Kitarat: kitarakamat ›

McLeach:
 
esim Fender joka tekee jokaiseen hintaluokkaan skebaa heikoista huippuihin on monen ammattilaisenkin mielestä esim 60 luvun strato vieläkin se ainoa oikea ja arvokkain luksuskitara maan päällä. Vaikka siis tuotemerkki on sittemmin häpäisty näillä halpiksilla.
 
Fender on alusta alkaen pyrkinyt hyödyntämään sarjatuotantoa ja tehnyt jo aikoinaan edullisia malleja (Musicmaster, Duo Sonic). Se ei ole aluperinkään pyrkinyt luomaan mielikuvaa yllellisyystuotteesta, vaikka sähkökitarat ovat toki suhteellisesti olleet kalliita tuolloin.
 
Vanhojen Fenderien legendaarisuus on jälkeenpäin muodostunutta.

SE -mallisto --- 'gateway drug' ehtaa Purkkala malleihin... yes maybe?
 
Sellainen on käsitys, että tuo SE -linjasto perustuu ihan tutkittuun tietoon siitä, että se kannattaa - niin taloudellisesti kuin imagon kannalta. Kyllähän se olisi puhalleltu sivuun, jos se ei möisi tai toisi muuta haittaa USA -malleille.
 
Pre-CNC PeRsSit ovat niiden harvojen luuttujen kastissa joita uskallan ostaa ilman koeajoa (toki, jos testaus onnaa sen teen, mutta harvemmin on).
Kun myyjä on luotettava ja osaa antaa kepistä luontevasti muutakin tietoa kuin kielten lukumäärän olen valmis ostoksille. Yhtäkään ns. maanantaikappaletta ei eteeni ole osunut ja muutamat löytyy tälläkin haavaa taloudesta.
 
Muutamia syitä miksi PRS:it ovat minulle ykkösiä:
- laadukkaat puut (hyvä sointi unplugged, kevyehköjä, zero propellikaulaa, esteettisesti upeita)
- 25" skaala
- säilyttävät loistavasti arvonsa
- kaulaprofiilit
 
Eniten soitannassa olevassa 88 Custom'issa on Seymour Duncan'in mikit, joten ymmärrän hyvin pointin, että aina ei PRS:in omat mikit kouraise sieltä 'cojoneksista' asti, mutta jos sointi/tatsi vahvistamattomana hivelee korvaa, niin saahan sen raudan rukattua mieleisekseen.
Oma ME 1 on akustisesti soitettuna niin hienon kuuloinen, että ei sitä aina raaski edes piuhan päähän laittaa (toki, toimii vahvistettunakin hienosti).
 
Erästä arvostamaani henkilöä lainaten: "Jos puut on kunnossa, niin kyllä siitä kunnon kitara tulee."

Hynkel Belzepop: Wau, hienoja päätelmiä.
 
Ärsyttää periaate ja se, ettei nykyään enää mikään ole pyhää. Käytöstavat kunniaan. Tarkoitan kunnon PRS:llä Private Stock-malleja, ja se mihin kulloinkin on "varaa", riippuu priorisoinneista.
 
(Eikä vähän vanhemat Porschet niin kalliita ole, mulla oli vanha 928 mutta möin pois kun ei sillä oikein koskaan päässyt kunnolla ajamaan. Upea auto kyllä, mutta aina rikki ja renkaat kului hetkessä.)
 
E: tarkennuksia
 
E2: Toi Mielensäpahoittaja-analogia oli kyllä mainio :D
 
Tähän täytyy tarttua sen verran, että mitä PRS -aiheisilla sivustoilla on tullut pyörittyä, niin yhtäkään kommenttia Private Stock skeban omistajan kynästä ei ole tullut, että myyn omani pois, kun noita SE -tikkuja kyhäilevät.
 
Jos ne SE:it ei haittaa niitä, niin miksi ne aiheuttaa närää sun suunnalla? Kyseessä ei ole mikään provo, vaan ihan oikeasti kiinnostaa mikä halpatuotantomalleissa harmittaa.
 
Lakeja noudattavassa bisneksessä ainoa asia mikä on pyhää on voiton tuottaminen osakkeenomistajille.
 
E: snadi tarkennus sanavalintoihin

Töynävä: Eniten soitannassa olevassa 88 Custom'issa on Seymour Duncan'in mikit.
 
Mitkä mallit?

LaMotta: Gibson - Epiphone.
Kuolleet on siis nuokin merkit jo aikaa sitten.
 
Ei vaan Epiphone kuoli jo 1957 kun kilpailija ja nuorempi firma Gibson osti sen itselleen.
 
E: Never forget.

Wradlin: Ei vaan Epiphone kuoli jo 1957 kun kilpailija ja nuorempi firma Gibson osti sen itselleen.
 
E: Never forget.
 
Kannattaa tsekata faktat, Gibson on noin 30 vuotta vanhempi firma kuin Epiphone, Inc. joka merkittiin 1928 tuolla nimellä rekisteriin.. ;) Jos todetaan, että Epiphone "kuoli" 1957, niin samalla tavalla ovat "kuolleita" vielä Epiphoneakin vanhempi Washburn ja moni muu jenkkifirma. Kay, Harmony, Valco, Supro, Gretsch, Guild, Schecter Guitar Research - nimi myyty, useimmiten japanilaisille. Schecteriäkin hallitsee nykyään Hirotake Shibuya, mies joka on Electric Sound Products -brändin takana.
=)

Näköjään ainakin Fenderillä pystytään tekemään jokaisesta kitarasta dead right:
 
http://www.youtube.com/watch?v=YBkkemkpIoY
http://www.youtube.com/watch?v=TYz-M6e7t9U

fox: Kannattaa tsekata faktat, Gibson on noin 30 vuotta vanhempi firma kuin Epiphone, Inc. joka merkittiin 1928 tuolla nimellä rekisteriin.. ;) Jos todetaan, että Epiphone "kuoli" 1957, niin samalla tavalla ovat "kuolleita" vielä Epiphoneakin vanhempi Washburn ja moni muu jenkkifirma. Kay, Harmony, Valco, Supro, Gretsch, Guild, Schecter Guitar Research - nimi myyty, useimmiten japanilaisille. Schecteriäkin hallitsee nykyään Hirotake Shibuya, mies joka on Electric Sound Products -brändin takana.
=)
 
Vitsihän tuo oli ettei tuosta nyt kannata kovinkaan pelihousuja repiä. Tuo vanhemmuushomma ei pohjannut tuohon kyseiseen Epiphonen rekisteröintiin, vaan siihen Stathopouloksen alkujaan 1873 perustamaan yritykseen. Oli se sitten Epiphone tai ei, monien mielestä oli. Vaikkei ehkä Epiphonen kitaroita vielä tehtykään. Faktat on tsekattu siis.
 
Epiphonen sivuilta: Epiphone is one of American's oldest and most revered instrument makers and since 1873, Epiphone has made instruments for every style of popular music.
 
Enkkuwikistä: The Epiphone Company is a musical instrument manufacturer founded in 1873 by Anastasios Stathopoulos.
 
Gibson taas lienee perustettu 1902. Sovitaanko tasapeli? =)

Wradlin: Vitsihän tuo oli ettei tuosta nyt kannata kovinkaan pelihousuja repiä. Tuo vanhemmuushomma ei pohjannut tuohon kyseiseen Epiphonen rekisteröintiin, vaan siihen Stathopouloksen alkujaan 1873 perustamaan yritykseen. Oli se sitten Epiphone tai ei, monien mielestä oli. Vaikkei ehkä Epiphonen kitaroita vielä tehtykään. Faktat on tsekattu siis.
 
Epiphonen sivuilta:
 
Enkkuwikistä:
 
Gibson taas lienee perustettu 1902. Sovitaanko tasapeli? =)
 
Kyllä mulle käy, ei ole sinällään pelimerkkejä kiinni missään.. =)
Mutta mutta: mihin on unohtunut esmerkiks sellaiset toimijat, kuin Chistian Friedrich Martin, jonka yhtiö, ja "vähän suurivolyymisempi valmistus" alkoi jo 1833 New Yorkissa, josta se muutti Pennsylvanian Nazarethiin 1839.. Ja siellä C.F.Martin Co. on vielä tänäkin päivänä.
Vuotta myöhemmin Oliver Ditson (Boston, 1834 siis) perusti Ditsonin, jolle oman tuotannon lisäksi eräs C.F.Martin teki kitaroita myyntiin. O.Ditson päätti 1864 pistää tehtaan myös Chicagoon, mutta möi sitten osuutensa Patrick Healylle ja George W. Lyonille. Nämä sitten tekivät soittimia brändille, joka vielä tänäkin päivänä on "hengissä", vaikkakin jo kauan sitten myyty itäisille maille. Nimittäin George W. Lyonin toinen etunimi, se W. on Washburn...
Friedrich Grestch perusti yhtiönsä Brooklynissä 1883, ja oikeastaan siis pitää "pronssisijaa" näissä karkeloissa.
Orville H.Gibson aloitti siis Kalamazoossa, Michiganissa soitinten valmistuksen "omalla nimellä" vasta vuonna 1896. Kuitenkaan se ei ollut mitään suurivolyymistä tuotantoa, myönnetään. Tarvittiin 5 osakkeenomistajaa, jotka sitten lokakuun 10. päivänä 1902 perustivat yhtiön "Gibson Mandolin-Guitar Manufacturing Company, Ltd."
Eli jos katsotaan asiaa siltä kantilta, että varsinainen osakeyhtiö oli toimiva vasta 1902 alkaen, se on juuri näin. ;) Mutta jos taas katsotaan, että tuo alkuaan yhden miehen pikkupaja teki ensimmäiset Gibson-merkkiset soittimet 1896, niin.. ;)
 
Tuota yhtiö-näkökohtaa sitten soveltaen - Epiphone, Inc. merkittiin tuolla nimellä rekisteriin todellakin 1928, osoitteessa 42 West 14th Street, New York.
Tietysti voidaan sitten katsoa Epaminondas Stathopouloksen (1893 - 1943) sukua, hänen isänsä Anastasios Stathopoulo ja isänisänsä olivat soitinrakentajia hekin. Mutta ei tuolla taas ole Epiphonen (yhtiö, tuolla nimellä) kanssa isommin tekemistä.
Kun Epaminondas oli 10 vuotta, muutti perhe Amerikkaan. 1917, kaksi vuotta Anastasios-isän kuoleman jälkeen, Epaminondas teki instrumentteja nimellä "House Of Stathopoulo", joten siitä se sitten lähti.. Epin veljet Orphie ja Frixo sitten möivät hela virman Gibsonille/Theodore McCartylle.
 
(Lyhyt katsaus jenkkiläisen soitinrakennuksen historiaan...)

Pienet on olleet piirit...
 
Mahtava lukea näitä historiapläjäyksiä!

Hynkel Belzepop: Pienet on olleet piirit...
 
Verkostoituminen on tuolloinkin ollut ns. muotia.. =)
Yks hupaisa pointti noissa jenkeissä on, että vähän "oikovat" noita jotain faktoja.. Jos katellaan vaikka tuota Gibsonin mallistoa, niin 100v-juhlamallit tuli vuonna 1994.. no, kaipa se Orville H. sit ensimmäisen "gibson"-soittimen kyhäeli 1894, vaikka se firman oma historiikki tosiaan tuolla yllä olevan kaltaisesti tapahtumat kertoo, ja asiakirjoihin perustuen esittää..
Mutta - kyllähän nuo muutamat toimijat oli olleet kauan jo "pisneksissä" kun Clarence L. Fender mullisti soittimien teollisen valmistuksen. Soitinrakennuksen "historiasta" kyllä saa ihan hyviä stoorejakin kaivettua. Yhteen aikaan Suomen eniten myyty kitara tuli Hollannista, Egmond-tehtaan Lucky 7 -postimyyntikitara.
 
Mutta miten nää kaikki liittyy Paul Reed Smithiin? Ei mitenkään!

fox: Mutta miten nää kaikki liittyy Paul Reed Smithiin? Ei mitenkään!
 
Kyllähän Theodore McCarty liittyy olennaisestikin... :)

Hynkel Belzepop: Kyllähän Theodore McCarty liittyy olennaisestikin... :)
 
No niinpä! Ei siis ollenkaan offarina oo menty! Olipa aika merkittävä mies, silloin kun oli Gibsonilla hän. Ja sittemmin Bigsbyllä.. =)

Wradlin: Nyt meni jo monimutkaiseksi. Voi kai tuon vanhemmuuskysymyksen näinkin ajatella, ehkä jopa pitäisi. Itse vain luotin siihen, kuinka merkit oman syntynsä ilmoittavat. Luotin siis Epiphonen ja Gibsonin itsensä antamiin tietoihin, no, olkoon.
 
No, Gibsonista tuli osakeyhtiö 10.10.1902, se pitää paikkansa.. =)
Mutta sitä vähän ihmettelen, mistä Epiphone on tuon 1873 saanut kehiteltyä.. Koska se Epi siinä Epiphonessa oli tuolloin, ei ees pilkkeenä A.Stathopoulon silmässä..
Jenkkiilässä ei edes tuolloin ollut ainuttakaan Stathopouloksen huoneen jäsentä..

fox: No, Gibsonista tuli osakeyhtiö 10.10.1902, se pitää paikkansa.. =)
Mutta sitä vähän ihmettelen, mistä Epiphone on tuon 1873 saanut kehiteltyä.. Koska se Epi siinä Epiphonessa oli tuolloin, ei ees pilkkeenä A.Stathopoulon silmässä..
Jenkkiilässä ei edes tuolloin ollut ainuttakaan Stathopouloksen huoneen jäsentä..
 
Jeps. Olisivatkohan Epiphonella ottaneet tuon 1873 tämän A. Stathopouloksen soitinrakennushommien alusta, näin ainakin enkkuwiki väittää. Onhan sekin tavallaan perusteltua, vaikka kieltämättä tuon varsinaisen Epiphone-firman perustaminen olisi varsin paljon oikeampi päivämäärä. Ehkä.

Ei oo putiik - ei voi olla hyvä.