Yleistä keskustelua musiikista ›

Kiss: Olisinkohan ollut jotain 5-6-vuotias kun sain naapurista lainaan ensimmäisen levyn. Ja kyllä kolisi. Sen jälkeen fanitusta onkin kestänyt aina tähän päivään saakka
 
Nirvana: Kaverini oli hommannut Nevermindin silloin kun se ilmestyi Suomessa. Kuuntelutti sitten mulla sitä ja kun "Smells Like Teen Spirit" räjähti soimaan, niin mulla räjähti tajunta.
 
Metallica: Tapahtui heti Nevermindin kuulemisen jälkeen. Enter Sandmanin kun kuulin niin taas meikäläistä vietiin.
 
Alice In Chains: Kirjastossa huomasin ihmeellisen levynkannen jossa oli kolmijalkainen koira. Ajattelin, että tuotahan pitää kokeilla. Lainasin levyn, kotona laitoin soimaan ja "Grind" vei jalat alta.
 
Pearl Jam: Luokkakaverini kehui hirveästi Teniä koulussa, että miten hyvä levy se on. Sain sen sitten kyseiseltä kaverilta lainaan ja "Blackin" kuullessani olin myyty.

Leevi and the Leavings: En edes tiedä. Musta tuntuu että Leevi on ollut aina erottamaton osa mun elämän soundtrackia.
 
Hanoi Rocks: Kun olin kersa, meillä oli jollain suomihittikokoelmalla pari Hanoin biisiä.
 
ZZ Top: Kiitos Hittimittarille, jossa tuli muutamakin partaäijien video.
 
Lynyrd Skynyrd: Laajamittaisempi diggailu alkoi, kun näin jotain livejuttuja videolta.
 
AC/DC: Kloppi-ikäisenä telkkarista nähty Thunderstruck-video räjäytti tajunnan.
 
Hei! Nuohan on kuin minun elämästä! Helpompi lainata ku kirjottaa uusiksi kun perustelutkin osa osuu.Lisäksi:
 
Creedence Clearwater Revival: Nuorena poikana kuulin eka kerran Up around the Bendin ja aattelin että miten voi rokkia laulaa noin rajusti ja sen jälkeen oli menoa.
 
Dixie Chicks: Rakastuin Natalie Mainesin ääneen ensikuulemalla.
 
Aerosmith:Oli niin rock kun eka kerran näin,näytti ja kuulosti olevan kaikki kohdallaan.

Näitä nyt on miljoona, mutta jos rajataan vain niihin, mihin olen vanhempien levykokoelmien kautta tykästynyt:
Pink Floyd
CCR
Jimi Hendrix
Chigaco
Yes
Camel
Santana
Fleetwood Mac
B.B.King ja vanha blues
Uriah Heep
Tasavallan Presidentti
Vanha funk/disco/soul
 
pitää lisäillä joskus, kunhan muistuu mieleen.

Survonpa omankin lusikkani tähän soppaan!
 
Olavi Virta: Kiinnostuin aikanaan silloisen suosikkini Rauli Badding Somerjoen iskelmällisistä kappaleista ja ryhdyin tutkimaan asiaa ja ottamaan selvää alkuperäisestä vanhasta iskelmästä. Myös nuoruuteni rovaniemeläisessä kantakapakassa jatkuvasti soinut Tyttö metsässä -kappale vaikutti asiaan.
 
Viktor Klimenko: Olin huomannut että iskelmistä kauneimpia olivat monesti ne joiden tekijätiedoissa luki trad. tai venäläinen kansansävel. Ostin sitten mielenkiinnosta Lahdessa vieraillessani kirpputorilta Country & Eastern -äänitteen ja olin myytyä miestä heti! Jälkeenpäin olen huomannut kiinnostavan seikan että ystävistäni ainoastaan rovaniemeläistä alkuperää olevat ymmärtävät Viktor Klimenkon kasakkalevyjen päälle!
 
Hortto Kaalo: Olin kirjastossa töissä ja joku palautti tämän ja minähän lainasin itselleni.
 
Tehosekoitin: Olin kirjastossa töissä ja kahvitauoilla luin aikani kuluksi soundeja ja rumbia, luettuani tuttujen bändien haastattelut lueskelin vieraampiakin bändejä ja Tehosekoittimen haastattelut kiinnittivät huomioni riehakkuudellaan ja ankarilla mielipiteillä. Lainasin Varoittavan esimerkin ja Fiksu ja Kypsä -kappale jysähti heti!
 
Emir Kusturica & No Smoking Orchestra: Eräs tuttavani kehotti katsomaan Musta kissa valkoinen kissa -elokuvan, koska slaavilaisen ja mustalaismusiikin ystävänä sekä yleensä riehakkaana ja elämää rakastavana ihmisenä sitä ehkä osaisin arvostaa. Niin arvostinkin ja siitä alkoi päättymätön rakkauteni balkanin, erityisesti Serbian ja Romanian, mustalaismusiikkiin!

Ja vielä Danzig:Olin aiemmin tutustunut erään Jounin ansiosta, ei oikein kolahtanu. Kuulin su. Metalliliitossa Motherin ja rupesin taas kuuntelemaan. Latasin lisää ja kolahti. Jee jee

Kingston Wall - Oli niin kovin paljon puhetta ollut tuosta että oli pakko ottaa selvää ja ostaa levy, vähän sen jälkeen ne kaikki
 
AC/DC broidi kuunteli kun olin jotain 7v ja diggailin heti.
 
Deep purple - Sama juttu
 
King Crimson - velipoika (taas kerran) tuputteli mulle sitä muutaman vuoden ennen kuin koin valaistuksen ja sekosin siihen täysin.
 
Melrose - Näin jonkun Kaurismäen leffan jossa Melrose veti rich little bitchia "livenä" jossain hämärässä baarissa. Sen jälkeen oli pakko ottaa selvää bändistä
 
CMX - olin tykännyt ennenkin jonkin verran kunnes sitten tyttöystäväni tapasin jolla oli kaikki aiheeseen liittyvä
 
Jeff Beck - menin vaan sokkona ostamaan levyn. Kannatti

Apulanta: Joku luukutti 9. luokan ATK-tunnilla Mitä kuuluu-biisiä. Kävin heti ostamassa divarista Piiskaa-sinkun ja luokkakaverilta sen pitkäsoiton =) Yhtyeen levyjä ja sinkkuja hyllyssä reilusti yli 30 kpl. Keräilen kokoelmani vuoks vaikka Apulannan meno on kyllä heikentyny aika paljon.
 
Takiainen: Olivat Apulannan lämppärinä Tavalla '00 tammikuussa. Maailman paras mimmibändi nykyään.
 
Nirvana: Päätin tutustua bändiin kun olin kuullu Come as you are ja Smells like, löysin netistä läjän MIDI-biisejä. Tourette's ja Scentless apprentice kuulosti parhailta joten ostin In Uteron. Kuulostipa paremmilta levyllä =)
 
Helmet: Latasin netistä Beavis & Butthead-pätkiä. Yhessä niistä oli Wilma's rainbow-video. Latasin kaikki niiden levyt samantien, hemmetin hyvä bändi! Tätä kuuntelen varmaa eniten täl hetkel.
 
CMX: Kaverilla oli muutamia kymmeniä CMX:n mp3sia. Olin kuullu että CMX-nimisellä bändillä on tosi outoja biisien nimiä ja halusin kuulla miltä kuulostaa Suljettu astia ja Kätketty kukka. Suljettu astiasta tuli pakkomielle, CMX ruoskii =)
 
Faith No More: Pelattiin paljon Cyberpunkkia joskus skidinä (13v tai silleen), meidän pelinjohtajalla (terveiset Nevalaiselle!) oli kasetilla King for a day. On se vieläkin ehkä maailman paras yksittäinen levy miltään bändiltä!

Pitkän kaavan kautta.

Löysin suosikkiyhtyeeni Radioheadin vuonna 2000 kun RadioMafialta tuli "90-luvun parhaat biisit"-äänestyksen tulokset, jossa soitettiin siis nuo sata biisiä. Joukossa oli Paranoid android ja Karma police ja siitä se lähti.
Kiitos Radiomafia.

The Offspring: Ei hajuakaan. Jossain vaiheessa tajusin että haluan heidän levyn ja siitä sitten. Taisin olla 5. luokalla, kaikki muut kuunteli jotain kiiltokuvapoikabändejä sun muita söpöläisiä niin minä kuuntelin The Offspringiä. Kyllä oli luokkakaverit ihmeissään.

Apulanta: Serkku kuunteli heidän levyä (Tais olla Heinola 10) tykästyin meininkiin ja ostin itsekin tuon levyn. Kuunneltuani sitä aikani käänsin katseeni heidän aikaisempaan tuotantoon ja tajusin ettei Heinola 10 ollut vielä mitään. Harmittaa kun nykyinen tuotantonsa nyt on mitä on. Tai minun kohdallani ei ainakaan toimi.

--------------------

AC/DC
Joskus näin citymarketissa Powerage - levyn tarjouksessa. Tiesin AC/DC:n olevan legendaarinen rock-yhtye ja kun kansikin näytti niin pirun hienolta, niin päätinpä sitten ostaa levyn. Päästyäni kotiin laitoin soimaan ja jo Rock 'N' Roll Damnationin ensimmäisillä sekunneilla olin myyty. Riff Raffin kohdalla se oli sitten jo menoa...
 
Guns N' Roses
En muista mistä aivan alunperin innostuin ostamaan Appetite For Destruction - levyn. Kuitenkin tuo oli kauan hyllyssä niin, että tuli silloin tällöin kuunneltua. Joskus sitten kuunnellessani rupesi kuulostamaan vielä paremmalta ja loputkin levyt hankittua innostuin enemmän ko. yhtyeestä. Välillä mukavaa vastapainoa AC/DC:lle.
 
The Who
Bändin olen tiennyt jo pitkään, mutta jostain syystä ei vain ole tullut enempää tutustuttua. Jonkin aikaa sitten kuitenkin satuin ostamaan Who's Next - levyn ja kuulosti pirun hyvältä ja rupesin tutustumaan bändiin enemmän.

Stevie Ray Vaughan and Double Trouble- Ladannu viedoita ja musiikki, samoin kun Jimi Hendrixin. Enpä oieastaan paljon muuta kuuntelekkaan.

The Doors :
Telkkarista tuli leffa The Doors, ja kattelin sitä ja ajattelin että "onpas huono leffa, mutta mahtavat musat". Sitten minusta tuli addikti.
 
Pink Floyd :
Kaveri laitto joskus soimaan Dark Side Of The Moonin ja tajusin miten hyvältä musiikki voi kuulostaa
 
Piitles :
Kuuntelin mutsin Abbey Road vinyyliä joskus kun oli tylsää ja tajusin
 
Tom Waits:
Joku puolituttu laittoi autossa soimaan jotain Waitsiä ja kiinnostuin miehen äänestä. Sitten lainasin kirjastosta pari levyä ja tajusin Tomin olevan jumala
 
Metallica:
Ala-asteella kuuntelin salaa isoveljen And Justice For Allia ja se kuulosti juuri sellaiselta mistä äiti ei tykkäisi
 
Deep Purple:
Child In Time täysillä kaverin bileissä ja se oli siinä

Itäkeskuksen kirjaston levyosastolla 10-vuotiaan jässikän silmiin osui muutamat mielenkiintoiset levynkannet joskus herran vuonna 1984: Iron Maidenin Powerslave, Van Halenin 1984 ja Kissin Animalize. Kaksi ensinmainittua bändiä ovat pysyneetkin siitä asti diggailussa tiiviisti.
Yläasteelle päästyä serkkupoika aivopesi kasarihevarin diggailemaan hieman rankempaa mättöheviä ja levylautasella pyöri silloin Stonen No Anaesthesia, Slayerin Reign In Blood ja Anhraxin State Of Euphoria, muunmuassa...
Sitten hevimies koki valaistumisen. Telkusta esitettiin dokumentti Jimi Hendrixistä - ja sekös teki lähtemättömän vaikutuksen aloittelevaan kitaristiin. Ja tekee kyl vieläkin - vaikka instrumentti onkin sittemin vaihtunut bassoksi.

The Smashing Pumpkins: Se suuri rakkaus, ihan sillai vaan löysin että kuulin yhden biisin radiosta ja heti perään näin saman biisin videon telkkarista... Heti menin kauppaan ja ostin Adore levyn, paras levy mitä olen koskaan kuullut... Sitemmin fanitus on levinnyt sairaisiin mittoihin. :)
 
Tool: Kaveri hehkutti provinssin keikan jälkeen ja päätin tutustua kyseiseen pumppuun. Kolahti tosi lujaa!
 
Liekki: Sama kaveri hehkutti joskus aikoinaan ja taas provinssin keikan jälkeen. En koskaan jaksanut tutustua bändiin koska luulin kyseessä olevan jokin kotimainen hip hop/rap sonta bändi... Myöhemmin kuulin Radio Helsingistä aivan mielettömän hyvän kotimaisen biisin ja myöhemmin illalla tarkastin soittolistoista mikä bändi oli asialla... Liekki ja biisi oli pienokainen. Korppi albumi on paras levy mitä suomessa on tehty (koskaan)!
 
Pixies: En muista miten löysin...
 
New Order: New Orderin Get Ready oli pakko hankinta vaikken tiennyt bändistä oikein mitään. Levy oli pakko hankinta koska Smashing Pumpkinsien laulaja Billy Corgan on mukana levyllä... Levy osoittautui todella hyväksi ja samoin koko bändi!
 
Joy Division: Pakkohan tähänkin oli sitten tutustua!
 
Red Hot Chili Peppers: Californicationin ajoilta olen näitä kuunnellut, By The Way on vieläkin parmpi levy!
 
A Perfect Circle: Toolin kautta tutuksi... Mahtava bändi!

black sabbath:iso veli sai kaveriltaan meirä koneelle tuhansia kappaleita ja sitten siitä rupesin kuuntelee.
 
Ac Dc:en muista miten löysin..varmaankin ku isoveli kuunteli sitä nii siitä sit kuuli sitä aina ja loppujen lopuks aloin itekki tykätä siitä.
 
Enempää en jaksa ruveta kirjottaa mun suosikki yhtyeistä koska niitä on nii monta..

Istuin kattomassa wanhojentansseja, kun myöhemmin kanssani bändin perustanut basistiystävä tyrkkäsi korvalappustereot käteeni ja kysyi: "Ootko kuullu Toolia?". Lunastin kasetin ittelleni ja rakastuin ensi silmäyksellä (tai korvauksella, HoHo). Ajan mittaan musiikki aukesi enemmän ja kuulosti entistä paremmalta.
 
Kuulin Toolin version No Quarterista, ja ajattelin että Led Zeppelinin on pakko olla hyvä. Ostin Houses of the Holyn, oli vähän kummallinen mutta ok. Jatkoin ostelua, mm. I ja IV, ja Presence oli sitten toistaiseksi kovin kolahdus.
 
Myös A Perfect Circle tuli kehiin Toolin kautta. Ei varsinaisesti suosikkibändejäni, mutta hyvää tavaraa silti. Maynardin laulua voisi kuunnella 24/7.
 
Tyttöystävä tutustutti Dave Lindholmiin. Aluksi ei oikein kolahtanut, mutta kun sitä tarpeeksi väkisin kuuli, niin hyvältähän se alkoi kuulostaa. Daven suhteen suosioni rajoittuu tosin lähinnä Fandjango-levyyn ja joihinkin Isokynä-levyjen kappaleisiin.
 
PJ Harveyn kohdalla toistui sama kaava kuin edellä.
 
Radioheadista alkoi myös tykätä pakottamalla, kun kaverilla kuuli koko ajan.
 
Sokkona ostettuja ovat mm. Pink Floydin Dark Side of the Moon (aivan loistava) ja Faith No Moren King for a Day (aivan loistava).
 
EDIT: Typo.