Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Miten te muusikot oikein sävellätte?
 
A) Onko se semmosta, että otetaan jotkut soinnut ja rämpytetään tai tehään niistä soinnuista näppäilyjä.
 
B) Vai tuleeko piisejä silloin kun vaan sattuu tulemaan armottoman rämpytyksen ja muun inspiroinnin jälkeen.
 
C) Vai tuleeko jollain mieleen joku melodia tai komppi,
jonka sitten pistää paperille ja kitaralle ja sitten oikein biisiks.
 
Kertokaapa. Ite teen yleensä silleensä, että piisit tulee armottoman rämpytyksen jälkeen. Eli niitä tulee niin hemmetin harvoin. Mikä ois paras tapa tehä tapoja, kun ois kauhee tarve saada biiisejä bändille, mutta kun ei tule.

Helvetin kovan työn tuloksena. Joskus ei vaan tule minkäänlaista ideaa päähän. Eli varmaan B.

Kyllä se tuo B on. Ja rajallisen soittotaidon vuoksi biisit ovat sitten yleensä pirun huonoja.

A, B ja C. Miks käyttää vaan yhtä tapaa kun voi hyödyntää kaikkia.

A, B ja C. Miks käyttää vaan yhtä tapaa kun voi hyödyntää kaikkia.
 
Samoilla linjoilla kuljen.
Joskus joku melodiakulku alkaa elämään päässä, joskus asteikkojen avulla, joskus soinnutuksen ihmeelliset lähestymistavat tuottavat korvaa miellyttävää tulosta, joskus biisi saattaa lähteä alulle esim. rumpukompista tai bassokuviosta tai vaikka lentokoneen äänestä.
Inspiraatioit tulee yleensä mitä ihmeellisimmistä äänistä/tunnelmista, joilla ei ole mitään teoreettista yhteyttä musiikkiin.
Inspiraation lähde voi olla siis esim. voikukka, naapurin äijän valitus, pilvi taivaalla, porkkana lautasella jne. jne..

Ihmeellistä, sain uuden biisin tehtyä. Ja tuolla B) menetelmällä tietysti. Party!

Muusikoks en itteäni sanois,mut mulla biisien ideat tulee yleensä näin: Joko päässä alkaa kuulua ääniä ja joku maaginen voima vetää mut koskettimille tai sit oon just jossain mahdollisimman jäyheessä paikassa,jossa ei luulis syntyvän yhtää mitään jä sit vaan tulee idea,joka ei kuitenkaan ahdistuksen takia pääse kehittymään...

Yleensä toi c. Mutta aina kun se uskomaton biisi tulee mieleen niin ei ole paperia tai muuta muistiinpano välineistöä käsillä ja sitten kun on niin onkin jo unohtanu kaiken.

Olen aivan surkea tekemään biisejä, mutta kovasti yritän.
 
Teen tavalla A. Muita tapoja en osaa.

Helpoiten biisit syntyy kun eka kuuntelee jotain toisen bändin biisiä. Sitte ku alkaa omaa tekemään niin kuunneltu biisi pyörii päässä, jollon omasta tulee väistämättä melko samanlainen, mutta myös hyvä. Olettaen tietysti että lähtöbiisi on myös hyvä...
 
Tavallaan siis tekee saman biisin, mutta silti eri biisin. Vrt. iron maiden :D

Ei, en rämpytä ollenkaan, mutta työstötapani silti vaihtelevat. Yleensä minulla on jokin ajatus sävelmateriaalista, jonka käyn läpi, mitä siitä voi irti saada. Tai vaihtoehtoisesti teen rakenteen ensin. Tai vaikkapa yksittäinen rytminen idea, jonka pyörittelen kaikin mahdollisin päin. Sitten teen luonnoksen, jota sovitan samalla. Kirjoitan uudelleen tuon muutamaan kertaan.
 
EDIT: teen luultavasti vähän erilaista musiikkia, kuin te

Keksin jamitellessa jonkun hauskan sointukierron tai melodian ja alan siitä kehittää eteenpäin.

Musiikki lähtee mielialoista ja hetkistä...joskus tulee vaan sellanen tunne et ny on pakko tehdä jotain, sit sitä vaan vääntäytyy jonkun soittimen ääreen ja alkaa pistää ajatuksia nuoteiksi...menee tunti ja kaksikin ja paperi pysyy tyhjänä...äsht paskat, taaskaan ei tuu mistäään mitään...taiteilija lähteee kävelylle ja hautoo ideoita mielessään ja kotiin saavuttuaan nappaa akustisen kitaran kouraan ja alkaa näppäillä jotain hyväksi katsomaansa sointua siittä se siirtyy seuraavaan sointuun ja sen tehtyään yhä seuraavaan...sit ku on kierto kasassa se alkaa vihellellä tai hyräillä siinä soiton lomassa...pian hän tajuaa tehneensä jotain nerokasta...varttia myöhemmin hän huomaa että on juuri säveltänyt Hurriganesin I will stayn...Paskat
 
Noin se mulla menee yleensä.

....

yks hyvä neuvo miten teet nopeesti uuden biisin:
 
sulla ei tarvi olla kuin yksi hyvä riffi. ajattele sitä biisin kantavana ideana. vähän niinkuin esseessä on otsikko. se on "otsikkoriffi". sitten sä tarviit muita riffejä, jotka kommentoi ja käsittelee sitä riffiä. tekstin muodossa se olisi jotain "tämä on oikein hyvä riffi, mutta täytyy ottaa myös huomioon, että sen voi soittaa myös näin". eli yhdestä riffistä saa kyllä aikaseksi usein viisikin riffiä. joskus se on vitunmoisen työn takana ja joskus ne vaan "loksahtelee" päässä paikoilleen.
 
oliko tässä selostuksessa mittään järkeä?

Bob Dylan sanoi säveltäneensä Like a rolling stonen näin: Rämpytin La Bambaa ja mölisin omiani päälle. Maailman coveeratuin artisti.

oliko tässä selostuksessa mittään järkeä?

 
ei

Miten te muusikot oikein sävellätte?
 
A) Onko se semmosta, että otetaan jotkut soinnut ja rämpytetään tai tehään niistä soinnuista näppäilyjä.
 
B) Vai tuleeko piisejä silloin kun vaan sattuu tulemaan armottoman rämpytyksen ja muun inspiroinnin jälkeen.
 
C) Vai tuleeko jollain mieleen joku melodia tai komppi,
jonka sitten pistää paperille ja kitaralle ja sitten oikein biisiks.
 
Kertokaapa. Ite teen yleensä silleensä, että piisit tulee armottoman rämpytyksen jälkeen. Eli niitä tulee niin hemmetin harvoin. Mikä ois paras tapa tehä tapoja, kun ois kauhee tarve saada biiisejä bändille, mutta kun ei tule.
 
Lähinnä tuo C... Joskus noita muitakin... Yleensä tulee mieleen joku hyvä riffi tai melodia. En tee sille heti mitään vaan annan sen hautua pari viikkoa. Sitten yhtäkkiä hahmotankin koko biisin ja teen sen valmiiksi... Yleensä tässä on muuttunut se perusjuttukin...

Mä ite kokeilen kaikkee mikä tuntuis hyvältä ja joskus tulee ihan vahingossa jotain fiffejä.........