Kitarat: kitarakamat ›

mattim: Onko jotain näyttöä, että ROHS:ia noudattavat tuotteet olisivat huonomimpia, onko joku valmistaja julkaissut MTBF lukujaan ennen ja jälkeen ROHS:in ? Koitan katella ittekin.
 
Lyijytön tina vaatii korkeammat lämpötilat sulaakseen kunnolla mikä huolimattomalla työskentelyllä aiheuttaa myös komponenttien suurempaa lämpenemistä ja lyhentää niiden käyttöikää. Parhaassa tapauksessa komponentti kuumenee liikaa, mutta toimii sen verran että se menee testistä läpi ja poksahtaa muutaman tunnin sisällä käyttöönotosta. Tietty kylmäjuotoksia tulee myös helpommin.
 
Tiivistettynä oma kokemus on, että lyijytön tina on vittumaista kolvata. :)
 
Mutta itse Bugeraan liittyen, en usko näiden olevan yhtä pitkäikäisiä kuin vanhan liiton vahvistimet, mutta hyvin on omat yksilöt toimineet. Mielestäni on hyvä että markkinoilla on vaihtoehtoja erilaisille harrastajille. Kaikilla bändisoittoa harrastavilla ei ole mahdollista tai edes halua sijoittaa tuhansia euroja soittokamoihin. Kiertuetyöjuhdaksi en välttämättä bugeraa ottaisi, mutta treenikäytössä ja harvoilla keikoilla toimii hienosti. Sanottakoon vielä että tällä hetkellä ei ole omassa käytössä bugeraa mutta kaksi pöhisee silti treeniksellä. Toinen niistä minun vanha.

Vainottu: Lyijytön tina vaatii korkeammat lämpötilat sulaakseen kunnolla mikä huolimattomalla työskentelyllä aiheuttaa myös komponenttien suurempaa lämpenemistä ja lyhentää niiden käyttöikää. Parhaassa tapauksessa komponentti kuumenee liikaa, mutta toimii sen verran että se menee testistä läpi ja poksahtaa muutaman tunnin sisällä käyttöönotosta. Tietty kylmäjuotoksia tulee myös helpommin.

 
Omakohtaista kokemusta, tutkimustietoa vai mutua ? Onko kaikkiROHS:n mukainen elektroniikka huonompaa kuin ennen sitä valmistettu ? Voisiko jo ennen ROHS:ia valmistettuja kamppeita alkaa myydä tällä argumentilla hieman kalliimmalla hinnalla ?

mattim: Omakohtaista kokemusta, tutkimustietoa vai mutua ? Onko kaikkiROHS:n mukainen elektroniikka huonompaa kuin ennen sitä valmistettu ? Voisiko jo ennen ROHS:ia valmistettuja kamppeita alkaa myydä tällä argumentilla hieman kalliimmalla hinnalla ?
 
Itse voin sanoa, että ongelmia on tullut Rohs-vehkeiden korjauksen kanssa. Komponenttien irrottaminen piirilevystä, kuparia vahingoittamatta, oli työlästä. Olen kuullut samaa ihan oikeilta korjaajilta. Tossa oli sulle toi linkki lähteineen muuten.

Lastinen: Olen kuullut samaa ihan oikeilta korjaajilta. Tossa oli sulle toi linkki lähteineen muuten.
 
Lähde, johon viittasit oli aikalailla yhden henkiön kokemukseen perustuva.
 
Jos ROHS:n aiheuttama ongelma olsi todennettavissa, voisi netisää esiintyä lajempaakin keskustelua aiheesta ?

Vainottu: Mielestäni on hyvä että markkinoilla on vaihtoehtoja erilaisille harrastajille. Kaikilla bändisoittoa harrastavilla ei ole mahdollista tai edes halua sijoittaa tuhansia euroja soittokamoihin. Kiertuetyöjuhdaksi en välttämättä bugeraa ottaisi, mutta treenikäytössä ja harvoilla keikoilla toimii hienosti.
 
Joup, samaa mieltä. Mulla on Bugeroita käynyt omistuksessa useampi yksilö. Nykyisen treenis 333XL:n ostin rikkonaisena ja kyllä edelleen jännittää joka kerta kun virrat laittaa päälle. No kyseistä en ottaisi keikkakiertueelle ( jos niitä olisi) vielä tässä vaiheessa.... Muut Bugit ovat toimineet hienosti.

mattim: Lähde, johon viittasit oli aikalailla yhden henkiön kokemukseen perustuva.
 
Jos ROHS:n aiheuttama ongelma olsi todennettavissa, voisi netisää esiintyä lajempaakin keskustelua aiheesta ?
 
Laitoin sulle linkin lähteineen. Käy nyt lukaisemassa ne ajatuksella läpi. Et selvästikään sitä tehnyt. Keskustelua aiheesta löytyy netistä vaikka kuinka, pitää vain jaksaa itse googlettaa :)

Jeszse: Viititkö kertoo tämmöselle tavalliselle hienomekaanikolle mitä vitun väliä piirilevyn paksuudella on?
 
Ei kai sillä muuten hirveesti väliä ole. Lähinnä paloluokitukset ei välttämättä täyty kovin ohkasella piirilevyllä. Mutta en ole kuullut, että Bugerat olisivat sentään palamaan syttyneet...
 
Niin, ja osataan sitä esim. Orange:llakin:
 
http://marek.tukes.fi/Julkaisu.aspx?id=318
 
Tämmöstä pyhää vihaahan tämä on monen jäsenen toimesta.
 
Bassopalstalla monen ristiretki kohdistuu esim. taas D-luokan hakkuripäätteisiä vaffareita kohtaan. Ja erityisesti Markbass merkkisiä kohtaan, jotka eivät edes ole Kiinan tuotantoa... Tämän takia itse soitan vaikka vittuillakseni k.o. merkkisillä bassostyrkkareilla.
 
Niin ja esim. lääkintälaitteissa RoHS:lla on paljon pidempi siirtymäaika. Tuskin syyttä.

Dropped C:
 
Niin, ja osataan sitä esim. Orange:llakin:
 
http://marek.tukes.fi/Julkaisu.aspx?id=318
 
Eikö Peaveyn Classic joutunut myös tapetille tuon muuntaja-ongelman vuoksi?

Uraltonella luulisi olevan junkun verran pohjaa arvioimaan esim. tinan ominaisuuksia:
 
"Lyijytön ja lyijyllinen tina vahvistinrakentelussa
 
Millä tavalla näiden kahden eri juotostinan koostumukset tulevat esiin tinatessa? Onko näissä suuria eroja jos ei oteta paksuutta huomioon?
 
Lyijytöntä saa käyttää kaikissa juotostöissä ja lyijyllistä vain rajoitusti. (Rohs direktiivi) Molemmat on yhtä hyviä käytännössä mutta lyijytön vaatii hieman kuumemman lämpötilan juotettaessa eli on vaikeampi juottaa.
 
Näitä kahta ei suositella sotkettavan.
 
Minusta lyijyttömiä tinoja on turhaan haukuttu, en ole huomannut että ominaisuudet olisivat oleellisesti erilaiset kitaravahvistimien tai -efektien maailmassa. Kaikki ympäristön jätekuormaa pienentävät säädökset ovat mielestäni tervetulleita."
 
ja
 
"Minusta käytetyllä tinatyypillä ei ole juurikaan tekemistä laitteen laadun kanssa"
 
http://www.uraltone.com/blog/?p=1773
 
Toki korostaa myös laadukasta ja helposti huollettavaa rakennetta.

mattim: Omakohtaista kokemusta, tutkimustietoa vai mutua ? Onko kaikkiROHS:n mukainen elektroniikka huonompaa kuin ennen sitä valmistettu ? Voisiko jo ennen ROHS:ia valmistettuja kamppeita alkaa myydä tällä argumentilla hieman kalliimmalla hinnalla ?
 
Vähän kaikkia noita. Vanhassa työpaikassa (teholähteiden kokoonpanoa, huoltoa yms.) tuon lyijyttömän tinan kans tuli puljattua. Herkempien komponenttien kanssa saa olla tarkkana ettei ne lämpene liikaa. Tästä syystä tulee helpommin kylmäjutotoksia ja ylikuumenneita komponentteja. Jonkin sortin mutuakin sitä kautta mitä olen keskustellut tuttujen kanssa eri elektroniikka-alan firmoissa. Paljon olen kuullut samoja kokemuksia sekä tuotannosta että suunnitelijoilta.
 
Ei tätä kannata liikaa yleistää. En tietenkään väitä, ettei lyijyttömällä tinalla voisi saada aikaan laadukkaita tuotteita, mutta se asettaa omat haasteensa tekemiselle. Samalla se aiheuttaa tilanteita, joissa perinteinen lyijyllinen tina olisi sulanut nätisti ja kaikki olisi hyvin, mutta lyijytön tina aiheuttaa ongelmia. Sitä mukaa kun ROHS-laitteita tehdään, laatukin paranee. Mutta se ei kuitenkaan paranna tinan ominaisuuksia.
 
Hinnoitteluun en ota kantaa. Vähän kuitenkin epäilen. Tietty jos joku on valmis enemmän maksamaan niin silloin hinta kaiketi nousee.

333-212 on ollut nyt käytössä 2,5 vuotta ilman ongelmia, tosin enimmäkseen jokapäiväisessä kotisoittelussa (treenis kotona) ilman pääteputkien isompaa hehkuttelua. Tilasin t-kaupasta aikoinaan naurettavan halvalla. Tyytyväinen olen ollut laitteen monipuolisuuteen ja saundiin. Itse kyllä eniten pelkäsin, tämän hankkiessasi, että soveltuuko kotisoitteluun ja ei niin raskaaseen soittotyyliin luonteensa ja tehojen puolesta. Nätisti soi omaan käyttöön niin säröt ja puhtaat äänet pienilläkin volalla.
Lead kanava omilla asetuksillani bugera antaa hieman taustakohinaa, ei mitenkään häiritsevästi kuitenkaan kovemmillakaan tehoilla. Halpisvahvarihan tämä on ja itselläni ei ole kuin kolmesta muusta halpisputkarista kokemusta, en ole asiantuntija, itelle hyvä ja käyttökelpoinen (paitsi silloin harvoin kuin joutuu roudaamaan). Nuo elementitkin tuntuvat olevan ihan ok säätämisen jälkeen, mutta hinku olisi kokeilla jotain muuta comboon vaihteeksi, pikkusen enemmän headroomia ja pikkusen vähemmän tuota alapäätä. Jossakin vaiheessa kun etuset pitää vaihtaa niin voisi kaiutinelementit laittaa vaihtoon tai ainakin kokeilla jotain uutta. Onko muilla kokemusta mikä elementti tuohon voisi olla vielä toimivampi?
Käytin aikoinaan muissa vahvareissa v30:ä mutta ei olleen mun makuun,liian läpitunkeva saundi itselleni, jotain jenseniäkin on ollut paikoillaan, mikä tuntui paremmalta. Tommosta suhteellisen erottelevaa, mutta täyteläistä aina cleaneistä perussörörockiin asti tulee enimmäkseen soiteltua.

tapiomarko: Nätisti soi omaan käyttöön niin säröt ja puhtaat äänet pienilläkin volalla.
 
Musta tuon 333-sarjan yksi parhaista ominaisuuksista on loistava soundi hyvinkin pienillä volumeilla.

tapiomarko: Onko muilla kokemusta mikä elementti tuohon voisi olla vielä toimivampi?
 
Mulla on nupin kaverina Framus Cobra 4x12-kaappi (joita ei valitettavasti enää valmisteta) jossa on Celestionin Greenbackit. Ja jottei Jucciz läimäisisi minua virtuaalikämmenellä, niin eritellään nyt vielä sen verran että kyseessä on nämä reissue-mallit: http://www.thomann.de/fi/celestion_g12m.htm
Ei niin piikikäs kuin v30, mutta sopii mielestäni brittisoundiin kuin nyrkki aunariin.

ADEHD: Mulla on nupin kaverina Framus Cobra 4x12-kaappi (joita ei valitettavasti enää valmisteta) jossa on Celestionin Greenbackit. Ja jottei Jucciz läimäisisi minua virtuaalikämmenellä, niin eritellään nyt vielä sen verran että kyseessä on nämä reissue-mallit: http://www.thomann.de/fi/celestion_g12m.htm
Ei niin piikikäs kuin v30, mutta sopii mielestäni brittisoundiin kuin nyrkki aunariin.
 
Ai niin tosiaan, säähän oot miltei läimäisymatkan päässä jäsenkuvauksesta päätellen. Millos jamit? :)

Jucciz: Ai niin tosiaan, säähän oot miltei läimäisymatkan päässä jäsenkuvauksesta päätellen. Millos jamit? :)
 
Jaa-a, kai sitä vähän joku kerta vois vähän irrotella! Oonkin aina halunnu kuulla mitenkä autenttiset EVH:t noista Marsuista lähtee. :--D

ADEHD: Mulla on nupin kaverina Framus Cobra 4x12-kaappi (joita ei valitettavasti enää valmisteta) jossa on Celestionin Greenbackit. Ja jottei Jucciz läimäisisi minua virtuaalikämmenellä, niin eritellään nyt vielä sen verran että kyseessä on nämä reissue-mallit: http://www.thomann.de/fi/celestion_g12m.htm
Ei niin piikikäs kuin v30, mutta sopii mielestäni brittisoundiin kuin nyrkki aunariin.
 
Kaiutinelementit (BUGERA guitar speaker for true vintage sound) 333-212 sarjassa ovat samat kuin esim. bugeran v22:ssa.
 
Jonkin hyvinkin vahvistamattoman lähteen ja nettisurffailun perusteella: "Bugera makes all there own speakers, and they are of a high quality, believe it or not. I have heard things that these speakers, Bugera 12G70J8s, are clones of Celestion Vintage 30s".
 
Itselläni oli v30-212 kaappi (Framus FR212 CB) kiinni aikoinaan 333 combossa ja en tykännyt. Nämä bugeraelementit ovat omaan korvaan tasapainoisemmat ja tuo ylämiddle piikki/potku ei toistu samalla tavalla. Kopio soi omaan käyttööni paremmin. Kiitos kommenteista, houkutus kokeilla muitakin elementtejä kasvaa jossakin vaiheessa ylitsepääsemättömäksi. Töytyy kokeilla ja nyt tiedän enemmän mihin suuntaan, täydellisen äänen etsintä jatkuu...kiitos kommenteista

Kuka tuolla TUKES:ssa saa pitää ne testatut vahvarit?
 
Siis jos ne käy läpi suurin piirtein joka ikisen laitteen mitä Suomeen tuodaan niin joku työntekijähän ne sieltä varmasti saa noukkia itellensä vaikka virallisesti ehkä pistetään raportissa "hävitykseen"
 
Vai tekevätkö vain pistokokeita silloin tällöin?

tapiomarko: Itselläni oli v30-212 kaappi (Framus FR212 CB) kiinni aikoinaan 333 combossa ja en tykännyt. Nämä bugeraelementit ovat omaan korvaan tasapainoisemmat ja tuo ylämiddle piikki/potku ei toistu samalla tavalla. Kopio soi omaan käyttööni paremmin. Kiitos kommenteista, houkutus kokeilla muitakin elementtejä kasvaa jossakin vaiheessa ylitsepääsemättömäksi. Töytyy kokeilla ja nyt tiedän enemmän mihin suuntaan, täydellisen äänen etsintä jatkuu...kiitos kommenteista
 
No hyvä hyvä. Minä en oo noita Bugeran omia elementtejä kokeillutkaan, mutta ehkä sitä vois joskus sitten Bugsun 4x12 ostaa kaveriksil. :)

Midrange: Kuka tuolla TUKES:ssa saa pitää ne testatut vahvarit?
 
Siis jos ne käy läpi suurin piirtein joka ikisen laitteen mitä Suomeen tuodaan niin joku työntekijähän ne sieltä varmasti saa noukkia itellensä vaikka virallisesti ehkä pistetään raportissa "hävitykseen"
 
Vai tekevätkö vain pistokokeita silloin tällöin?
 
Mun käsittääkseni vain nykyään tekevät vain pistokokeita. Ennen EU-jäsenyyttä testattiin kait lähes kaikki laitteet ja tuotteet.
 
Tukes valvoo, että toiminnanharjoittajat noudattavat lainsäädäntöä. Toiminnanharjoittajan (esimerkiksi valmistajan, maahantuojan ja myyjän) tulee varmistua siitä, että kulutustavarat ja kuluttajapalvelut täyttävät tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimukset eivätkä aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Valvonta on pistokokeenomaista. Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia tuotteita. Valvontaviranomaiset eivät myöskään myönnä hyväksymisiä turvallisille tuotteille, vaan toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että tuote on turvallinen.
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Use … UUSI/Kuluttajaturvallisuus/Yleista/