen sekä plusjohto, että maajohto). Mikrofonitestauksessa en saanut vielä järjellistä lukemaa piuhan päästä (taidan kokeilla tuolla vilpur1:den ehdottamalla tavalla pistää punainen johto suoraan siihen mikin johdon yrinlankaan ja mustan johdon siihen kuoreen.
 
Täytyy tunnustaa, että mietityttää tuliko haukattua liian iso pala kuvitellessani, että vahvarin saisin joskus biasoitua:-) kävin äskettäin lukemassa wikipediasta resistanssista ja induktanssista sun muista yksiköistä ja olihan siellä laskukaava poikineen. Miten helvetissä sähkö voi olla niin monimutkainen ilmiö, että sen kuvailemiseen tarvitaan noin monta erilaista mittayksikköä?!?! jos se olisi vaikka litraa minuutissa, niin meikälainenkin ymmärtäisi:-). Nyt tuntuu, että mulla on pikkuisen hahmottamista tässä asiassa. Olen tänä mennessä käsittänyt, että ampeeri (A) kuvaa sähkön määrää, voltti (V) kuvaa jännitettä eli sitä potentiaalieroa kahden virtapiirin välillä. Amperi on sitä sähköä ja voltti on se joka sitä kuljettaa ja näitä kahta siis tarvitaan, että johdossa kulekee sähkövirta. Kapasitanssi, induktanssi, resistanssi (ja mitä niitä onkaan) kuvailevat taas sähköjohtimen ominaisuuksia?
 
Mun täytyy varmaan lukea tästä asiasta lisää. Nyt aluksi varmaan riittää, että jos laite ei piippaa, niin johto on poikki.

hallu: Kiitokseni Vilpur1 ja ReBeat. Tuo "äänenjatkuvuustesti" (ohjekirjassa kutsuttiin tällä nimellä) tuotti tuliksen kun kokeilin testata pari ehjäksi tietämääni piuhaa eli laitoin punaisen piikin johdon toiseen päähän ja mustan piikin toiseen päähän, niin alkoi piippaamaan ja jotakin numeroita vilisti näytössä
 
Nuo vilisevät numerot on Ohmeja, eli yleensä nuo piippaus-toiminnot näyttää myös sen muutamien kymmenien ohmien vastustuksen, jolloin se jo piippaa, mutta näytöstä voi vielä tarkistaa, että lukema on 0 Ohm, jolloin ei pitäisi olla mitään vikaa piuhassa tai mitä nyt mitataankaan

hallu: jos se olisi vaikka litraa minuutissa, niin meikälainenkin ymmärtäisi:-).
 
Yksi alkeiden ymmärtämistä helpottava vertaus onkin ajatella että virta (ne ampeerit) ovat kuin nesteen virtaus putkessa (eli litrat minuutissa) ja jännite (voltit) on paine joka sen virran panee liikkeelle. Eli ilman jännite-eroa ei ole virtaa kuten nestekään ei virtaa ilman paine-eroa mutta sensijaan jännitettä voi olla ilman virtaa aivan kuten painettakin voi olla ilman virtausta. Jännite-eron taas synnyttää patteri, muuntaja tai vaikkapa kitaramikki (joka on toimintaperiaatteeltaan pienitehoinen vaihtovirtageneraattori) aivan kuten hydrauliikassa paineen kehittää pumppu.
 
Resistanssin taas voi kuvitella nesteen virtausta rajoittavina virtausvastuksina. Ja aivan kuten suora putkikin rajoittaa virtausta sitä enemmän mitä pidempi ja ohuempi se on, myös pelkällä johdolla on resistanssi joka myös on sitä suurempi mitä pidempi ja ohuempi johto. Ja aivan kuten painehäviö putkessa, jännitehäviö resistanssissa riippuu virran suuruudesta, jos virta ei kulje, on johdon molemmissa päissä sama jännite mutta virran kulkiessa syntyy virran suuruudesta ja johdon resistanssista riippuva jännitehäviö (jolloin hukkaanmenevä energia kuumentaa johtoa). Koska kitarapiuhassa kulkeva virta on erittäin pieni riittää ohut johdin sen kuljettamiseen. Potentiometrin voi kuvitella 3-tiehanaksi jolla voidaan kytkennästä riippuen kuristaa virtausta tai jakaa se kahteen eri johtoon eli esimerkiksi ohjata osa virrasta vahvistimeen ja osa suoraan maadoitukseen (volumepotikka).
 
Kondensaattori taas toimii paineakun tavoin eli pystyy varastoimaan energiaa tai vaimentamaan värähtelyjä. Vaihtovirran tapauksessa (esim. äänisignaali) se toimii siten että mitä korkeampi taajuus sen vähemmän se vastustaa virran kulkua joten tonepotikassa ohjataan osa korkeista taajuuksista kondensaattorin kautta maihin.
 
Ihan tasan samalla tavalla sähkö ei nesteen kanssa tietenkään käyttäydy, esimerkiksi vaihtovirtaa ei hydrauliikassa juuri harrasteta (siinä se tarkoittaisi että nesteen virtaussuunta piirissä vaihtuisi tietyllä taajuudella mikä aiheuttaisi ongelmia nesteen jäähdytyksen ja suodatuksen kanssa ja olisi muutenkin aika hankalaa). Esim. kitaran piireissä kulkeva virta taas on vaihtovirtaa eli + ja - navat vaihtavat paikkaa äänenkorkeudesta riippuvalla ajanjaksolla. Mutta ihan peruskäsitteiden ymmärtämistä tuo "hydrauliikka-analogia" ehkä hiukan helpottaa.
 
Yleismittarin käytöstä löytyy aika paljon tietoa ihan Googlaamalla "yleismittarin käyttö", yllättäen. :)

Murgo: Yksi alkeiden ymmärtämistä helpottava vertaus onkin ajatella että virta (ne ampeerit) ovat kuin nesteen virtaus putkessa (eli litrat minuutissa) ja jännite (voltit) on paine joka sen virran panee liikkeelle. Eli ilman jännite-eroa ei ole virtaa kuten nestekään ei virtaa ilman paine-eroa mutta sensijaan jännitettä voi olla ilman virtaa aivan kuten painettakin voi olla ilman virtausta. Jännite-eron taas synnyttää patteri, muuntaja tai vaikkapa kitaramikki (joka on toimintaperiaatteeltaan pienitehoinen vaihtovirtageneraattori) aivan kuten hydrauliikassa paineen kehittää pumppu.
 
Resistanssin taas voi kuvitella nesteen virtausta rajoittavina virtausvastuksina. Ja aivan kuten suora putkikin rajoittaa virtausta sitä enemmän mitä pidempi ja ohuempi se on, myös pelkällä johdolla on resistanssi joka myös on sitä suurempi mitä pidempi ja ohuempi johto. Ja aivan kuten painehäviö putkessa, jännitehäviö resistanssissa riippuu virran suuruudesta, jos virta ei kulje, on johdon molemmissa päissä sama jännite mutta virran kulkiessa syntyy virran suuruudesta ja johdon resistanssista riippuva jännitehäviö (jolloin hukkaanmenevä energia kuumentaa johtoa). Koska kitarapiuhassa kulkeva virta on erittäin pieni riittää ohut johdin sen kuljettamiseen. Potentiometrin voi kuvitella 3-tiehanaksi jolla voidaan kytkennästä riippuen kuristaa virtausta tai jakaa se kahteen eri johtoon eli esimerkiksi ohjata osa virrasta vahvistimeen ja osa suoraan maadoitukseen (volumepotikka).
 
Kondensaattori taas toimii paineakun tavoin eli pystyy varastoimaan energiaa tai vaimentamaan värähtelyjä. Vaihtovirran tapauksessa (esim. äänisignaali) se toimii siten että mitä korkeampi taajuus sen vähemmän se vastustaa virran kulkua joten tonepotikassa ohjataan osa korkeista taajuuksista kondensaattorin kautta maihin.
 
Ihan tasan samalla tavalla sähkö ei nesteen kanssa tietenkään käyttäydy, esimerkiksi vaihtovirtaa ei hydrauliikassa juuri harrasteta (siinä se tarkoittaisi että nesteen virtaussuunta piirissä vaihtuisi tietyllä taajuudella mikä aiheuttaisi ongelmia nesteen jäähdytyksen ja suodatuksen kanssa ja olisi muutenkin aika hankalaa). Esim. kitaran piireissä kulkeva virta taas on vaihtovirtaa eli + ja - navat vaihtavat paikkaa äänenkorkeudesta riippuvalla ajanjaksolla. Mutta ihan peruskäsitteiden ymmärtämistä tuo "hydrauliikka-analogia" ehkä hiukan helpottaa.
 
Yleismittarin käytöstä löytyy aika paljon tietoa ihan Googlaamalla "yleismittarin käyttö", yllättäen. :)
 
Hei loistavaa hahmottamisapua teikäläiseltä:-). Tuo sun teksti menee kyllä meikäläisen kirjanmerkkeihin. Plussia tämmöisestä ja muille kans. Kiitoksia vaan oikein tuhannesti.

No oikeassa olitte, ei niistä vanhoista piuhoista saanut mitään irti. Mulla oli yksi "laadukas" kaapeli, mutta se oli kahdessakymmenessä vuodessa hapristunut niin tuolla komeron pohjalla ja ties missä pyöriessään ettei siitä saanut kunnollista signaalia läpi ja vaikka pilkoin piuhaa niin alkoi pätkät menemään niin lyhyiksi ettei hommassa tuntunut enää olevan mieltä. Olin kuitenkin ostanut jo tinaa ja kolvin ja pelit ja vehkeet ja kassillisen Neutricin plugeja joten piti vielä ostaa sitä piuhaakin. Ostin Cordiol RoadLine mitä lie (3€/metri) ja tarkoitus olisi noista väsätä pari toimivaa letkua.
 
Tein pikaisen laskelman f-musiikin hintojen perusteella (varmaan aika lähelle thomannin hintoja, mutta en ole tarkistanut) ja tulin siihen tulokseen että noin puolet piuhan hinnasta säästää kolvaamalla itse. Crdial johtoa ja kaksi plugia niin kolmen metrin johdon hinnaksi tulee semmoinen 18 euroa. Vertailun vuoksi Klotsin kolmen metrin kaapeli neutrikin plugeilla maksaa 37 euroa. Tuo johto ei välttämättä ole ihan samaa, mutta ainakin suunnilleen saman paksuisia cordial ja kloz ovat ja molemmat pitäisi olla häirösuojattuja. Jos piuhoja menee paljon niin säästö on ihna merkittävä, mutta jos johdon tarve on vähäinen, niin ei maksa ehkä vaivaa.
 
Itse otan asian ihan huvin ja harrastuksen kannalta ja saattaahan kolvaamistaidosta olla joskus hyötyäkin. Tietenkin tuo omatekoinen juotos ei välttämättä ole samaa laatua kuin tehdastekoisessa, mutta taitava ihminen saa varmasti itse tekemällä täysin vastaavan kuin valmisjohtokin.
 
Itselläni on tuolla toimivia johtoja vanhoja nekin, mutta ne eivät ole laadullisesti niin hyviä että niihin viitsisi huippuhyviä plugeja kolvata. Taidan heittää ne roskiin jä käytellä näitä uusia laadukkaampia.

hallu: Tein pikaisen laskelman f-musiikin hintojen perusteella (varmaan aika lähelle thomannin hintoja, mutta en ole tarkistanut) ja tulin siihen tulokseen että noin puolet piuhan hinnasta säästää kolvaamalla itse. Crdial johtoa ja kaksi plugia niin kolmen metrin johdon hinnaksi tulee semmoinen 18 euroa..
 
Eipä just noilla hinnoilla maksa vaivaa:
http://www.thomann.de/fi/cordial_cti_3_prsw.htm
 
Toki tota piuhaa ja plugia saa varmasti Fasua halvemmalla muualta, jos siis meinaa monta piuhaa värkätä. Ite oon laiska ja ostan tota valmista vaijeria suoraan :)

hallu: Itse otan asian ihan huvin ja harrastuksen kannalta ja saattaahan kolvaamistaidosta olla joskus hyötyäkin. Tietenkin tuo omatekoinen juotos ei välttämättä ole samaa laatua kuin tehdastekoisessa, mutta taitava ihminen saa varmasti itse tekemällä täysin vastaavan kuin valmisjohtokin.
 
En ole tuollaista johtoa itse ikinä rakennellut mutta en usko että tuollaisen hyvän juotoksen tekeminen ole kovinkaan vaikeaa. Vai olenko väärässä?

Ziggy Bubba: Eipä just noilla hinnoilla maksa vaivaa:
http://www.thomann.de/fi/cordial_cti_3_prsw.htm
 
Toki tota piuhaa ja plugia saa varmasti Fasua halvemmalla muualta, jos siis meinaa monta piuhaa värkätä. Ite oon laiska ja ostan tota valmista vaijeria suoraan :)
 
Tuolla piuhalla ei kyllä ole mitään tekemistä edellisen viestin letkun ja liittimien kanssa. :) No merkki on sama mutta vähän malliston eri päistä. Vaikka ei tuolla piuhojen tekemisellä silti suuria voittoja tee. Tietääpähän miten piuhat on tehty. Ja harrastaminen on mukavaa.
 
EDIT: Tässä muuten edellisen viestin piuha valmiina:
 
http://www.thomann.de/fi/cordial_cri_3_pr.htm

Ziggy Bubba: Eipä just noilla hinnoilla maksa vaivaa:
http://www.thomann.de/fi/cordial_cti_3_prsw.htm
 
Toki tota piuhaa ja plugia saa varmasti Fasua halvemmalla muualta, jos siis meinaa monta piuhaa värkätä. Ite oon laiska ja ostan tota valmista vaijeria suoraan :)
 
No Thomannilta näytti saavan plugeja 2,50 euroa tsibale (f-musiikissa 4 euroa) ja sitä Cordialin johtoa saa tiemmä Thomannilta 2,09 euroa metri (f-musiikissa 3 euroa). Kolmen metrin johdon hinnaksi THomannilla tulisi siis 11,27 euroa ja f-musiikissa sen hinnaksi näyttäisi tulevan 17 euroa. Kyse siis Cordial CGK Road 75 piuhasta. En tiedä mitä tuo piuha maksaisi valmiiksi tehtynä, mutta käytin hintaverrokkina Kloz Joe Bonamosa signatureletkua jossa näytti olevan jokseenkin samanlaiset plugit, mutta voihan se olla ettei ole täysin vastaava. Tuo linkkaamasi piuha ainakin jäi reippahasti huokeammaksi.
 
Mutta kuten sanottu, tään nyt näitä pari huvin ja urheilun kannalta enkä usko että itsekään pitkän päälle viitsin piuhoja itse värkätä, mutta onhan se hauskaa. Tänään tosiaan vähän vähemmän hauskaa kun meni harjoitteluksi koko homma:-(. Pitää huomenna jatkaa tuoreilla silmilla ja uudella innolla:-). Juottaminen ei aivan mahdotonta ole, mutta en älynnyt mihin kohtaa jamiten ne piuhaat juotetaan tuossa neutricin liittimessä ja yriten ensin ihan väärälle puolelle kourua sitä maajohtoa:-D. Ihmettelin että miten hitossa kun ei mene ja sitten kun meni niin oli oikosessa justiinsa (nyt muuten oli yleismittarista enemmän kuin hyötyä ja tämmöinen pitää olla joka jätkällä, sanoisin). Nyt mulla on toivottavasti joku käsitys miten ne johdot tulee, niin huomenna saattaa onnistua vähän paremmin. Toinen juttu oli etten saanut millään plugin kuoria asettumaan suoraan eli myös se muovitötterä siellä tyvessä ei osunut millään jengoille. Eiköhän se huomenna mene kun oikein rauhassa ja ajan kanssa asiaa taas tutkin.

Vilpur1: En ole tuollaista johtoa itse ikinä rakennellut mutta en usko että tuollaisen hyvän juotoksen tekeminen ole kovinkaan vaikeaa. Vai olenko väärässä?
 
Ei piuhojen kolvaaminen ole kovinkaan ihmeellinen homma. Varsinkin paremmat kaapelit kestää lämmittämistä vähän paremmin, niin ei tule sulatettua eristeitä kolvilla.
 
Joidenkin halpiskaapelien juotoksissa olen kyllä törmänny semmosiin tinatippoihin että liittimet pysyy kiinni olemattomalla vedon poistolla ja pyhällä hengellä.

Vilpur1: En ole tuollaista johtoa itse ikinä rakennellut mutta en usko että tuollaisen hyvän juotoksen tekeminen ole kovinkaan vaikeaa. Vai olenko väärässä?
 
Ei se varmasti ole vaikeaa hänelle joka osaa juottaa, mutta itse vielä harjoittelen tätä joten en mene vannomaan onko ihan niin helppoa kuin luulisi;-) tällä hetkellä vaatii pikkuisen harjoittelua, mutta uskon kyllä onnistuvani tässä.

hallu: Toinen juttu oli etten saanut millään plugin kuoria asettumaan suoraan eli myös se muovitötterä siellä tyvessä ei osunut millään jengoille. Eiköhän se huomenna mene kun oikein rauhassa ja ajan kanssa asiaa taas tutkin.
 
Paksumpien kaapelien kanssa siitä muovitötteröstä (vedonpoisto) pitää leikata se "nipsu" päästä pois. Ohuempien kaapelien kanssa voi jättää paikalleen niin liitin kiristyy paremmin kaapeliin.
 
EDIT: Tarkoitin siis sitä liittimen sisään jäävää muovitötteröä. :)

Vainottu: Joidenkin halpiskaapelien juotoksissa olen kyllä törmänny semmosiin tinatippoihin että liittimet pysyy kiinni olemattomalla vedon poistolla ja pyhällä hengellä.
 
Kiinnipysymistä pystyy optimoimaan jos ei kolvaile piuhanpäitä suoraan tasaisiin liuskoihin kiinni, vaan tekee niihin pienet reiät joista sujauttaa tiiviiksi spiraaliksi kierretyn johdinkarvanipun läpi. Liuskan toisella puolella niitä voi kääntää vielä siten ettei ne luista samantien takaisin. Tuohon rakennelmaan sitten tinaa päälle niin hyvä tulee.
 
Jos liuskat on niin pieniä ettei niihin saa reikiä tai ei ole sopivaa reikäkonetta, niin sivuleikkureilla liuskoihin voi tehdä halkeamat ja pistää johtimet sinne halkeaman väliin ja tinaa päälle. Sekin jo auttaa ja pelkkää priimaa tulee.