Kitarat: kitarakamat ›

Tajuaakohan se kohta?

Aiiiiiiiss...! No nyt sattans! Sori.
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/108692.jpg

Mikä muuten lienee tieteellinen nimitys muoviosat vihertävälle kemialliselle ilmiölle? Saatanan aikaansaannoksia!

Todd: Mikä muuten lienee tieteellinen nimitys muoviosat vihertävälle kemialliselle ilmiölle? Saatanan aikaansaannoksia!
 
Kuvia tänne?

FensonGibder: Kuvia tänne?
 
http://www.eddievegas.com/store/det … Olympic-White-FENDER-STRAT-2010.php
 
Tuntuu olevan joku relic-kemiallinen ilmiö. Ei noita ainakaan pahemmin originaaleissa näy ja yngvienkeltaisissa ei koskaan.

The Stratocaster chronicles kirja kertoo seuraavaa:
 
Aside from the new rosewood fingerboard and the carried-over three-color sunburst, another prominent feature of the second version was a shift from the old pickguard to an 11-screw, triple-laminated, white/black/white celluloid pickguard with a slightly greenish or "mint green" tint.
 
Dan Smith: "The mint green was never intentional. Almost all the celluloid was coming from Italy at that time, and Fender got it from the distributor, Del Mar. The white color wasn't that solid. It had a little transparency to it, so part of the tint was from the black leaching through."
 
Eli ihan originaalijuttuja tuo vihreys, joskin odottamaton sellainen, eikä mikään relic-viritys. Toki ajan myötä vihreys varmasti korostuu jne.
 
e. esim tässä aidossa pelissä aikalailla nykyrelicien näköinen meininki noin pleksin ja muunkin kuluman puolesta:
 
http://www.vintageandrareguitars.co … fender/fender-electric-guitars/8063

Void: The Stratocaster chronicles kirja kertoo seuraavaa:
 
Aside from the new rosewood fingerboard and the carried-over three-color sunburst, another prominent feature of the second version was a shift from the old pickguard to an 11-screw, triple-laminated, white/black/white celluloid pickguard with a slightly greenish or "mint green" tint.
 
Dan Smith: "The mint green was never intentional. Almost all the celluloid was coming from Italy at that time, and Fender got it from the distributor, Del Mar. The white color wasn't that solid. It had a little transparency to it, so part of the tint was from the black leaching through."
 
Eli ihan originaalijuttuja tuo vihreys, joskin odottamaton sellainen, eikä mikään relic-viritys. Toki ajan myötä vihreys varmasti korostuu jne.
 
e. esim tässä aidossa pelissä aikalailla nykyrelicien näköinen meininki noin pleksin ja muunkin kuluman puolesta:
 
http://www.vintageandrareguitars.co … fender/fender-electric-guitars/8063
 
Toki toki! Yritin sanoa jotakin sellaista, että noita överin vihreitä pleksejä _harvemmin_ originelleissa näkyy. Ihme ilmiö.
 
Esim täällä (toimiikohan linkki) pikavilkaisulla jokunen kymmentä originaalia stratoa ja ehkä yksi homeinen pleksi ja sekin juuri tuollaisessa vitivalkoisessa.
 
http://www.vintageandrare.com/searc … r/1962/to_year/1970/view/large/24/0

jii.haanpaa: Toki toki! Yritin sanoa jotakin sellaista, että noita överin vihreitä pleksejä _harvemmin_ originelleissa näkyy. Ihme ilmiö.
 
Esim täällä (toimiikohan linkki) pikavilkaisulla jokunen kymmentä originaalia stratoa ja ehkä yksi homeinen pleksi ja sekin juuri tuollaisessa vitivalkoisessa.
 
http://www.vintageandrare.com/searc … r/1962/to_year/1970/view/large/24/0
 
Noooo ohan noita ny useampia ;) Mutta valkoisia enemmän kyllä. Varmaankin aika isoja vaihteluita 60-luvun alun muovitoimituksissa. Eikä noita vihreitä järjestäen reissueihin ja reliceihin varmaan laitettaisi jos harvinaisuuksia olisivat.
 
http://www.vintageandrare.com/produ … aster-1964-Olympic-White-refin-1120
http://www.vintageandrare.com/produ … r-Stratocaster-1962-Fiesta-Red-3566
http://www.vintageandrare.com/produ … ratocaster-1963-Olympic-White-17459
http://www.vintageandrare.com/produ … ter-1965-Olympic-White-Finish-24246
http://www.vintageandrare.com/produ … ratocaster-1964-Olympic-White-24266
http://www.vintageandrare.com/product/Fender-Stratocaster-1962-29818

jii.haanpaa: Toki toki! Yritin sanoa jotakin sellaista, että noita överin vihreitä pleksejä _harvemmin_ originelleissa näkyy. Ihme ilmiö.
 
Esim täällä (toimiikohan linkki) pikavilkaisulla jokunen kymmentä originaalia stratoa ja ehkä yksi homeinen pleksi ja sekin juuri tuollaisessa vitivalkoisessa.
 
http://www.vintageandrare.com/searc … r/1962/to_year/1970/view/large/24/0
 
Älä sekoita vuosia keskenään. Pleksimateriaali vaihtui 65, joten sen jälkeen ei aidot enää juurikaan tummene.

http://www.vintageandrareguitars.com
 
http://www.vintageandrare.com
 
No, kiitos vaan näistäkin linkeistä. Netissähän ei koskaan voi viettää liikaa aikaa.

Void: Noooo ohan noita ny useampia ;)
 
No hyvä on, pari, max kolme :)
 
Mutta valkoisia enemmän kyllä. Varmaankin aika isoja vaihteluita 60-luvun alun muovitoimituksissa. Eikä noita vihreitä järjestäen reissueihin ja reliceihin varmaan laitettaisi jos harvinaisuuksia olisivat.
 
Mun mielestä linkkaamassasi punaisessa ja siinä viimeisessä valkoisessa pleksin vihreys oli kaikkea muuta kuin överiä, niin kuin se tuntuu usein reliceissä olevan. Mä luulen, että noita överivihreitä laitetaan mielellään tiettyihin reliikkiväreihin (olympic white, daphne blue, ???), koska se tekee kitarasta eittämättä myyvän näköisen. Sen sijaan esim mustassa tuolainen ei olisi niin hottista, joten harvemmin niitä sitten näkeekään.
 
J0K1: Älä sekoita vuosia keskenään. Pleksimateriaali vaihtui 65, joten sen jälkeen ei aidot enää juurikaan tummene.
 
Eipä tuo rajaus tunnu pahemmin otantaa keinuttavan.
 
Itselläni on muuten yksi strato, joka on 80/90-lukujen vaihteesta. Sen pleksi on selvästi kellertynyt/vihertynyt(?). Potikan nuppien alla pleksi on edelleen vitivalkoinen. Pitänee vielä odotella toiset 20 vuotta :)

jii.haanpaa:
Eipä tuo rajaus tunnu pahemmin otantaa keinuttavan.
 
Eikä kannata sekoittaa niitä relicejä oikeisiin kitaroihin, kun ei niillä paljoakaan ole aitojen kanssa tekemistä.
 
Perusasia vanhojen tavaroiden kanssa on se, että ne ovat yleensä kellastuneet uv-säteilyn vaikutuksesta. 65 asti käytettiin jo valmiiksi hieman tummempaa nitroselluloosaa plekseissä, joka ajan myötä kellastuu enemmän. 65-82 käytettiin eri materiaalia, joka säilyy huomattavasti valkoisempana. Tuon ajan värierot tulevat käytöstä tai osien vaihtamisesta.
Uudemmat ovat taas sitten mitä ovat.

Mun mielestä linkkaamassasi punaisessa ja siinä viimeisessä valkoisessa pleksin vihreys oli kaikkea muuta kuin överiä, niin...
 
Pilkun viilaamista :)
 
Vihreitä ne oli, osa normaaleja, osa ajan myötä tummentuneita "övereitä" joka mielestäni ei ole harvinaista. Sen verran usein noita tulee vastaan ympäri nettiä.
 
Tämä tästä, mielestäni ei ole väärin laittaa em pleksejä reliceihin.

Olisikohan myös niin, että tuo (ultravioletti)valo vaikuttaa väreihin siten, että valkoinen kellastuu ja keltainen alkaa vihertämään.

Void: Pilkun viilaamista :)
 
Totta kai ja aivan varmasti! :) Nämäkin ovat kaikki vihreitä, mutta eri haju.
 
http://www.jvguitars.com/images/GreenRelicGuardOnOlyWhtStrat740.jpg
http://1.bp.blogspot.com/_xWjoeLNcm … kcw/s400/Strat_Cruz_white_relic.jpg
http://www.makenmusic.com/media/cat … _59relicmb_blk_jc1869_frontbody.jpg
http://www.guitars4you.co.uk/images … tra-relic-strat---on-order/3906.JPG
 
Nimimerkillä jo pitkään halunnut ostaa _hienostuneesti_ relikoidun valkoisen '62 straton, jossa olisi vuosikertaviinikorkillisen verran epätasaisesti vihreytynyt, mutta ei överivihreä pleksi :D
 
Vihreitä ne oli, osa normaaleja, osa ajan myötä tummentuneita "övereitä" joka mielestäni ei ole harvinaista. Sen verran usein noita tulee vastaan ympäri nettiä.
 
Tämä tästä, mielestäni ei ole väärin laittaa em pleksejä reliceihin.
 
Ei tietenkään.
 
Edit: pikaobservoinnin perusteella näyttäisi siltä, että mitä masterbuiltimpi, sitä maltillisempi viherrys. Ehkä?

Oletteko muuten huomanneet, että juurikaan muita kitaroita ei relikoida kuin Fendereitä? Itse muistan kuulleeni ensimmäistä kertaa reliikeistä joskus yheksänkytluvun alkupuoliskolla, mutta silloin niitä ei kutsuttu reliikeiksi, mutta kuulin että EVH:la olisi rivi tehtaalla prikuulleen samalla tavalla kulutettuja skittoja kuin hänen se "orkkis" oli. Puhuttiin, että japanissa osaavat tehdä millin tarkkoja klooneja kuluneista kitaroista näille supertähdille. En mutta noita saattoi olla myynnissäkin koska muista ihmetelleeni miksi joku haluaisi kuluneen kitaran? ne sii seivät olleet Fendereitä vaan mahdollisesti Musareita tai Peaveyitä.
 
Vasta paljon myöhemmin huomasin, että tällaiset kitrat alkoivat yleistyä ja nimenomaa Fenderit näyttivät olevan reliikeiden kukkeinta maaperää. Kaiketi muillakin valmistajilla näitä on, mutta ei kyllä läheskään samanlaisessa mittakaavasssa. Mutta kun tuoll aalkupäässä tätäkin ketjua ihmeteltiin miksi näitä tehdään, niin olisiko homma lähtenyt juuri siitä, että kun sitä mahdollisesti arvokasta tai ainakin rakasta kitaraansa ei tähti enää kiertueelle halua ottaa röydättäväksi niin tehdas teki hänelle tarkan kloonin siitä ja myöhemmin näiden kloonien kaupallinen potentiaali suuren yleisön keskuudessa keksittiin hyödyntää ja sittemmin myös laajentaa.

Keksin just liikeidean: Alan myymään relikoituja keikka-look rumpukapuloita aloitteleville rumpupettereille!

Sjömanni: Keksin just liikeidean: Alan myymään relikoituja keikka-look rumpukapuloita aloitteleville rumpupettereille!
 
Pahus, kun on tullut heiteltyä vanhat plektrat roskikseen. Niillähän olis voinut tehdä hyvää tiliä.

Old Joe: Pahus, kun on tullut heiteltyä vanhat plektrat roskikseen. Niillähän olis voinut tehdä hyvää tiliä.
 
Mä en muistaakseni ikinä ole heittänyt yhtään plekua roskiin. Tasku vaan nielee ne joita plektratonttu ei hae kun katson muualle.