Bassot ›

MPU: Kyllähän kieli soi ilman venymistäkin. Vaikkapa joku laattasoittimen kieli. Se värähtelee. Eikö basson kielikin voi värähdellä sen kummemmin varsinaisesti venymättä? Esmes ihan tallan vierestä soittamalla kieli kyllä soi, mutta venymä on aika olematon.
 
Tässä voi nyt ruveta saivartelemaan sillä, että eikös kaikenlainen värähtely vaikka kuinkakin vähäinen, edellytä kappaleessa tapahtuvaa vähintäänkin mikroskooppista "venymistä"?

MPU: Kyllähän kieli soi ilman venymistäkin. Vaikkapa joku laattasoittimen kieli. Se värähtelee. Eikö basson kielikin voi värähdellä sen kummemmin varsinaisesti venymättä? Esmes ihan tallan vierestä soittamalla kieli kyllä soi, mutta venymä on aika olematon.
 
Ootkos katsellut suurnopeus-kameralla otettuja kuvia basson kielistä?
 
http://www.youtube.com/watch?v=Ru_NPmGl1Gs
 
(Edit: no helkutti ei se ollutkaan basso, f-ing google, näytti ihan aluksi bassolta, mutta anyway)
 
Kielet heiluvat aivan valtavalla kaarella - ja tässä on kuvattu vain 1000 kuvaa sekunnissa.
 
Jos resoluutiota nostettaisiin tästä esimerkiksi satakertaiseksi, voisimme tarkkailla ensimmäisen pitkittäisen initiaaliaallon liikettä kun kieltä on juuri näpäytetty ja se olisi vieläkin dramaattisempi. Initiaaliaaltojen vaellus edestakaisin kielessähän aiheuttaa kielen vireessä huojuntaa.
 
Erona viulun ja kitaroiden vireisyyteen on se, että koska viulua soitetaan jousella, energia muotoutuu kielessä myös kierteisenä aaltona, jolloin nämä vireessä tapahtuvat muutokset ovat pienempiä.
 
Kaikkein etevimmät kitaran ja kai bassonkin soittajat osaavat näppäillä kieltä (ainakin joidenkin väitteiden mukaan) myös torsaalisesti, jolloin kieleen välitetään energiaa, joka pysyttäytyy kierteisenä eikä absoroboidu kitaran rakenteisiin tai muuta virettä niin paljon kun muun muotoiset aaltoliikkeet.

absqua: Tässä voi nyt ruveta saivartelemaan sillä, että eikös kaikenlainen värähtely vaikka kuinkakin vähäinen, edellytä kappaleessa tapahtuvaa vähintäänkin mikroskooppista "venymistä"?
 
lman muuta aiheuttaa. Kieli on suora kun se ei värähtele. Kun se värähtee näyttää se tältä:http://bp1.blogger.com/_CB5_yShYrgU … iztZd_oAw/s320/harmonics-string.jpg

markus16: Venyykö mun basson kielet siis yli myötörajan jos roikutan sitä seinällä? Olisko lattiateline turvallisempi?
 
No ei veny.

Hyvä että välillä palattiin aiheeseen. Vilkaisin ketjun alkua, ja sielläkin on ihan lupsakkaa läppää =D

hollstro: lman muuta aiheuttaa. Kieli on suora kun se ei värähtele. Kun se värähtee näyttää se tältä:http://bp1.blogger.com/_CB5_yShYrgU … iztZd_oAw/s320/harmonics-string.jpg
 
Liekä venyminen oikea termi tuolle kielelle sen värähdellessä tapahtuvalle muutokselle? Saivartelua, tiedän, mutta eikö kielen venyminen voisi ennemmin tarkoittaa sitä että sen pituus muuttuu pysyvämmin? Ehkä kieli taipuu?

MPU: Liekä venyminen oikea termi tuolle kielelle sen värähdellessä tapahtuvalle muutokselle? Saivartelua, tiedän, mutta eikö kielen venyminen voisi ennemmin tarkoittaa sitä että sen pituus muuttuu pysyvämmin? Ehkä kieli taipuu?
 
Venyminen on oikea termi. Se on sitten eri asia palautuuko alkuperäiseen mittaan vai ei. Jos venyttää yli myötörajan nii se ei paludau, jos alle niin palautuu.

markus16: Venyykö mun basson kielet siis yli myötörajan jos roikutan sitä seinällä? Olisko lattiateline turvallisempi?
 
Roikutatko h- vai g-kielestä?

GiovanniDiRondo: Roikutatko h- vai g-kielestä?
 
Hyvä pointti. Soittaessa h-kieli on parempi hihna, se kun ei ole ihan niin kireä.

MPU: Hyvä pointti. Soittaessa h-kieli on parempi hihna, se kun ei ole ihan niin kireä.
 
Kannattaa käyttää siis paksua h-kieltä. Mutta mihinkäs se peukalo sitten pannaan, mähän tarviin kahdeksankielisen basson.

Komppaan termin "venyminen" oikeellisuutta. Venymistä on tässä tapauksessa kahdenlaista. Elastista ja plastista. Myötörajan ylittyminen tarkoittaa, että venyminen muuttuu elastisesta plastiseksi. Myötöraja ja lineaarinen elastisen muodonmuutoksen raja eivät ole täysin sama. Jo ennen myötörajaa elastinen venymä alkaa kasvamaan eksponentiaalisesti voiman verrantona. Tässä jonkinlainen kuvaaja: http://t0.gstatic.com/images?q=tbn: … ErEoe8Dor8TdyLCfkVaKYcK58ktxKWGLM0w
 
Kävin tossa mittailemassa vähän eri vapaiden kielten keskimääräistä venymää normaalisoitossa. Normaalin pitkäskaalaisen basson (34") kielen taipuma sitä näpäyttäessä on maksimin (eli 12. nauhan) kohdalta noin 5 mm. Värähtelykuvion maksimipoikkeama keskilinjasta pienenee hyvin nopeasti, kun venymä (Hooken lain mukaan lineaarisesti verrannollinen näpäytysvoimaan) jakautuu primääristä siniaallosta nopeasti kerrannaistaajuuksiin, eli kieli mutkittelee enemmän.
 
Tässäpä yksinkertainen laskutoimitus pythagoran lausetta käyttäen, jolla voidaan laskea kielen venymä, L hetkellä t, eli silloin, kun sormi painaa kielen sivuun keskilinjasta, eli antaa sille tietyn liike-energian. Yksinkertaistamisen vuoksi oletetaan, että kieltä näpäytetään kielen puolivälistä (puolivälin pituus on skaala 864mm / 2 = 432mm) ja kielen taipuma on 5mm keskilinjasta:
 
L= 2((5^2+432^2)^0,5-432)
L= 0,06 mm
 
Muuttamalla tuota arvoa 5mm haluttuun arvoon saadaan tietoon vapaan kielen kulloinenkin venymä soittovoimakkuuden funktiona pitkäskaalaisessa bassossa.
 
E: Ja mitä tulee tuohon vireen nousuun kielen näpäytyksen alkuvaiheessa: Kielen toiminta värähtelijänä perustuu pääasiassa sen massaan, vetojännitykseen, pituuteen ja kimmokertoimeen. Kielisoittimen kielen kaltaisen ideaalisen harmonisen värähtelijän amplitudia eli soittovoimakkuutta voidaan kasvattaa aina sinne kielen vetolujuuden myötörajaan asti ja värähtelijän taajuus pysyy samana.
 
Se mikä aiheuttaa vireen nousun, eli epälineaarisuutta kielen taipuman ja taipumaan käytetyn voiman verrannossa, on kielen taivutusvastus. Paksummilla kielillä taivutusvastus on isompi verrattuna ohuempaan. Taivutusvastusta pystyy vertailemaan kokeilemalla kumpi kiertyy tiiviimmin sormen ympärille, kitaran vai basson h-kieli?
 
Paksu kieli pyrkii oikenemaan voimakkaammin kuin ohut kieli. Kun paksu kieli soi voimakkaasti. Elastisen venymän lisäksi tallan ja satulan juuressa olevat taipumat pyrkivät palauttamaan sitä nopeammin tasapainoasemaan => värähtelytaajuus nousee.

Thominisk: Komppaan termin "venyminen" oikeellisuutta. Venymistä on tässä tapauksessa kahdenlaista. Elastista ja plastista. Myötörajan ylittyminen tarkoittaa, että venyminen muuttuu elastisesta plastiseksi. Myötöraja ja lineaarinen elastisen muodonmuutoksen raja eivät ole täysin sama. Jo ennen myötörajaa elastinen venymä alkaa kasvamaan eksponentiaalisesti voiman verrantona. Tässä jonkinlainen kuvaaja: http://t0.gstatic.com/images?q=tbn: … ErEoe8Dor8TdyLCfkVaKYcK58ktxKWGLM0w
 
Kiitoksia tästä! Olen kauan etsinyt tietoa näistä ilmiöistä jotka liittyvät varsinkin koettuun vastukseen kielen venyttämisessä kun kielen jännitys alkaa lähestyä katkeamispistettä, mutta tässähän sitä on.

Thominisk: Komppaan termin "venyminen" oikeellisuutta. Venymistä on tässä tapauksessa kahdenlaista. Elastista ja plastista. Myötörajan ylittyminen tarkoittaa, että venyminen muuttuu elastisesta plastiseksi. Myötöraja ja lineaarinen elastisen muodonmuutoksen raja eivät ole täysin sama. Jo ennen myötörajaa elastinen venymä alkaa kasvamaan eksponentiaalisesti voiman verrantona. Tässä jonkinlainen kuvaaja: http://t0.gstatic.com/images?q=tbn: … ErEoe8Dor8TdyLCfkVaKYcK58ktxKWGLM0w
 
Kävin tossa mittailemassa vähän eri vapaiden kielten keskimääräistä venymää normaalisoitossa. Normaalin pitkäskaalaisen basson (34") kielen taipuma sitä näpäyttäessä on maksimin (eli 12. nauhan) kohdalta noin 5 mm. Värähtelykuvion maksimipoikkeama keskilinjasta pienenee hyvin nopeasti, kun venymä (Hooken lain mukaan lineaarisesti verrannollinen näpäytysvoimaan) jakautuu primääristä siniaallosta nopeasti kerrannaistaajuuksiin, eli kieli mutkittelee enemmän.
 
Tässäpä yksinkertainen laskutoimitus pythagoran lausetta käyttäen, jolla voidaan laskea kielen venymä, L hetkellä t, eli silloin, kun sormi painaa kielen sivuun keskilinjasta, eli antaa sille tietyn liike-energian. Yksinkertaistamisen vuoksi oletetaan, että kieltä näpäytetään kielen puolivälistä (puolivälin pituus on skaala 864mm / 2 = 432mm) ja kielen taipuma on 5mm keskilinjasta:
 
L= (5^2+432^2)^-432
L= 0,03 mm
 
Muuttamalla tuota arvoa 5mm haluttuun arvoon saadaan tietoon vapaan kielen kulloinenkin venymä soittovoimakkuuden funktiona pitkäskaalaisessa bassossa.
 
E: Ja mitä tulee tuohon vireen nousuun kielen näpäytyksen alkuvaiheessa: Kielen toiminta värähtelijänä perustuu pääasiassa sen vetojännitykseen, pituuteen ja kimmokertoimeen. Kielisoittimen kielen kaltaisen ideaalisen harmonisen värähtelijän amplitudia eli soittovoimakkuutta voidaan kasvattaa aina sinne kielen vetolujuuden myötörajaan asti ja värähtelijän taajuus pysyy samana.
 
Se mikä aiheuttaa vireen nousun, eli epälineaarisuutta kielen taipuman ja taipumaan käytetyn voiman verrannossa, on kielen taivutusvastus. Paksummilla kielillä taivutusvastus on isompi verrattuna ohuempaan. Taivutusvastusta pystyy vertailemaan kokeilemalla kumpi kiertyy tiiviimmin sormen ympärille, kitaran vai basson h-kieli?
 
Paksu kieli pyrkii oikenemaan voimakkaammin kuin ohut kieli. Kun paksu kieli soi voimakkaasti. Elastisen venymän lisäksi tallan ja satulan juuressa olevat taipumat pyrkivät palauttamaan sitä nopeammin tasapainoasemaan => värähtelytaajuus nousee.
 
Aletaan olemaan basismin ytimessä. Mitä ne vitsit basistien tyhmyydestä oikein on?

Jos joku ei hiffannut tuota mun laskutoimitusta, niin ei ihme, sieltä oli kadonnut m.nettiin kelpaamattomia merkkejä välistä. Korjasin.

Thominisk: Jos joku ei hiffannut tuota mun laskutoimitusta, niin ei ihme, sieltä oli kadonnut m.nettiin kelpaamattomia merkkejä välistä. Korjasin.
 
Good stuff. Sussa on insinöörin vikkaa.

Koska ollaan tosiaan basismin ytimessä, mäkin innostuin laskeskelemaan, joskin kitaran kielellä. Netistä nopeasti kaivettuna löysin, että kitaran ylä-E 0.010"-paksuisena 25,5" skaalalla on n. 70 N jännityksessä. Tästä tulis nimellispinta-alaa käyttäen n. 1400 MPa jännitys eli aika paljon (kun tavan rakenneteräksillä murtolujuus on luokkaa 500 MPa). Yllätyin, että kitaran kielet on noinkin kovilla.
 
Se mikä aiheuttaa vireen nousun, eli epälineaarisuutta kielen taipuman ja taipumaan käytetyn voiman verrannossa, on kielen taivutusvastus.
 
Njaa, taivutus on kyllä ihan lineaarista myös sikäli, kun materiaali on lineaarista ja jos geometria pysyy jotakuinkin samana. Liekö sitten virheet ja yksinkertaistukset kumonneet toisiaan, kun sain tuosta yllä mainitusta ylä-E-esimerkistä ihan palikkatason taivutuskaavoilla taajuudeksi alle prosentin tarkkuudella ylä-E:n.
 
L= 2((5^2+432^2)^0,5-432)
L= 0,06 mm
 
Eikös nimenomaan tää yhteys ole epälineaarinen? :)

Volle:
Njaa, taivutus on kyllä ihan lineaarista myös sikäli, kun materiaali on lineaarista ja jos geometria pysyy jotakuinkin samana. Liekö sitten virheet ja yksinkertaistukset kumonneet toisiaan, kun sain tuosta yllä mainitusta ylä-E-esimerkistä ihan palikkatason taivutuskaavoilla taajuudeksi alle prosentin tarkkuudella ylä-E:n.
 
Eli siis miten laskit taivutuksesta taajuuden?
 
Paksummissa kielissä päällipunokset vaikuttaa värähtelyyn lisäämällä värähtelijän massaa, mutta eivät ota vetoa vastaan. Tuollaisen punospintaisen kielen taivutusvastus mun ymmärtääkseni on epälineaarista heterogeenisestä poikkileikkauksesta johtuen verrattuna poikkileikkaukseltaan homogeenisen ylä-e:n taivutusvastukseen. Tämä taas mun mielestä muuttaa värähtelijän jousivakiota k isommaksi isossa värähtelyssä.
 
T= 2(pii) (m/k)^0,5
 
Tämän seurauksena värähtelyn aikajakso T lyhenee ja kääntäen taajuus kasvaa. Luulen ma.

Volle:
 
Eikös nimenomaan tää yhteys ole epälineaarinen? :)
 
Kielen suuntaisesti kohdistuvan vedon ja venymän suhde on lineaarinen elastisella välillä. Muuta en ole väittänyt.

Thominisk: Eli siis miten laskit taivutuksesta taajuuden?
 
Paksummissa kielissä päällipunokset vaikuttaa värähtelyyn lisäämällä värähtelijän massaa, mutta eivät ota vetoa vastaan. Tuollaisen punospintaisen kielen taivutusvastus mun ymmärtääkseni on epälineaarista heterogeenisestä poikkileikkauksesta johtuen verrattuna poikkileikkaukseltaan homogeenisen ylä-e:n taivutusvastukseen. Tämä taas mun mielestä muuttaa värähtelijän jousivakiota k isommaksi isossa värähtelyssä.
 
T= 2(pii) (m/k)^0,5
 
Tämän seurauksena värähtelyn aikajakso T lyhenee ja kääntäen taajuus kasvaa. Luulen ma.
 
Joo, noin juuri laskin. k:n ja m:n arvot riippuu tosiaan kielen pituudesta, normaalivoimasta, poikkipinta-alasta, massasta pituusyksikköä kohti, kimmokertoimesta ja neliömomentista. Kaivan kaavat tossa iltasella vielä esiin. Nyt en kerkee.
 
Thominisk: Kielen suuntaisesti kohdistuvan vedon ja venymän suhde on lineaarinen elastisella välillä. Muuta en ole väittänyt.
 
Okei, luin sitten vain huonosti.