Aloittelijat ›

Tästä keskustelustahan saattaisi löytyä soittokavereitakin.
Olen rämpytellyt kitaraa omaksi iloksi jo useamman vuoden, mutta taitaa olla myös pari vuotta taukoja välissä eli käytännössä olen aivan aloittelija. Ikääkin on lähempänä 35 kuin 30..
 
Jos Espoon suunnalta löytyy muita aikuisia aloittelijoita/harrastelijoita, joista olisi kiva jamitella parin akustisen ja laulun kanssa niin ilmoittautukaa! Toki muutkin soittimet käy. Tosin täytyy varoittaa että olen vailla sävelkorvaa..
 
Alla pari soittonäytettä. Jännä miten meneekin kipsiin kun klikkaa record-nappulaa..
 
https://dl.dropbox.com/u/68247416/Emma.m4a
https://dl.dropbox.com/u/68247416/Hallelujah.m4a
http://dl.dropbox.com/u/68247416/Knocking%20on%20heavens%20door.m4a
https://dl.dropbox.com/u/68247416/Patience.m4a
 
Edit. Oikea paikkahan tälle varmaan olisi Wanted-palsta mutta täällä ehkä löytää paremmin oikean kohderyhmän..

Innostuin 20-30 vuoden jälkeen (pianolla jotaan iltatuulen viestii ym) uudelleen ja hommasin netistä panhuilun. 3kk sitä on nyt puhalleltu vaihtelevin tuloksin. No tuiki tuki ja muita helppoja ensin ja sitten 5 vuoden päästä vaikeampia eikös juu.Ai nii ikää no onhan sitä kertynyt 62 vuotta mutta keuhkot pelaa ja sillee.

pillinpuhaltaja: Innostuin 20-30 vuoden jälkeen (pianolla jotaan iltatuulen viestii ym) uudelleen ja hommasin netistä panhuilun. 3kk sitä on nyt puhalleltu vaihtelevin tuloksin. No tuiki tuki ja muita helppoja ensin ja sitten 5 vuoden päästä vaikeampia eikös juu.Ai nii ikää no onhan sitä kertynyt 62 vuotta mutta keuhkot pelaa ja sillee.
 
Hienoa että täällä on joku muukin oikeasti "vanhemmalla iällä"! Puhalla vain veli, kyllä se siitä lähtee. Sinun ehkä kannattaisi vilkaista Capodasto music (tai joku sellainen) sivuja. Siellä on todella helppoja nuotteja ja mm. El Condor Pasa voisi sopia hyvin panhuilulle. Itse olen laiskasti näpelöinyt enimmäkseen kitaroita, mutta muutama päivä sitten ostin Torilta kellopelin, kun halvalla sain. Vielä joku päivä irtoaa Morriconen "Carillon" elokuvasta "Vain muutaman dollarin tähden"... tai sitten ei. Ai niin, täytän vasta ensi kuussa 60.

Kiitos vihjeestä ja kannustuksesta, itsellä oli mielessä kokeilla unchained melody kappaletta mutta käynpäs katsomassa ehdotustasi. Ja stemppiä itsellesikin musiikin saralla , hiljaa mennään eteenpäin mutta varmasti.

Terve kaikille!
 
Itse aloitin kitaransoiton "uudestaan" viime keväänä 34 vuotiaana. Sitä ennen olin soitellut vähän aikaa n.10 vuoden ikäisenä ja silloin minulla oli isän ostama teräskieliakustinen. Kovin kauan ei kiinnostusta riittänyt kun soiton opetteluun ei oikein mitään apuja juuri ollut, lukuun ottamatta ala-asteen opettajaa joka opetti vähän alkuun. Häntä ei vain kiinnostanut pätkääkään oppilaan oma musiikkimaku vaan päätti että näitä soitetaan ja sillä selvä. Lopullisesti harrastus päättyi siltä erää siihen kun kitara tuhoutui kotitalomme mukana tulipalossa eikä uutta enää hankittu.
 
Viime keväänä innostuin uudelleen kokeilemaan soittamista ja sain käsiini halvan akustisen ja aloin taas kokeilemaan mitä tästä tulee. Samalla aloin perehtymään muutenkin kaikkeen mikä liittyy kitaransoittoon ja kitaroihin. Kysyin vaimonkin mielipidettä eikä hän vastaan ollut. Alkuun opettelin lähinnä melodioita ja sointujakin yritin treenata mutta aika pian huomasin että ei tämä ostos toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kielet liian korkealla ja nauhat erittäin kuluneet. Kieliä sain laskettua vähän mutta ei se paljon auttanut. Tällä kuitenkin pärjäsin syksyyn asti.
 
Tiesin kuitenkin että aion jatkaa tätä soiton opettelua ja syksyllä ostin sitten uuden kitaran. Yamaha Pacifica sähkiksen ja microcuben. Mietin kyllä ensin uuden akustisen hankkimista mutta sähkökitara kiinnosti niin paljon enemmän että ostin suoraan sen. Nyt alkoi soittaminen sujua paljon paremmin uudella kitaralla. Vanhan kitaran annoin poikien (3v ja 6v) käyttöön. Vanhempi poika kokeilee välillä sähkökitaraakin vaikka se on vähän liian iso sille.
 
Soittamista olen opetellut itse enkä ole käynyt soittotunneilla. Levyjen päälle soitan välillä. Nuotteja ja tabeja käytän joskus alkuun mutta pyrin niistä aika nopeasti eroon. Korvakuulolta opettelua teen paljon joka aluksi oli vaikeaa mutta kun kitaraa oppii tuntemaan niin koko ajan helpottuu. Soitan lähinnä omaksi ilokseni ( vaimon ja lasten myös!) Tiedä sitten mitä tulevaisuudessa mutta nyt näin. Musiikkia olen kuunnellut kaikki nämä vuodet todella paljon ja se varmaan on helpottanutkin soiton aloittamista. Musiikkimaku käsittää melkein kaikkea poislukien esim. metallin.
 
Kirjoitin tähän vähän omaa tarinaa kun ketjussa on aiheena soiton opettelu vanhempana. Itse olen päässyt ihan hyvään alkuun.

Junor:
Jos Espoon suunnalta löytyy muita aikuisia aloittelijoita/harrastelijoita, joista olisi kiva jamitella parin akustisen ja laulun kanssa niin ilmoittautukaa! Toki muutkin soittimet käy. Tosin täytyy varoittaa että olen vailla sävelkorvaa..
 
Edit. Oikea paikkahan tälle varmaan olisi Wanted-palsta mutta täällä ehkä löytää paremmin oikean kohderyhmän..
 
Kiinnostaisi! Tosin asustan Helsingissä ja sitä lauluosuutta en kyllä ole tarjoamassa, kun ei ole osaamista tahi uskallusta siihen puoleen.

Pitää ilmoittautua itsekkin. Tausta on se tavanomainen, joskus pienenä perheen sähköuruilla jotain tapailua mutta ei muuta. Sitten muistaakseni 4-5 luokalta lähtien musiikin opettajien kanssa sukset ristissä ja evvk-asenne. Koulut muutoin meni hyvillä arvosanoilla.
 
Nyt 34v kävin ja ensimmäistä perheenlisäystä odotellessa iski idea kitaran hankkimisesta. Vaimolle perustelin, että kun en osaa tuutulauluja laulaa niin soitan sitten pojalle... Pikaisen selailun perusteella kävin verkkokauppa.comin myymälästä poistamassa Squier Bullet Straton, Sunburst värisenä tietty. Sähkökitaraan päädyin hiljaisen treenaamisen vuoksi. Pussi plektroja matkaan, kirjastosta Suuri kitarakirja ja treenaamaan. Tämä siis pari päivää sitten.
 
Tarkimmat tietty huomaavat, että vahvistin puuttuu. Ajattelin, että alun sointu- ja näppäilyharjoituksiin en välttämättä tarvitse ja toki laitoin tuollaisen 10e Kiinan-ihmeen tilaukseen - Joyo JA-03 Mini Guitar Amplifier Acoustic. Joku kaunis päivä hommaan Yamahan THR:n...
 
Nyt on sormet kipeänä veivattu niitä 15 sointua, katsottu GarageBandin ja Justinguitarin videoita ja ehkä jo hieman alkaa sormet muistamaan paikkojaan :-)

Rekisteröidyin vain voidakseni hakea foorumilta tietoa, mutta sitten löysin tämän ketjun jonka aion lukea läpi.
 
Itsellä olisi kiinnostusta opetella pianoa. Ikää on 28 vuotta. En ole ennen soittanut mitään instrumenttia. Mietin kovasti tässä miksi haluan opetella instrumenttia ja miksi juuri pianoa. Erilaisia syitä ponnahtanut esiin, mutta lopulta ei sillä varmasti huimasti merkitystä. Päätinpä tarttua kiinnostuksen tynkään ennen kuin se katoaa.
 
Kävin kirjastossa (Kirjasto 10, Helsinki) jossa sain loistavaa palvelua. Neuvonnan mies auttoi kovasti ja ehdotti kirjoja. Ilomielin otin lapsille suunnatun kirjan mukaani jota neuvoja minulle hieman varovaisesti ehdotti. Tämän lisäksi lainasin kirjan nuotinluvun opetteluun. Varasin myös ajan työhuoneesta jossa on sähköpiano.
 
Tarkoitus olisi saada selvitettyä kiinnostuksen kesto pitkällä tähtäyksellä, ennen kuin esim. hakeudun pianotunneille tai hankin käytetyn sähköpianon. Yritän opetella aivan perusasioista lähtien.

n0mel: Rekisteröidyin vain voidakseni hakea foorumilta tietoa, mutta sitten löysin tämän ketjun jonka aion lukea läpi.
 
Itsellä olisi kiinnostusta opetella pianoa. Ikää on 28 vuotta. En ole ennen soittanut mitään instrumenttia. Mietin kovasti tässä miksi haluan opetella instrumenttia ja miksi juuri pianoa. Erilaisia syitä ponnahtanut esiin, mutta lopulta ei sillä varmasti huimasti merkitystä. Päätinpä tarttua kiinnostuksen tynkään ennen kuin se katoaa.
 
Kävin kirjastossa (Kirjasto 10, Helsinki) jossa sain loistavaa palvelua. Neuvonnan mies auttoi kovasti ja ehdotti kirjoja. Ilomielin otin lapsille suunnatun kirjan mukaani jota neuvoja minulle hieman varovaisesti ehdotti. Tämän lisäksi lainasin kirjan nuotinluvun opetteluun. Varasin myös ajan työhuoneesta jossa on sähköpiano.
 
Tarkoitus olisi saada selvitettyä kiinnostuksen kesto pitkällä tähtäyksellä, ennen kuin esim. hakeudun pianotunneille tai hankin käytetyn sähköpianon. Yritän opetella aivan perusasioista lähtien.
 
Turhautumisen välttämiseksi suosittelen menemään pianotunneille samantien :) Kokeilun vuoksi vaikka puoleksi vuodeksi tunneille. Siinä ajassa ehdit tunneilla oppia noin 10 kertaa asioita ku itsekseen ihmettelemällä, varsinkin jos lähtötaso on tuo että nuottien opettelusta lähet liikenteeseen....

Feline: Turhautumisen välttämiseksi suosittelen menemään pianotunneille samantien :) Kokeilun vuoksi vaikka puoleksi vuodeksi tunneille. Siinä ajassa ehdit tunneilla oppia noin 10 kertaa asioita ku itsekseen ihmettelemällä, varsinkin jos lähtötaso on tuo että nuottien opettelusta lähet liikenteeseen....
 
Komppia tälle. Tunneille vaan, niin et opi asioita väärin ja pääset paljon vauhdikkaammin alkuun.

Feline: Turhautumisen välttämiseksi suosittelen menemään pianotunneille samantien :) Kokeilun vuoksi vaikka puoleksi vuodeksi tunneille. Siinä ajassa ehdit tunneilla oppia noin 10 kertaa asioita ku itsekseen ihmettelemällä, varsinkin jos lähtötaso on tuo että nuottien opettelusta lähet liikenteeseen....
 
Heh, kyllähän minä tunteja ensin katselinkin, kuten suosittelit :) Rehellisesti niin kun aikuisopiston kurssit olivat täynnä (suomen- sekä ruotsinkieliset) ja olivat jo alkaneet, päätin mennä kirjastoon katselemaan. Olen aivan varma että en ole selvittänyt kaikkia mahdollisuuksia pianotuntien suhteen. Juttu kun on että pitäisi löytyä (ainakin alkuun) halpa vaihtoehto. Kirjaston tarjoama nollan euron hinta oli täten varsin houkutteleva :)
 
Uskon täysin tuon mitä sanoit. Pianotunnit olisivat paras tapa oppia.
 
Edit: toki jos porukalla on hyviä vinkkejä pianotuntien löytämiseen niin olisin kiitollinen. Google auttanee minua tässä muuten.

Numb: Toki näin, mutta itseopiskelussa ja on oma hauskuutensa ja palkitsevuutensa -vaikkakin "kymmensormijärjestelmän" itsetreenauksessa on haastavuutta riittämiin :)
 
Piano on instrumenttina siitä kiitollinen aloittaa, että siitä saa samoin tein järkevää ääntä irti. Toisin kuin vaikkapa viulusta ja puhaltimista. Koskettimisto on myös teorian kannalta verraten helppo hahmottaa.
 
10-sormijärjestelmän opettelu vanhemmalla iällä on kuulemma ihan tuskasta, kun ilmeisesti on vaikea liikutella sormia ja käsiä eri tavalla. Mulla ainaki palas käämit ja tuskastuisin jos ois tollaisia ongelmia, varsinkin jos ei ois opettajaa vieressä tsemppaamassa :D Yks kaveri tosin oli teininä vuoden käynyt pianotunneilla, ei ollut oppinut heiluttelemaan sormia eri aikaan ja se harrastus oli loppunut sitten siihen...
 
Juu, pianossa se hyvä puoli, että melodioita kyllä pystyy korva kuulolta soittelemaan lähes saman tien, jos vaan on alkeellisintakaan sävelkorvaa. Se vasen käsi sitten onkin toinen juttu, mut kyllä senki mukaan saa koha tietää mitä tekee. Jospa sitä tietäs itekkin sen joku kaunis päivä, mutta onhan tässä aikaa reenata :)

Feline: 10-sormijärjestelmän opettelu vanhemmalla iällä on kuulemma ihan tuskasta, kun ilmeisesti on vaikea liikutella sormia ja käsiä eri tavalla. Mulla ainaki palas käämit ja tuskastuisin jos ois tollaisia ongelmia, varsinkin jos ei ois opettajaa vieressä tsemppaamassa :D Yks kaveri tosin oli teininä vuoden käynyt pianotunneilla, ei ollut oppinut heiluttelemaan sormia eri aikaan ja se harrastus oli loppunut sitten siihen...
 
Juu, pianossa se hyvä puoli, että melodioita kyllä pystyy korva kuulolta soittelemaan lähes saman tien, jos vaan on alkeellisintakaan sävelkorvaa. Se vasen käsi sitten onkin toinen juttu, mut kyllä senki mukaan saa koha tietää mitä tekee. Jospa sitä tietäs itekkin sen joku kaunis päivä, mutta onhan tässä aikaa reenata :)
 
Luulen että opettajasta voisi olla erityisen paljon hyötyä sellaisille ihmisille jotka tarvitsevat pienen potkun persuksille ja hieman juuri tätä tsemppiä että pääsee alkuvaikeuksista yli. Voi olla että minussa on hieman tällaiselle tarvetta :)

Jos ei heti halua lähteä oppitunneille (mistä tahansa syystä), niin asiallista opastusta ja oppitunteja löytyy hyvin Youtubesta. Pitää vain osata sivuuttaa ne kaikki "ääliöt", jotka ovat laittaneet sinne täysin ala-arvoista opetusmateriaalia.
Esimerkki kunnollisesta piano-opetuksesta löytyy nim. theonlinepianotutor, jolla mm. 10 videon piano-opetuspaketti vasta-alkajalle. Ja tietenkin ilmaiseksi. Tässä linkki ensimmäiseen tuntiin: http://www.youtube.com/watch?v=EBG1hQ-Puqg
Opettajana siis täysammattilainen pianonsoiton opettaja ja virallinen soittotaidon arvioija englannista. Jos hankki tuon oppikirjan ja seuraa videoiden antia, niin varmasti etenee turvallisesti oikeaan suuntaan pianonsoiton opiskelussaan. Ei ole sitten sitä vaaraa, että täysin itsekseen opiskellen menisi enemmän tai vähemmän metsään.
 
Itse opettelen kitaransoittoa, mutta olen näistä Alisonin videoista (ei välttämättä näistä kymmenestä pianotunnista, mutta niistä muista joita löytyy) saanut hyvää opastusta siihen miten harjoitellaan metronomin kanssa, miten harjoitellaan riittävän hitaasti ja miten sight-reading soittamista voisi kehittää.
 
Toivottavasti tästäkin vinkistä jotain apua. Hjelpataan me vanhat toisiamme missä pystytään :-)

Hieno keskustelukettinki! En olekaan ainoa!
 
Itselläni ikää tasan 40 ja 11 kk =)
Joskus 14-15 v sain muusikko enoltani vanhan Stratocaster kopion ja itse tekemänsä vahvistimen. Hän näytti kaupanpäälle vissiin kolme sointua ja miten ränttätänttää soitetaan. Niillä mentiin sitten jokunen vuosi. Erilaisia kitaraprojekteja oli aina levällään ja jossain vaiheessa minulla oli tosi hieno Gibsonin punainen puoliakustisen kopio josta tykkäsin tosi paljon mutta jonka TYHMÄ menin kauppaamaan (helvetin halvalla) pois... Jossain vaiheessa soitin kirkon bändissäkin, tosin rumpuja kun en osannut kitaraa soittaa mutta bändin alunperin rumpaliksi valikoitunut nuori kundi osasi paremmin, PALJON paremmin.
Jopa pari "keikkaakin" vedettiin.
 
Mutta yhtään kokonaista biisiä (niin kitaralla kuin rummuillakaan) en kuitenkaan koskaan saanut jäämään päähän, vaan sahailin niitä muutamaa sointua ja pieniä riffien pätkiä, todella vaihtelevalla menestyksellä. Ihme homma että tuolloin nuorena kossina otelauta ja soinnut ei auennut mulle ollenkaan.
Ei ollut oikein sellaista kaveripiirissäkään joka olis voinut auttaa kunnolla eteenpäin. Omassa huoneessa yksin soittelemalla ei pitkälle hommassa pääse. Olispa ollut Youtube tuolloin! Bändikuvioitakaan ei ollut lähipiirissä enkä tosiaankaan vieraiden kundien kanssa olisi varmaan uskaltanut lähteäkään, ujo kun olin...
 
Homma jäi sitten kun elämä vei. Tuli ammattiin opiskelua, tyttökaveria, autoa, työtä ja muuta. Myöhemmin ura perheyrityksessä, vaimo, muksu, stressi jne. Tuttu laulu. Noin 20 vuotta meni ilman minkäänlaista musiikillista harrastetta.
Oikeastaan en harrastanut musiikin kuunteluakaan. Kadehtimista kyllä senkin edestä.
 
Vuosi sitten täytettiin kaverini kanssa pyöreita vuosia samoihin aikoihin ja hän sai vaimoltaan lahjaksi kunnon sähkörummut.
Ikinä kaverini ei ollut kapuloita kädessään pitänyt =)
Siinä vaiheessa ajattelin että hitto. NYT pitää minunkin aktivoitua tai sitä ei koskaan tapahtuisi.
Päätin ostaa basson, sillä olin kuullut pari vuotta aiemmin Porijazzeilla aivan upean kolmen basistin keikan ja se reväytti silmät ja korvat auki. Bassokuume oli taattu.
 
Nyt ollaan vuosi soiteltu kaverin kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti ja alkaa jo homma kuulostamaan ihan kuin tiedettäisiin mitä tehdään =)
Hurriganesin "Phone Rang" oli varmaan ensimmäinen kokonainen biisi mitä soitettiin (nyt vasta) ja nyt seuraavaksi lähdetään kokeilemaan klassikkoa "Sweet Home Chicago".
Kaverillani oli kuitenkin lähtötaso 0 ja itsekin olin aika ruosteessa. Otti vaan aikansa ennen kuin molemmilla olis tarpeeksi tukeva olo kokeilla oikeasti soittamista yhdessä.
 
Nyt alkuvuoden olen myös ottanut taas sen vanhan haasteen vastaan, eli kitaran jota en koskaan saanut sisäistettyä ja joka jäi aina kalvamaan. Kaivoin kaapista vanhan Landolani, viritin sen ja aloin vaan soittamaan. Katos perhana kun se vain aukesi minulle... Liekö basson kautta oppinut vai mikä, mutta nyt se vain tuntui hämmästyttävän helpolta ja tulinkin yllättäen skittan kanssa hyvin juttuun!
KIITOS myös Youtubelle ja sinne oppaita tehneille ihmisille!
Nyt sitten päätin että akustinen ei yksin riitä ja laitoin tilaukseen ikiunelmani, super nätin Vintagen V100TSB lessukopion ja Rollen Minicuben.
NYT se nimittäin lähtee! Enää en jätä tätä homma kesken! :D
 
Se, että on itse vaan niin järjettömän kriittinen sen suhteen että onko olevinaan "tarpeeksi hyvä", on kyllä ihme juttu... Sehän se varmaan lopautti alunperin koko touhun ja jäi tyttöjen valloittaminen kitaroinnilla siksi väliin. Ehkä se ujouskin siinä vaikutti osansa...
 
Tulin vielä viime kesänä jättäneeksi yhden aloittelevan bändikuvion väliin kun olin olevinani niin raakile basson kanssa etten kehtaisi mennä sinne soittamaan, vaikka tiedän että bändissä soittaminen on täyttä parhautta ja että siinä oppii ihan eri tahtiin kuin yksin sohvan reunalla. Pitäis vain olla itselleen armollinen ja olla rohkeampi. Kyllä minä osaan, ihan riittävästi. Ja lisää opetellaan omaan tahtiin. Onneksi on toi kaveri jonka kanssa voidaan soitella. Se on auttanut ihan hemmetisti. Seuraava keikka on varmaan seuraavissa bileissä! Ehkä joku kunnon bändikuvio vielä kehitellään...
 
Että tsemppiä kaikille, pitäkää kitaroita tai bassoja sylissä aina ja kaikkialla mahdollisimman paljon!!

Pitäis onnistua, koska vanhemmalla iällä motoriikka on parempi. Eihän pikkuvauvat osaa edes kävellä, niin miten ne vois osata skittaa skulaa.

kitaraspede:
 
Se, että on itse vaan niin järjettömän kriittinen sen suhteen että onko olevinaan "tarpeeksi hyvä", on kyllä ihme juttu... Sehän se varmaan lopautti alunperin koko touhun ja jäi tyttöjen valloittaminen kitaroinnilla siksi väliin. Ehkä se ujouskin siinä vaikutti osansa...
 
Tulin vielä viime kesänä jättäneeksi yhden aloittelevan bändikuvion väliin kun olin olevinani niin raakile basson kanssa etten kehtaisi mennä sinne soittamaan, vaikka tiedän että bändissä soittaminen on täyttä parhautta ja että siinä oppii ihan eri tahtiin kuin yksin sohvan reunalla. Pitäis vain olla itselleen armollinen ja olla rohkeampi. Kyllä minä osaan, ihan riittävästi. Ja lisää opetellaan omaan tahtiin. Onneksi on toi kaveri jonka kanssa voidaan soitella. Se on auttanut ihan hemmetisti. Seuraava keikka on varmaan seuraavissa bileissä! Ehkä joku kunnon bändikuvio vielä kehitellään...
 
Samma häär, eikä tosta itsekriittisyydestä kyllä pääse ikinä kokonaan eroon. Meinasin itsekin jättää yhden bändikokeilun väliin tossa viime syksynä kun oli sellainen fiilis että meen vaan sinne nolaamaan itseni. Päätin sit kuitenkin mennä, kun tän ikäisenä sitä jo tuntee tapansa ja tiesin etten saa ikinä aikaiseksi jos en nyt mene. Ja onneks menin, bändi on hyvin tulilla ja suunnitelmia tehdään. Soittamisen uudelleenaloittaminen on toiseks paras asia mitä mulle on lähiaikoina tapahtunut, bändi puolestaan paras. Sellainen haudattujen toiveiden realisoituminen.
 
Että ei muuta kun tulta päin jos tilaisuus tulee, ei tässä oo mitään hävittävää enää.

AaBeeCee: Jos ei heti halua lähteä oppitunneille (mistä tahansa syystä), niin asiallista opastusta ja oppitunteja löytyy hyvin Youtubesta. Pitää vain osata sivuuttaa ne kaikki "ääliöt", jotka ovat laittaneet sinne täysin ala-arvoista opetusmateriaalia.
Esimerkki kunnollisesta piano-opetuksesta löytyy nim. theonlinepianotutor, jolla mm. 10 videon piano-opetuspaketti vasta-alkajalle. Ja tietenkin ilmaiseksi. Tässä linkki ensimmäiseen tuntiin: http://www.youtube.com/watch?v=EBG1hQ-Puqg
Opettajana siis täysammattilainen pianonsoiton opettaja ja virallinen soittotaidon arvioija englannista. Jos hankki tuon oppikirjan ja seuraa videoiden antia, niin varmasti etenee turvallisesti oikeaan suuntaan pianonsoiton opiskelussaan. Ei ole sitten sitä vaaraa, että täysin itsekseen opiskellen menisi enemmän tai vähemmän metsään.
 
Itse opettelen kitaransoittoa, mutta olen näistä Alisonin videoista (ei välttämättä näistä kymmenestä pianotunnista, mutta niistä muista joita löytyy) saanut hyvää opastusta siihen miten harjoitellaan metronomin kanssa, miten harjoitellaan riittävän hitaasti ja miten sight-reading soittamista voisi kehittää.
 
Toivottavasti tästäkin vinkistä jotain apua. Hjelpataan me vanhat toisiamme missä pystytään :-)
 
Latasin pari ensimmäistä videota läppärille. Laskin pianon nuottitelineen alas ja läppärin siihen ja opetusvideo pyörimään. Tuntui todella hyvältä tavalta oppia. Kiitos linkistä! Harmi vain että kirjaston soittohuoneen pianoa käyttämällä voi tulla pidempiäkin taukoja väliin (vain yksi varaus voi olla voimassa kerralla). Pelkäänpä että siinä täytyisi aloittaa maksimissaan parin tunnin pituinen vuoro kertaamalla suuren osan viime kerralla opitusta.
 
Kannattaisikohan harkita käytettyä (tai uutta halpaa) digitaalipianoa jotta voisi harjoitella kotona? Kävin hieman katselemassa F-Musiikissa. Halvin joka vaikutti sopivalta oli ehkä joku Yamaha P35. Tämäkin tuntui kalliilta (vajaa 500 euroa), vaikka olikin selvästi halvimmasta päästä.

Kiva että tämä ketju jatkaa voimissaan ja edelleen järkevänä ilman suurempia trollauksia. Pientä päivitystä taas tullut omaan harrastustilanteeseen niin pistän tänne jakoon kun on tullut kerran aloitettua omista mietteistä kertominen.
 
Tässä hiljattain tuli toteutettua pitkällinen haave ja otin itseäni niskasta kiinni ja astelin laulutunnille. Kun sitä kerran tuntuu kitara sylissä leuka venyvän niin että kitarisat läpättää niin kaipa sitä kannattaisi kokeilla ääntä käyttää järkevästi eikä vain kiekua niin että kissatkin karkaa. Eipä kaduta päätös. Todella hauskaa on laulunopettajan kanssa yrittää saada tämä pehmoinen instrumentti tekemään jotakin järjellistä. Vähitellen myös laulutunneilla ja kitaratunneilla saa karistettua lamauttavaa esiintymiskammoa, ehkä sitä joskus voi yrittää jopa soitella/laulella muutenkin kuin yksin kotona verhot kiinni :)