Kitarat: kitarakamat ›

J.Hollström: Kyllähän noi kaikki em. mestarit tunnistaa veti ne sitten Gibsonilla, marsuilla, tube scremereillä tai millä tahansa. Perässähiihtelijät vaan ei oo hokanneet mistä soundi lähtee.
 
Soundi lähtee piposta.
 
Perässähiihtelyhän on parasta...muuten mitään opi... :)

Master Of The Universe: Perässähiihtelyhän on parasta...muuten mitään opi... :)
 
Näinhän se menee.

J.Hollström: Näinhän se menee.
 
Eiks esim. koko klasari-scene perustu siihen?

Master Of The Universe: Eiks esim. koko klasari-scene perustu siihen?
 
Kyl kyl. Ja sähköskittaskene perustuu Henkkaan.

J.Hollström: Kyl kyl. Ja sähköskittaskene perustuu Henkkaan.
 
Perustuuks Henkka sit klasariin?
 
Vai kalsariin? Mää sanoisin, että soundi lähtee kalsareista. Ja joskus kalsarit saattaa kastua soundista.

Jucciz: Perustuuks Henkka sit klasariin?
 
Vai kalsariin? Mää sanoisin, että soundi lähtee kalsareista. Ja joskus kalsarit saattaa kastua soundista.
 
Omistan kalsarit ja kaikki on hyvin;-)

J.Hollström: Kyl kyl. Ja sähköskittaskene perustuu Henkkaan.
 
Pidetään nyt Henkka Hyppönen tästä asiasta erossa, vaikka kuinka paljon crackiä polteltaisiinkin.

Peace!
 
One universe!
 
(and Henkka in da middle)

Kaikki perustuu rakkauteen, kysykää vaikka Henkalta...

Laulava Kylätohtori: Kaikki perustuu rakkauteen, kysykää vaikka Henkalta...
 
Too much love can kill. Kysy vaikka Jimiltä ja Johnilta. Ja CIAlta.
Offtopic stop.
Topic starts... on Gibson ja kaikki on hyvin. Love and peace guys! And girls!

Jees!
 
Mikäs nyt olikaan se "the" Les Paul 1959 Reissue malli? Toomiehen sivuja selailin, niin siellä oli joka lähtöön noita viisysimalleja...

kävin eilen taas tutustumassa gibsoneihin vuosirangelta noin 1975 - 2012 ja pitää sanoa että on ne pääasiassa melko kamalia niin tuntumaltaan kun osin työnjäljeltäänkin. Pitkään kuvittelin että kun pistetään yli 2ke kiinni länsimaiseen "laatukitaraan" niin saisi työnjälkeä missä maalit ei repsota, tai ruuvit olisi suorassa ja paikoillaan puhumattakaan tunteesta että olisi ottanut halon rautalangoilla käteen.
Toki osa soi ihan hyvin, mutta ei todellakaan kaikki ja vähän kurja selitellä itelleen että on unelmakitara jos tuntuma saa lähinnä vattan ja naaman irveeseen jollei nyt tuskasta niin hämmästyksestä kuitenkin.
Sen sijaan se Gibsonin vahvistin 50 luvun lopulta, se ois kyllä namu :)

Mielenkiintonen provo... no sulla ei vissiin ole kaikki sitten hyvin... siitä gibsonista en tiä...

korvaoo: kävin eilen taas tutustumassa gibsoneihin vuosirangelta noin 1975 - 2012 ja pitää sanoa että on ne pääasiassa melko kamalia niin tuntumaltaan kun osin työnjäljeltäänkin. Pitkään kuvittelin että kun pistetään yli 2ke kiinni länsimaiseen "laatukitaraan" niin saisi työnjälkeä missä maalit ei repsota, tai ruuvit olisi suorassa ja paikoillaan puhumattakaan tunteesta että olisi ottanut halon rautalangoilla käteen.
Toki osa soi ihan hyvin, mutta ei todellakaan kaikki ja vähän kurja selitellä itelleen että on unelmakitara jos tuntuma saa lähinnä vattan ja naaman irveeseen jollei nyt tuskasta niin hämmästyksestä kuitenkin.
Sen sijaan se Gibsonin vahvistin 50 luvun lopulta, se ois kyllä namu :)
 
Tuntuma on varmaan aika pitkälti makuasia, eikä siitä ainakaan voi oikein vetää johtopäätöksiä laadusta. Ja jos kitara on valmistettu vuonna 1975, niin eiköhän pieni relikoituminen ole ihan hyväksyttävää, varsinkin nitrolakatuissa kitaroissa. Vai repsottiko ne maalit uudemmissakin? Ovat kyllä mielenkiintoisia nämä vattan ja naaman irveeseen saavat Gibsonit joita niin aina mainostetaan, yhtään en ole kuitenkaan nähnyt. Jotain pientä huomauttamista olen huomannut, mutta niitähän löytää joka merkiltä. En kuitenkaan mitään veret seisauttavaa laatuvirhettä ole Gibsonin tuotteista löytänyt. Mikä mahtoi muuten olla liike missä näitä testailit ja mitä myyjä sanoi kun varmaan asiasta huomautit?

korvaoo: kävin eilen taas tutustumassa gibsoneihin vuosirangelta noin 1975 - 2012 ja pitää sanoa että on ne pääasiassa melko kamalia niin tuntumaltaan kun osin työnjäljeltäänkin. Pitkään kuvittelin että kun pistetään yli 2ke kiinni länsimaiseen "laatukitaraan" niin saisi työnjälkeä missä maalit ei repsota, tai ruuvit olisi suorassa ja paikoillaan puhumattakaan tunteesta että olisi ottanut halon rautalangoilla käteen.
Toki osa soi ihan hyvin, mutta ei todellakaan kaikki ja vähän kurja selitellä itelleen että on unelmakitara jos tuntuma saa lähinnä vattan ja naaman irveeseen jollei nyt tuskasta niin hämmästyksestä kuitenkin.
Sen sijaan se Gibsonin vahvistin 50 luvun lopulta, se ois kyllä namu :)
 
Kävit sitte taas tutustumassa, etkä vieläkään omista ja kaikki ei ole hyvin. (Ja lueskelet ja kirjoittelet tähän ketjuun?)
 
Mulla ei ole enää fenderiä, enkä aio niinhin enempää edes tutustua :D
 
Ps. Sitä niin herkästi provosoituu..

Gabe: Tuntuma on varmaan aika pitkälti makuasia, eikä siitä ainakaan voi oikein vetää johtopäätöksiä laadusta. Ja jos kitara on valmistettu vuonna 1975, niin eiköhän pieni relikoituminen ole ihan hyväksyttävää, varsinkin nitrolakatuissa kitaroissa. Vai repsottiko ne maalit uudemmissakin? Ovat kyllä mielenkiintoisia nämä saavat Gibsonit joita niin aina mainostetaan, yhtään en ole kuitenkaan nähnyt. Jotain pientä huomauttamista olen huomannut, mutta niitähän löytää joka merkiltä. En kuitenkaan mitään veret seisauttavaa laatuvirhettä ole Gibsonin tuotteista löytänyt. Mikä mahtoi muuten olla liike missä näitä testailit ja mitä myyjä sanoi kun varmaan asiasta huomautit?
 
Itekin mietin juurikin tuntumaa koskien Gibsonin LesPaulia, pähkäilin varmaankin n. 4 vuotta että ostanko vai enkö osta, kokeiltua tuli ties kuinka monta kertaa ja aina olin epävarma, syynä tietysti se kaulan/bodyn liityntäkohdan patti, joka on monelle iso kynnys LesPaulin suhteen.
 
No kuitenkin tykkään Gibsonin Lespan soundista sen verran paljon, että sitten vihdoin viime vuoden marraskuussa päätin ostaa sen Gibsonin Lespaul Std 2012 slim taper kaulalla, jossa on se liityntä kohta ja voin kertoa, että kyllä tuokin mun käsiin sopii ja kaikkeen tottuu, soitto tuolla sujuu ihan hyvin eli kaikki hyvin ;-)
 
Jos joku epäilee tuosta samasta syystä että onnistuuko soitto sieltä ylähnauhoilta niin kyllä se sujuu vaika on tuntumaltaan eri, kuitenkin tähänkin tottuu vaikka olenkin ollut vannoutunut stratomies ennen tätä. Ja monessa suhteessa tuo on vallan mainio soitettava ja istuu hyppysiin.
 
Samaa mäkin ihmettelen kun puhutaan noiden yli 2K maksavien Gibsoninen virheistä kun ei niihin kovin usein ole itse törmännyt, jotain pientä tietysti on mutta mitään muuta yleensä ei noissa ole ollut kuin että osa on huonosti säädetty.
 
Tietysti jokainen vetää sen oman laatukäsitteen mukaisen johtopäätöksen millaisia virheitä/kauneusvirheitä ym. kitarassa saa/ei saa olla kun puhutaan tuon hintaluokan kitaroista, pieni kauneusvirhe ei kuitenkaan esim. mulla vaakakupissa paina mitään vaan tärkein on se että kitara kestää, on hyvä käisissä ja soundaa omaan korvaan hyvältä ja että se ajaa sen asian mikä on se jokaisen oma tarve.
 
Se, että saman hintaluokan ja mallin kitarat soi erilailla esim. akustisesti on vain kitaroinen yksilöllinen ominaisuus esim. mitä ite ennen ostopäätöstäni testailin niin valitsin sen mikä mun mielestä oli parhaiten soiva myös ilman sähköä ja kyllä kyse on hieman yli 2K vehkeestä eli tuosta Gibsonista (yhtään huonosti soivaa ei ollut), eikä se ole mitenkään poikkeus vaan aivan samaan olen törmänny Fenderseissä, Ibanezissa, Yamahoissa ja muissakin.

pappasfin: Itekin mietin juurikin tuntumaa koskien Gibsonin LesPaulia, pähkäilin varmaankin n. 4 vuotta että ostanko vai enkö osta, kokeiltua tuli ties kuinka monta kertaa ja aina olin epävarma, syynä tietysti se kaulan/bodyn liityntäkohdan patti, joka on monelle iso kynnys LesPaulin suhteen.
 
No kuitenkin tykkään Gibsonin Lespan soundista sen verran paljon, että sitten vihdoin viime vuoden marraskuussa päätin ostaa sen Gibsonin Lespaul Std 2012 slim taper kaulalla, jossa on se liityntä kohta ja voin kertoa, että kyllä tuokin mun käsiin sopii ja kaikkeen tottuu, soitto tuolla sujuu ihan hyvin eli kaikki hyvin ;-)
 
Jos joku epäilee tuosta samasta syystä että onnistuuko soitto sieltä ylähnauhoilta niin kyllä se sujuu vaika on tuntumaltaan eri, kuitenkin tähänkin tottuu vaikka olenkin ollut vannoutunut stratomies ennen tätä. Ja monessa suhteessa tuo on vallan mainio soitettava ja istuu hyppysiin.
 
Kuinka suuri vaikutus näköaistilla on tähän pattiongelmaan? Strato ja LP molemmat liittyvät kaulaltaan runkoon nauhalta 16. Ei se stratonkaan mötikkä mikään mini ole. Strato näyttää ilmavammalta kyllä koska siinä on ylälovikin, mutta kuinka moni laittaa sormia yläloven kautta otelaudalle?
 
Itse en ole kokenut LP:n liitosmuhkuraa ongelmana. Eikä niissä tosi korkeissa äänissä mitään kovin mielenkiintoista ole ;).

Ilmoitin jo aiemmin omistavani Gibson Les Paul Traditional 1960 Zebra:n.Kaikki oli hyvin.
Tällä viikolla tuli Marshall Class 5-01.Ja nyt kaikki vasta hyvin onkin,ellei jopa loistavasti.Aiemmin kaulamikki tuntui jotenkin tummalle ja tukkoiselle mutta ei enään.
Ilmeisesti viimeinkin kunnollinen vahvistin poisti tuon ongelman.
Toi Marsu päästi Gibsonin oikeuksiinsa,mä olen sitä mieltä.Hyvä yhdistelmä.

arska72: Ilmoitin jo aiemmin omistavani Gibson Les Paul Traditional 1960 Zebra:n.Kaikki oli hyvin.
Tällä viikolla tuli Marshall Class 5-01.Ja nyt kaikki vasta hyvin onkin,ellei jopa loistavasti.Aiemmin kaulamikki tuntui jotenkin tummalle ja tukkoiselle mutta ei enään.
Ilmeisesti viimeinkin kunnollinen vahvistin poisti tuon ongelman.
Toi Marsu päästi Gibsonin oikeuksiinsa,mä olen sitä mieltä.Hyvä yhdistelmä.
 
Samalla yhdistelmällä mäkin olen viime aikoina soitellut, oikein mukavasti toimii.