| Aihe: pianokomppi Anna Puu; säännöt rakkaudelle | |
|---|
|
Olen vasta vähän opetellut pianokomppeja. Anna Puun uudessa biisissä on mielestäni hyvä komppirakenne. Te jotka teette komppausta jatkuvasti niin olisko mitään apuja ja ohjeita, mitä vaan.
Itse päättelin kuuntelemalla että biisi on A-mollissa ja että sointusarja menee näin; Am, F, G, Em ja tuo sarja toistuu koko biisin? ainakin kun kokeilin sitä itse soittaa niin kuullosti samalta.
http://www.youtube.com/watch?v=Hy9sAoPekvE |
 S.Jone
14.02.2013 14:20:55 (muokattu 14.02.2013 15:23:51) | |
|
Menee ennemmin näin: / Em / D / C(add9) / Am- Bm - C /
Eipä siinä kun soittelee levyn mukana ja yrität matkia mahdollisimman paljon :)
Käännökset soinnuista kannattaa olla kunnossa, ne on aika tärkeitä komppailussa. Lähtee Em terssikäännöksellä (eli E-sävel ylimpänä). Em D ja C(add9) on terssikäännöksiä. Am-Bm-C on kvinttikäännöksiä, eli ylimmät sävelet soinnusta on c-d-e.
Vasurille perusääni (vaikka oktaavissa) eka iskulle ja oikealla noita sointuja levyn rytmiä matkien niin siinäpä se.
Sitten kun se on suuinpiirtein hanskassa niin seuraavaan biisiin vain, jos siis haluaa kehittää komppausta :)
Tais sointukierto muuttua siellä loppupuolella kuitenkin |
|
Kiitos neuvoista, mutta muistaakseni ei ole sellaista sointua olemassa kuin Bm tarkoititko Hm tai Bb? |
|
staggiato: Kiitos neuvoista, mutta muistaakseni ei ole sellaista sointua olemassa kuin Bm tarkoititko Hm tai Bb?
On olemassa, Bm = Hm. |
|
staggiato: Kiitos neuvoista, mutta muistaakseni ei ole sellaista sointua olemassa kuin Bm tarkoititko Hm tai Bb?
Joo tosiaan Bm=Hm. Ite tykkään käyttää B nimeä, kun se on huomattavasti loogisempi kuin H.. a-b-c-d-e-f-g-a ala-asteelta lähtien tuttu juttu ;) |
|
S.Jone: Ite tykkään käyttää B nimeä, kun se on huomattavasti loogisempi kuin H.. a-b-c-d-e-f-g-a ala-asteelta lähtien tuttu juttu ;)
Ei ole kysymys "logiikasta", yhteys aakkostoon on olemassa, mutta sävelen nimi on H. Omia sääntöjä on turha keksiä niin kauan kuin H on yleisesti käytössä myös mm. Saksassa ja muualla Skandinaviassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Note#History_of_note_names
Sekä H/B että B/Bb -järjestelmät tulee osata. Ja ymmärtää kontekstista (esim. Bm7b5-E7-Am6 -sointukadenssi) milloin B-kirjaimella tarkoitetaan alennettua ja milloin alentamatonta säveltä. |
|
Janus: Ei ole kysymys "logiikasta", yhteys aakkostoon on olemassa, mutta sävelen nimi on H. Omia sääntöjä on turha keksiä niin kauan kuin H on yleisesti käytössä myös mm. Saksassa ja muualla Skandinaviassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Note#History_of_note_names
Sekä H/B että B/Bb -järjestelmät tulee osata. Ja ymmärtää kontekstista (esim. Bm7b5-E7-Am6 -sointukadenssi) milloin B-kirjaimella tarkoitetaan alennettua ja milloin alentamatonta säveltä.
Mä oon ymmärtänyt, että ainakin Ruotsissa oltaisiin 1990-luvulta eteenpäin pyritty käyttämään B:tä. Klasaripuolellahan H elää vahvana, mut kyllä Suomessakin rytmimusapuolen opetuksella patistetaan B:n käyttöön.
En muuten muista eläessäni nähneeni ainuttakaan painotuotetta, jossa B:llä - siis ilman alennusmerkkiä - olis tarkoitettu bes-säveltä. Puheessahan se nyt tulee toki jatkuvasti vastaan.
"Jazzi jos mikä on pelkkää vehkeilyä todellisten musiikin ainesten kustannuksella. Muusikerit, jotka ovat antautuneet swing-musiikin pettävälle polulle, eivät ainoastaan petä tempuillaan yleisöä, he pettävät lopulta itsensä." |
staggiato
14.02.2013 18:29:23 (muokattu 14.02.2013 18:30:05) | |
|
Piano-opettajani mielestä H:llä ja B:llä on vissi ero ja on virhe sekoittaa ne. B kun on H;n alennettu muoto ja ne ovat koskettimillakin eri kuuloiset.
Me ei kuitenkaan tunneilla ehditä käsitellä kuin jotakin että ihan kaikki lempikappaleitani ja varsinkaan mitään poppia ei tunneilla käsitellä vaan vähän "jäykempää" eli klassista ja muuta sen tyylistä. Siksi kysyin täältä tuota komppausta kun tiedän että täällä on tosi ammattilaisia.
Koitin jo vähän soitella tuolla noilla uusilla ohjeilla mitä sain ja vähitellen alkaa kuullostaa siltä että soinnit vois olla ne. Olen vain vähän vasta harjoitellut komppausta ja käännöksiä että heikosti ne sujuu. Taustani on se että biisi soitetaan nuotti nuotista eli tämä komppaus on minulle ihan uutta. Ostin toki komppauksesta itselleni yhden kirjan, mutta kyllä siinä opettelua on.
Helpottaisi jos joku laittaisi You tubeen oman piano-komppiversion tästä biisistä, voisi siitä saada apuja.. |
 Janus
14.02.2013 18:29:28 (muokattu 14.02.2013 18:31:22) | |
|
Vessajono: Mä oon ymmärtänyt, että ainakin Ruotsissa oltaisiin 1990-luvulta eteenpäin pyritty käyttämään B:tä. Klasaripuolellahan H elää vahvana, mut kyllä Suomessakin rytmimusapuolen opetuksella patistetaan B:n käyttöön.
Patistakoot minkä kynttelikön imemiseltä ehtivät, paljon pahempaa sekaannusta tulee kun käytännössä jo nuorille aloitteleville soittajille joutuu selostamaan "sitku-mutku" meiningillä miksi B ja H tarkoittavat samaa asiaa. H:n läsnäololle on vankat historialliset perusteet _myös muualla kuin Suomessa_ (ensimmäinen tarvittaessa kromaattisesti muutettu sävel modaalisessa yksiäänisessä musiikissa), ei ole mitään syytä miksi se ei säilyisi alkeisopetuksessa vallitsevana. Siinä kohtaa kun oppilas on muutenkin siinä iässä, että rytmimusiikin yhteissoitto alkaa olla merkittävä ja järkevä osa soittoharjoittelua ja harrastuneisuutta, B:n voi esitellä rytmimusiikin merkintätavoista vakiintuneempana.
tl;dr - "B on muuten sama kuin H" on paljon helpompi selittää ymmärrettävästi 12- kuin 6-vuotiaalle.
En muuten muista eläessäni nähneeni ainuttakaan painotuotetta, jossa B:llä - siis ilman alennusmerkkiä - olis tarkoitettu bes-säveltä. Puheessahan se nyt tulee toki jatkuvasti vastaan.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=1&la=fi Tuosta voi lähteä liikkeelle ja jatkaa luontevasti suomenkielisen (+ruotsin-, saksan-) klasariteoriakirjallisuuden ihmeelliseen maailmaan.
"H/B-järjestelmällä" siis tarkoitin nimenomaan käytäntöä tunnistaa ja merkitä nuo sävelet lähinnä opiskelu- ja analyysimielessä, tuo ei ole vakiintunut eikä suositeltava sointumerkkien merkintätapa. Jossain virsikirjassa oli B-kirjaimella tarkoitettu "oikeasti" Bb-sointua, mutta tuo oli nimenomaan niitä *kontekstista havaittavia asioita* (tonaalinen F-duuribiisi).
EDIT: staggiato: Piano-opettajani mielestä H:llä ja B:llä on vissi ero ja on virhe sekoittaa ne. B kun on H, alennettu muoto.
Piano-opettajasi tietää (tuosta musiikin hyvin kapeasta kaistaleesta, pun intended) vain 50%. Sä, tän ketjun luettuasi, toivon mukaan vähän enemmän. 100%? :) |
S.Jone
14.02.2013 20:48:17 (muokattu 14.02.2013 21:03:35) | |
|
Janus: Ei ole kysymys "logiikasta", yhteys aakkostoon on olemassa, mutta sävelen nimi on H. Omia sääntöjä on turha keksiä niin kauan kuin H on yleisesti käytössä myös mm. Saksassa ja muualla Skandinaviassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Note#History_of_note_names
Sekä H/B että B/Bb -järjestelmät tulee osata. Ja ymmärtää kontekstista (esim. Bm7b5-E7-Am6 -sointukadenssi) milloin B-kirjaimella tarkoitetaan alennettua ja milloin alentamatonta säveltä.
Ite olen nuotinnimijärjetelmäni valinnu loogisuuden perusteella, kummankinnäkösiä sointumerkkejä tulee soitettua, joskin enemmän B:tä...
En oo varma mitä tarkoitat sillä, että sävelen nimi ois H. Ainakin lähin käteen sattunut jenkkikirja sanoo sekä sävelen (valkonen kosketin), että soinnun (b-dis-fis) nimeksi B. Myös Tohtori Toonika tais olla samoila linjoilla.
Tiedän toki, että Hoota käytetään ja miten sitä käytetään, mutta minun puolesta joutasivat tiukkanutturaisimmatkin klasarimammat siirtyä B:hen, jos ei muuten niin pelkän logiikan vuoksi.
G alennettu = Gb, A alennettu = Ab, B alennettu = Bb. Timanttisen loogista ja menis varmaan lapsillekin parhaiten kaaliin jos kukaan ei sitten sekoittais niiden päätä kaiken maailmaan H:lla :) |
|
Janus:(ensimmäinen tarvittaessa kromaattisesti muutettu sävel modaalisessa yksiäänisessä musiikissa),
Tuo meni vähän ohi multa. |
|
staggiato: Piano-opettajani mielestä H:llä ja B:llä on vissi ero ja on virhe sekoittaa ne. B kun on H;n alennettu muoto ja ne ovat koskettimillakin eri kuuloiset.
Vaihda opettajaa, jos tuo on kaikki mitä hän osaa asiasta kertoa. |
|
S.Jone: ,
Tuo meni vähän ohi multa.
Sulta meni suurin osa mun tässä ketjussa tarjoamasta ja linkittämästä informaatiosta ohi muutenkin. No big deal. Voit jatkaa elämääsi kuten tähänkin asti. |
S.Jone
14.02.2013 21:10:43 (muokattu 14.02.2013 21:25:29) | |
|
Janus: Sulta meni suurin osa mun tässä ketjussa tarjoamasta ja linkittämästä informaatiosta ohi muutenkin. No big deal. Voit jatkaa elämääsi kuten tähänkin asti.
Hieno asenne. Selvennetän nyt vielä, että ei ollu tarkotus moittia epäselkeydestä eikä olla muutenkaan töykeä. Kunhan vain selvennystä kaipasin, kun niin intomielisen valistamisen aloititkin.
Mutta joo, muistui mieleen taas miksei ollut tullut m.netissä käytyä aikoihin.
Edit: Luettuani uudestaan tarjoamasi ja linkittämäsi informaation rohkenen olla eri mieltä, ehkä vika oli sinun luetun ymmärtämisessäsi? Niin tai näin, jätän tämän off topicin homman sikseen ja suosittelen samaa sinullekin. |
|
Tässä: http://www.guitaretab.com/a/anna-puu/340986.html |
|
staggiato: Olen vasta vähän opetellut pianokomppeja. Anna Puun uudessa biisissä on mielestäni hyvä komppirakenne. Te jotka teette komppausta jatkuvasti niin olisko mitään apuja ja ohjeita, mitä vaan.
Itse päättelin kuuntelemalla että biisi on A-mollissa ja että sointusarja menee näin; Am, F, G, Em ja tuo sarja toistuu koko biisin? ainakin kun kokeilin sitä itse soittaa niin kuullosti samalta.
http://www.youtube.com/watch?v=Hy9sAoPekvE
Komppaamisessa sun kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saat kaikki tarpeelliset elementit kasaan. Komppityyleissä kannattaa kuunnella mitä basso soittaa, mikä on rumpukomppi, ym. Niitä kuuntelemalla hahmotat biisin estetiikan ja olennaiset jutut, jotka saa biisin kuulostamaan juuri siltä miltä se kuulostaa. Sitten vaan parhaasi mukaan toteutat niitä sointuja soitellessasi. Siitä se vuosien mittaan kehittyy.
Tsekkaile youtubesta klippejä, joissa artistit esittää hittibiisejä pelkän pianon säestyksellä. Niitä löytyy pilvin pimein ja niistä saa hyvää referenssiä. |
|
tarmo: Komppaamisessa sun kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että saat kaikki tarpeelliset elementit kasaan. Komppityyleissä kannattaa kuunnella mitä basso soittaa, mikä on rumpukomppi, ym. Niitä kuuntelemalla hahmotat biisin estetiikan ja olennaiset jutut, jotka saa biisin kuulostamaan juuri siltä miltä se kuulostaa. Sitten vaan parhaasi mukaan toteutat niitä sointuja soitellessasi. Siitä se vuosien mittaan kehittyy.
Tsekkaile youtubesta klippejä, joissa artistit esittää hittibiisejä pelkän pianon säestyksellä. Niitä löytyy pilvin pimein ja niistä saa hyvää referenssiä.
Eiks pianolle ole olemassa jotain säestyskursseja tai- tunteja. Muistaisin, et olisin tämmöisten olemassaoloa joskun nähnyt?
Kysymyshän on sinänsä hyvä, et "miten kompataan"?
Itse nimittäin olin haittarin (eikos sen voi tulkita kosketinsoittimeksi) kanssa liemessä ton asian kanssa, kun sitä opiskellessa opeteltiin "soittamaan kappaleita haittarilla". En tosiaankaan muista et mun nuoruudessani olis missään ollu tarjolla opetusta siihen, miten sillä säestetään esim. laulajaa. Saati sitä, miten haittari uskottavasti upotetaan kolmen soinnun rokkeihin.
Se sit tartti itte opetella yrityksen ja erehdyksen kautta. Usein en onnistunu ja ne viritelmät putos pois keikkaohjelmistosta melkoisen nopeasti. Toisinaan onnistuin ja niiden onnistumisten myötä stressiklubin äijät oli sitä mieltä, et tarttis saada enemmänkin haittaria lauteille.
One kind of music only - the good kind |
|
rintapek: Eiks pianolle ole olemassa jotain säestyskursseja tai- tunteja. Muistaisin, et olisin tämmöisten olemassaoloa joskun nähnyt?
Kysymyshän on sinänsä hyvä, et "miten kompataan"?
Usein käytetään termiä "vapaa säestys" joka käytännössä tarkoittaa pianolla komppaamista.
Hyviä asiaa käsitteleviä opuksia on Seppo Hovin Vapaa säestys ja toisena Pianovapari.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
EP
16.02.2013 12:40:21 | |
|
baron: Usein käytetään termiä "vapaa säestys" joka käytännössä tarkoittaa pianolla komppaamista.
Hyviä asiaa käsitteleviä opuksia on Seppo Hovin Vapaa säestys ja toisena Pianovapari.
Jep, noi molemmat on hyviä, kolmas se jo mainittukin Aikuisten pianokoulu.
Tuota haitarin vastaavaa joskus usein mietin, onko kuulunut ainakaan aikaisemmin ollenkaan soittimen opetukseen?
Toisaalta asian ymmärtää kun on niin vahvasti soolosoittajan instrumentista kyse. |
|
Hovin VS 1 & 2:n painokset ovat olleet ilmeisesti loppu jo vuosia. Vaatii metsästämistä kirjastoista/käytettynä, eikä se senkään jälkeen ole aloittelijalle enää nykypäivänä paras opus.
Pianovaparin sijaan suosittelisin ennemmin ammattimaisempaa ja kattavampaa Jyrki Tennin ja Jasse Varpaman "Vapaa säestys ja improvisointi"-oppikirjaa. Täydelliset esimerkkikappaleet tosin puuttuvat (vain komppausesimerkkejä ja harjoitussointukiertoja, mukana ammattimaisesti tuotettu säestys-CD), mutta soveltaminen onkin tuossa kaiken A ja O. Toivelaulukirjat ja esim. http://www.f-kustannus.fi/kirjat/mu … lukirjat/868-kultainen-laulukirja-4 täydentävät tuota erinomaisesti. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
