 Aldrin
06.02.2013 18:56:45 | |
|---|
Tää on kyllä paras keskustelu aikoihin.
Ei mulla muuta, jatkakaa. |
 Rämppy
06.02.2013 21:06:35 | |
|---|
Sellainen vaikutus pitkäaikaisesta telineessä roikottamisesta voi olla, että nitrolakkaan palaa rumat jäljet lavan juureen. Siis jos passossa on nitrolakka.
Muuta haittaa en roikottamisesta keksi. En sitten malttanut olla sanomatta. |
 J.Nikkanen
06.02.2013 21:11:55 | |
|---|
Rämppy: Sellainen vaikutus pitkäaikaisesta telineessä roikottamisesta voi olla, että nitrolakkaan palaa rumat jäljet lavan juureen. Siis jos passossa on nitrolakka.
Muuta haittaa en roikottamisesta keksi.
Mutta siksi on olemassa korkkipäällysteiset telineet. Ei tule rumia jälkiä. |
 MPU
06.02.2013 21:51:22 | |
|---|
J.Nikkanen: Mutta siksi on olemassa korkkipäällysteiset telineet. Ei tule rumia jälkiä.
Juu. Solukumi on myrkkyä joillekin lakoille. Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 Esa H
06.02.2013 22:01:24 | |
|---|
Tässä on ollut puhetta monenlaisista teorioista ja otan taas esille oman teoriani, mikä ei ole saanut täällä vahvistusta. Musta tuntuu vahvasti siltä, että kaularaudan kiristäminen parantaa basson sointia, koska kaula body alkavat värähdellä eri tavalla. Näin siis, jos rauta on ollut melko löysällä. Mä kiristän kaularaudat aina melko tiukkaan, koska tykkään soittaa suoralla kaulalla. |
 hollstro
07.02.2013 01:15:16 | |
|---|
Esa H: Tässä on ollut puhetta monenlaisista teorioista ja otan taas esille oman teoriani, mikä ei ole saanut täällä vahvistusta. Musta tuntuu vahvasti siltä, että kaularaudan kiristäminen parantaa basson sointia, koska kaula body alkavat värähdellä eri tavalla. Näin siis, jos rauta on ollut melko löysällä. Mä kiristän kaularaudat aina melko tiukkaan, koska tykkään soittaa suoralla kaulalla.
Toki vaikuttaa asiaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja on hyvä ymmärtää mikä on tärkeää ja mikä ei. Kaulan säädöt on tärkeitä. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
Esa H: Tässä on ollut puhetta monenlaisista teorioista ja otan taas esille oman teoriani, mikä ei ole saanut täällä vahvistusta. Musta tuntuu vahvasti siltä, että kaularaudan kiristäminen parantaa basson sointia, koska kaula body alkavat värähdellä eri tavalla. Näin siis, jos rauta on ollut melko löysällä. Mä kiristän kaularaudat aina melko tiukkaan, koska tykkään soittaa suoralla kaulalla.
Jotenkin tuossa yhtälössä voisi kuvitella, että kun kieli värähtelee, se aiheuttaa vetojännityksen muutoksia (soivan taajuuden mukaisesti) ja kaulaan kohdistuva kielten aiheuttama summavektori vaihtelee samalla taajuudella. Tulee siis basson pituussuuntainen resonanssi, joka vaimenee puussa nopeammin kuin teräksessä johtuen mm. kimmokertoimen eroista. Mitä kireämpi kaularauta,sitä paremmin tuo resonanssi etenee kaulassa pituussuuntaisesti. Vai? It's the swinger, not the dong. |
MPU
07.02.2013 08:01:52 | |
|---|
Thominisk: Jotenkin tuossa yhtälössä voisi kuvitella, että kun kieli värähtelee, se aiheuttaa vetojännityksen muutoksia (soivan taajuuden mukaisesti) ja kaulaan kohdistuva kielten aiheuttama summavektori vaihtelee samalla taajuudella. Tulee siis basson pituussuuntainen resonanssi, joka vaimenee puussa nopeammin kuin teräksessä johtuen mm. kimmokertoimen eroista. Mitä kireämpi kaularauta,sitä paremmin tuo resonanssi etenee kaulassa pituussuuntaisesti. Vai?
Olen Alembicin linjoilla siinä, että kaulan ei tule värähdellä. Toisaalta Moseksen hiilikuitukaula värähteli tosi reilusti ja sointi oli kerrassaan hyvä. Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 T.Nick
07.02.2013 09:23:47 | |
|---|
MPU: Olen Alembicin linjoilla siinä, että kaulan ei tule värähdellä. Toisaalta Moseksen hiilikuitukaula värähteli tosi reilusti ja sointi oli kerrassaan hyvä.
Njoo.. Mäkään en ole kyllä käyttänyt kaularautaa soundin hiomiseen, ainoastaan säätänyt kaulan notkoa sopivaksi. It's the swinger, not the dong. |
 Pauli Lappalainen
07.02.2013 09:30:48 | |
|---|
Thominisk: Jotenkin tuossa yhtälössä voisi kuvitella, että kun kieli värähtelee, se aiheuttaa vetojännityksen muutoksia (soivan taajuuden mukaisesti) ja kaulaan kohdistuva kielten aiheuttama summavektori vaihtelee samalla taajuudella. Tulee siis basson pituussuuntainen resonanssi, joka vaimenee puussa nopeammin kuin teräksessä johtuen mm. kimmokertoimen eroista. Mitä kireämpi kaularauta,sitä paremmin tuo resonanssi etenee kaulassa pituussuuntaisesti. Vai?
Tuossa tulee eteen, se millä taajuudella lankku/kaula/kaularauta yhdistelmä milloinkin on resonanssissa. Sopivasti kun sattuu, niin saadaan aikaan kuolleita pisteitä, hillitöntä sustainia joillekkin äänille tai sitten nuo resonanssit menevät kokonaan soittimen äänialueen ulkopuolelle.....
Tuurin peliä taitaa olla koko kaulan venytys. |
 BobHope
07.02.2013 10:04:20 (muokattu 07.02.2013 10:05:36) | |
|---|
Tuosta äänenkorkeuden noususta kovalla röytämisellä...
Mitä kovemmalla voimalla kieltä soittaa, sitä enemmän ääneen suhteellisesti muodostuu korkeita kerrannaistaajuuksia, eli sen taajuusspektri muuttuu. Jos en ihan väärin muista, niin mitä enemmän korkeita kerrannaisia taajuusspektrissä on, sitä korkeammalta ääni kuulostaa, vaikka todellisuudessa perusääni säilyykin samana.
Tällä voisi ehkä olla vaikutusta, en ole aivan varma. Diatonic is a low calorie Schweppes. |
 Kefiiri
07.02.2013 10:15:02 (muokattu 07.02.2013 10:41:18) | |
|---|
Mutta kun sen huomaa mittarillakin, ja mittari tuskin reagoi kerrannaisiin niin voimakkaasti?
Oma teoriani on edelleen se, että kieli näpätessä yksinkertaisesti kiristyy taipuessaan sivulle. Vähän sama kuin otelaudalla tehdyssä venytyksessä, puuttuu vaan se otelauta :) "Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
hollstro
07.02.2013 10:52:48 | |
|---|
BobHope: Tuosta äänenkorkeuden noususta kovalla röytämisellä...
Mitä kovemmalla voimalla kieltä soittaa, sitä enemmän ääneen suhteellisesti muodostuu korkeita kerrannaistaajuuksia, eli sen taajuusspektri muuttuu. Jos en ihan väärin muista, niin mitä enemmän korkeita kerrannaisia taajuusspektrissä on, sitä korkeammalta ääni kuulostaa, vaikka todellisuudessa perusääni säilyykin samana.
Tällä voisi ehkä olla vaikutusta, en ole aivan varma.
Jos taajuudet ovat kerrannaistaajuuksia niin sävelkorkeus ei muutu mihinkään suuntaan. Enkä ole vakuuttunut myöskään siitä että kovalla röytämisellä saa aikaan enemmän/voimakkaampia kerrannaisia.
Tuo sävelkorken nousu on ihan hyvin jo perusteltu edeltävissä viesteissä; johtuu siitä että kieltä soitettaessa siihen kohdistuva voima venyttää kieltä. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
 Johannes_t
07.02.2013 11:12:06 | |
|---|
hollstro: Jos taajuudet ovat kerrannaistaajuuksia niin sävelkorkeus ei muutu mihinkään suuntaan. Enkä ole vakuuttunut myöskään siitä että kovalla röytämisellä saa aikaan enemmän/voimakkaampia kerrannaisia.
Kyllähän soundiin yläpäätä tulee lisää kun kieli kilahtaa nauhoihin. Käytännön kannalta ilmiön syntymekanismi on se ja sama.
Ja kyllähän nuo kerrannaisten suhteet vaikuttavat siihen miten sävelkorkeus havaitaan. Siihen en ota kantaa onko tuolla käytännön merkitystä bändikontekstissa, sen verran hienoista eroista on kuitenkin kyse. |
Kefiiri
07.02.2013 11:22:09 (muokattu 07.02.2013 11:22:34) | |
|---|
Johannes_t: Ja kyllähän nuo kerrannaisten suhteet vaikuttavat siihen miten sävelkorkeus havaitaan.
Siis kyllähän sävelkorkeuden erottaa tarkemmin kun mukana on kerrannaisia, mutta meinaatko että sävel tosiaan kuulostaa korkeammalta? "Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
MPU
07.02.2013 11:41:01 | |
|---|
Kefiiri: Siis kyllähän sävelkorkeuden erottaa tarkemmin kun mukana on kerrannaisia, mutta meinaatko että sävel tosiaan kuulostaa korkeammalta?
Kyllä tuo mun mielestä on mahdollista. Jos kuulee vain perusäänen se kuulostaa matalemmalta kuin ne, joissa on kerrannaisia mukana. Tai ainakin bassovoittoisemmalta. Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 GiovanniDiRondo
07.02.2013 11:42:41 | |
|---|
|
Kefiiri
07.02.2013 11:50:34 (muokattu 07.02.2013 11:50:59) | |
|---|
"Musiikki on ainut melu josta täytyy maksaa." -Alexandre Dumas |
Volle
07.02.2013 18:14:58 | |
|---|
Thominisk: Eli siis miten laskit taivutuksesta taajuuden? Vaikkapa tästä löytyy: http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/2004/nro1/RakMek_37_1_2004_3.pdf Kaavat 31, 40 ja 48 ja pieni kieputtelu päälle. Pistä vaikka pikaviestiä, jos kiinnostaa tarkemmin. Muita basismin ytimessä liikkuvia ei ehkä seikkaperäinen selvitys kiinnosta. Mua puolestaan kiinnostais kyllä tietää ortotopologian dosentti olis basson roikuttelusta (ja miksei muistakin soitinten värähtelymekaniikan ilmiöistä) ollut mieltä: http://www.youtube.com/watch?v=57woJ1akD8c |
T.Nick
07.02.2013 19:01:55 | |
|---|
Volle: Vaikkapa tästä löytyy:
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/2004/nro1/RakMek_37_1_2004_3.pdf
Kaavat 31, 40 ja 48 ja pieni kieputtelu päälle. Pistä vaikka pikaviestiä, jos kiinnostaa tarkemmin. Muita basismin ytimessä liikkuvia ei ehkä seikkaperäinen selvitys kiinnosta.
Mua puolestaan kiinnostais kyllä tietää ortotopologian dosentti olis basson roikuttelusta (ja miksei muistakin soitinten värähtelymekaniikan ilmiöistä) ollut mieltä:
http://www.youtube.com/watch?v=57woJ1akD8c SelG. Onko sulle tullut jostain vastaan tietoa tosta kitaran kieliin käytetyn teräksen tyypistä? Toi 1400MPa on nimittäin aika krohee arvo. It's the swinger, not the dong. |
