Kitarat: soittaminen ›

Lars Ulrich

Robert Trujillo, koska näyttää orangilta.

Keep it simple stupid! JJ Cale
Salakavalan melodista ja musikaalista soitantaa.
Jorma Panulakin sanoi haastattelussa muutama kuukausi sitten, että ei jaksa kuunnella nykymusiikkia, koska tavaraa ängetään liikaa suhteessa käytettyyn aikaan.
MOT

tjj2000: Keep it simple stupid! JJ Cale
Salakavalan melodista ja musikaalista soitantaa.
Jorma Panulakin sanoi haastattelussa muutama kuukausi sitten, että ei jaksa kuunnella nykymusiikkia, koska tavaraa ängetään liikaa suhteessa käytettyyn aikaan.
MOT
 
Ei tainnut puhua nyky-pop/rockista.

Jorma Panula eittämättä seuraa jatkuvasti silmä, korva (ja ties mikä) kovana kaikkea sitä, mitä kevyessä musiikissa tapahtuu.
 
Eipä siinä, Panula on kova sälli ja rautainen ammattilainen ainakin kapellimestarihommissa - ja sanoo suoraan, mitä ajattelee. "Ei ne saatana soita sitä, jos se ei nuotissa lue!" Lisäksi mies tykkää "kuunnella" musiikin suoraan partituurista, koska siinä ei kukaan soita väärin ja miksaus on kohdallaan - kaikki soittimet erottuu eikä mikään peitä toista. :D

Moi vaan,tää on ikuinen kysymys että kuka soittaa musikaalisesti?Vastaus on kuulijan korvassa eli musiikkimakujuttu,hyviä kitaristeja on niin paljon ja uusia syntyy lisää maailmaan.Mun mielestä se mikä soittajalta irtoaa luonnollisesti ja aidosti on parasta tavaraa.Lisäksi omakin musamaku on muuttunut ja muuttuu koko ajan.Päällimmäisenä on mulla ajatus,että mitä sillä on merkitystä kuka on missäkin paras?Enemmän arvostan sitä miten lujaa sillä tyypillä itsellä pyörii pipo päässä ja mitä fiiliksiä se itse saa soittamisestaan?Jos sen lisäksi muillakin pysähtyy purkka suussa niin sehän on loistavaa,musatyylistä riippumatta,tavoite on siis saavutettu,ainakin jollain tasolla,mikä on päämäärä ,mihin pyritään?Usein on niin,ettei ole ketään täydellistä kitaristia vaan kaikilla on omat parhaat juttunsa.Lista olisi aika pitkä ellei loputon ja eri kitaristit tuntuvat tähtäävän eri maaleihin eli päämääriin,jos näin voi sanoa.Joku pitää soinnutusta tärkeimpänä,joku sooloimprovisointia.Mun mielestä kaikki on oikein ja kaikki keinot sallittuja mitä ikinä sitten soittaakin,pääasia että nauttii siitä ja aina parempi,jos se menee vielä kansaankin.Pakko kai se on yks nimi kertoa,kun oon sitä nyt alkanut vakavammin kuunnella.Eric Johnson,siinä yhdistyy kaikki hyvät puolet ja eri musatyylit,tosin miinuksena sortuu nopeusennätyssoittoon liian paljon,ei siis malta.Se on kumminkin pieni haitta ja siihen tottuu kun lisää kuuntelee,ei se niin paljoa häiritse,kaverilla tuntuu olevan hyvä kyntö päällä ja hyviä ideoita,vaikka filmi pyörii välillä ylinopeudella.Kaikki mestarit on tullu jazzpuolelta kuunneltua ja livautan ehkäpä parhaan,joka ei tule kenellekään yllätyksenä,Pat Metheny,joka on kivasti laajentanut musatyyliään viime vuosina.Mun musamaku käsittää paljon muutakin kuin jazzin,mutta tässä nyt oli tän hetken musikaalisimmat kitaristit,jotka mieleeni tulla tupsahti.

Jatkoa edelliseen...luin vasta nyt muiden kommentit läpi ja huomasin siellä olevan paljon samoja kitaristeja,mutta se on niin ikäkohtainen kysymys mistä diggaa.Hevistä mun suosikkini on Zakk Wylde,rockista Jimi Hendrix edelleen,jazzbluesista Joe Pass,bluegrassista Tony Rice,bluesista B.B. King,rockbluesista Albert Järvinen,jazzrockfuusioosta Jukka Tolonen,modernijazz Mike Stern,John Scofield,Pat Metheny,suomalainen kitaraguru Peter Lerche(laaja-alainen taituri)countrysta Albert Lee,siis niitähän kitaristeja riittää,kun vaan alkaa muistelemaan ...tekee mieli kirjoittaa jotain kuitenkin Joe Passista,kun sillä oli niin vahva ote jazzbluesiin.Pass kehitti uuden soittotyylin säestämällä itse itseään.Kitaristit tietävät kuinka vaikeaa ja haastellista on vetää soinnutusta ja sooloa päällekkäin ja vuoronperään.Siinä matkitaan tavallaan pianisteja,joille se on instrumentista johtuen helpompaa?,kun saa sointumaton pedalilla pitkään soimaan niin päälle vaan lirutellaan.Lisäksi Passilla oli hyvät ajattomat ideat jazzbluesiin nähden,vaikkei niissä sävellajin ulkopuolelle vedeltykään,ei tarvinnut,kuten ei Wes Montgomerykään tarvinnut,riitti kun oli vahvat ideat ja katkeamaton eli jatkuva svengi päällä.Aina voi jälkeenpäin saivarrella mitä hyvänsä artistia,mutta totuus on että Joe Pass oli ehkä musikaalisimpia kitaristeja,mitä telluksella on hiippaillut ja tykkäsi kun vaimo teki sille pastaa,heh.Ehkä sen linnareissuvierailut jätti jälkensä sen musiikkiin,mutta positiivisella,luovalla tavalla.Viimeisinä vuosinaan Pass oli masentunut,kun tyttärensä häipyi jonnekin muualle poikaystävänsä kanssa,eikä enää kai pitänyt yhteyttä Joe Passiin,siitä todisteena Passin viimeinen liveäänitys -kommentti vuodelta-94,jossa hän masennuksen syyn kertoi.Mutta on surullista ,että niin lahjakas kitaristi ei ole enää keskuudessamme.

Miten ois noi kappalejaot? Sattuu silmiin lukea tuollaista pötköä. Ja ihan hyvin olisit voinut jatkaa vanhan viestin perään. Ja laita nyt hyvä mies (tai nainen) välilyönti jokaisen pisteen, pilkun ja kysymysmerkin jälkeen. Ei tuota sikakaan lue kiljumatta.
 
Ja sit lukemaan, mitä edes kirjoitit... ;)
 
Olihan siellä jotain asian tynkääkin, mutta tommonen "ääneen mutiseva" kirjoitustyyli työntää luotaan. Laitan pari kommenttia, keskustelupalstahan tämä on.
 
Methenystä ja Passista tykkään minäkin, molemmat huikean uranuurtavia soittajia. Noisa mainitsemistasi genrelokeroista en olisi satavarma. Mitä muuten tarkoitat "sävellajin ulkopuolelle menemisellä"? Kyllähän Pass osasi soittaa hienosti ulos, jos vaan tahtoi - ja vähintään yhtä hienosti myös Wes.
 
Eric Johnsonissa mua ärsyttää kaksi asiaa: yllättävän huono time sekä usein melko munaton tyyli ja soundi. Jos noita ei huomioida, kaveri vetää kyllä hyvin ja "omalla äänellään". Etenkin isompien intervallien käyttö on tyylikästä, ja myös miehen tavaramerkki.
 
Zakk Wylden akkarijutut on aivan jees kuultavaa, mutta sähkökitaraa miehelle ei ois saanut ikinä antaa. Etenkin viime aikoina kaikkialta on saanut kuulla ja lukea, että Wylde pilaa soitollaan bändin kuin bändin, ja onhan miehen soitto kyllä totuuden nimissä nykyään todella raskasta kuultavaa. Raskas-termi ei tässä yhteydessä ole kehu. ;)

Kiitos palautteesta,jatkan kirjoittamista omalla tyylilläni,ehkä este yhteisymmärryksellemme on juuri ikäero,outgoing lines tarkoittaa sitä että melodialinjassa ollaan ensin sävellajin sisällä ja sitten liutaan siitä ulkopuolelle toiseen sävellajiin alla olevan soinnun pysyessä silti edelleen samana.Tempun voi tehdä vaihtoehtoisesti toisinkin päin ,olla ensin ulkona ,sitten palata sävellajiin.Nääkin on siis makujuttuja,eikä se mua haittaa ,jos et tiedä mitä Pass ja Montgomery aikoinaan soittivat,tämähän on keskustelupalsta,jonka pitäisi lisätä ihmisten tietoisuutta musasta?

Vielä lisää,sori vaan mutta Zakk Wylden ja Eric Johnsonin time on luultavasti parhaimmistoa maailmassa,johnsonilla viiveiden käyttö tosin vaikeuttaa timessa pysymistä,siis puhutaan yhtä tarkasta time-käsittelystä kuin John Mclaughlinilla on,parempaa saa hakea,että silleen.

Azzonom: Kiitos palautteesta,jatkan kirjoittamista omalla tyylilläni,ehkä este yhteisymmärryksellemme on juuri ikäero,outgoing lines tarkoittaa sitä että melodialinjassa ollaan ensin sävellajin sisällä ja sitten liutaan siitä ulkopuolelle toiseen sävellajiin alla olevan soinnun pysyessä silti edelleen samana.Tempun voi tehdä vaihtoehtoisesti toisinkin päin ,olla ensin ulkona ,sitten palata sävellajiin.Nääkin on siis makujuttuja,eikä se mua haittaa ,jos et tiedä mitä Pass ja Montgomery aikoinaan soittivat,tämähän on keskustelupalsta,jonka pitäisi lisätä ihmisten tietoisuutta musasta?
 
Kirjoitat siis ihan periaatteesta vastoin oikeinkirjoitussääntöjä ja yleisesti hyvinä pidettyjä tapoja? Melkoista kapinointia, tarvinnemme pian mellakkapoliiseja. Totta puhuen: älä ihmeessä muuta tapaasi jäsentää tekstiäsi MINUN vuokseni. Vaan älä myöskään tule sanomaan, ettei sitä pyydetty, kun kymmenet muutkin valittavat samasta asiasta. Tämä on keskustelupalsta, joten mikset saman tien tarjoilisi omaa osuuttasi siitä mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa?
 
Vaan itse asiaan, nyt puhut sen verran pehm... öö, mielenkiintoisia, että tahtoisin kuulla jonkun esimerkkipätkän mainitsemastasi ilmiöstä. Tämän jälkeen voidaan haarukoida sulle vaikka ihan yhdessä oikea termi tuolle asialle. Luulen, että puhut ulossoittamisesta, mutta jotenkin todella oudosti. Laita vaikka joku YouTube-esimerkki, niin ehkäpä homma selviää.
 
Niin ja kiitos arvailusta, pieleenhän se meni että pätkähti. Olen kuunnellut sekä Passia että Montgomeryä lukuisia levyjä, iästäni johtuen tosin vasta jostain 90-luvulta lähtien. Levyhyllystäkin löytyy, Montgomeryä nyt ainakin. Niitä tulin hankkineeksi heti kun selvisi, että Wes on Methenyn suuri innoittaja. Aika moni täällä tietää, että Metheny puolestaan on mun suuri innoittaja, ja hänen myötään toki myös Wes.
 
Azzonom: Vielä lisää,sori vaan mutta Zakk Wylden ja Eric Johnsonin time on luultavasti parhaimmistoa maailmassa,johnsonilla viiveiden käyttö tosin vaikeuttaa timessa pysymistä,siis puhutaan yhtä tarkasta time-käsittelystä kuin John Mclaughlinilla on,parempaa saa hakea,että silleen.
 
Muuten hyvä puolustuspuhe, ei siinä mitään (ja hengästyttävän vakuuttavat perustelut), mutta Johnson on itsekin tiedostanut tuon kiilaamisensa monissa haastatteluissa ja ihan tietoisesti yrittänyt kuulemma tehdä asialle jotain. Aika puukorva saa kyllä ollakin, jos ei tietyistä (etenkin vähän vanhemmista) Johnson-livetallenteista kuule ajoittain jopa häiritsevää kiilausta. Wylden timeä en erityisesti kritisoinutkaan, vaan tarkoitin ylipäätään sitä, ettei miestä pitäisi päästää sähkökitaran varteen, kun yleensä vaan pilaa kaiken raivostuttavalla vingauttelullaan. Aiheelle on oma ketjukin tällä foorumilla.
 
Ikäkortti on muuten yleisesti vähän vanha vitsi, se ei enää naurata. Olen nähnyt täällä lukuisia kertoja alle parikymppisten juttelevan sujuvasti eläkeikäisten kanssa, eikä kummankaan osapuolen ole tarvinnut alleviivata paremmuuttaan eri asioissa ikäänsä vedoten.

Jucciz: Zakk Wylden akkarijutut on aivan jees kuultavaa, mutta sähkökitaraa miehelle ei ois saanut ikinä antaa. Etenkin viime aikoina kaikkialta on saanut kuulla ja lukea, että Wylde pilaa soitollaan bändin kuin bändin, ja onhan miehen soitto kyllä totuuden nimissä nykyään todella raskasta kuultavaa. Raskas-termi ei tässä yhteydessä ole kehu. ;)
 
Katsottiinko sielläkin taloudessa putousta lauantaina? :)

Azzonomilta aika hieno avaus.
 
Eric Johnson on mahtava, omaperäinen soittaja joka kiilaa. Ei tässä olla haukkumassa vaan toteamassa faktoja.
 
Ja ihan oikeasti, jos kirjoittaa yhdessä rimpsussa kaiken ilma mitään jäsennystä, kukaan ei aikaa myöden jaksa lukea. Voit toki jatkaa miten haluat, mutta sitä on niin vaikea lukea, että ihan ystävällisenä neuvona kehottaisin vielä miettimään.

Marty Friedman ja Nuno Bettencourt. Ketju lukkoon.

aalataur: Marty Friedman ja Nuno Bettencourt. Ketju lukkoon.
 
Ensimmäisen allekirjoitan, toiseen en ole tutustunut. Lock 'n loll

Ruutukunkku: Ensimmäisen allekirjoitan, toiseen en ole tutustunut. Lock 'n loll
 
Moni ei pidä tuosta Extremen Pornograffittista, tai koko heavyfunk -konseptista mutta kyllähän tuo nyt on perhanan musikaalista komppisoittoa ja eeppinen soolo-osio:
 
http://www.youtube.com/watch?v=-N-Cdhtpo8A
Suoraan sooloon: http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=-N-Cdhtpo8A#t=125s
 
Muita kovia veisuja esim:
 
Warheads: http://www.youtube.com/watch?v=w9dFN1MyNlI
Pornograffitti: http://www.youtube.com/watch?v=QI_slsFdXIM
 
Tää soolo on myös all-time-favouritteja:
 
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=HmwCrSADUMY#t=158s
 
Tässä myös pari hienoa:
 
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=odz3c68JE1c#t=188s
http://www.youtube.com/watch?featur … detailpage&v=WYIc217kx58#t=181s

Jucciz: Tykkään Nunon soitosta todella paljon, mutta tuo Suzyn soolo on kyllä pilattu pinch harmonic:eillä. Mulla on joku yliherkkyys noihin: ei tartte kovin monta vingahdusta tulla kun alkaa saman tien ärsyttämään ja huomio siirtyy vain niihin.
 
Juu, mun mielestä pinchit on yksi keino puhua kitaralla ja elävöittää soundia, ehkä voisi verrata huutomerkkiin. Jos joka lauseen perässä alkaa risomaan. Onhan se aika sellainen radikaali kikka. Mulla itsellä hieman kyllä samaa vikaa soitossa, pinchit kiehtoo vähän liikaa ja niitä on kova kiusaus soitella joka väliin. Kyllä mä silti ymmärrän miksi esim. joitakin ärsyttää Wylden pinchien ylenpalttinen käyttö. Tavallaan halpahintainen keino, kuten wah wahin käyttäminen joka tilanteessa. Tuossa Suzyn soolossa ne kuulostaa kuitenkin minusta ihan vekkuleilta.
 
Mistä taas en hirveästi pidä on tuon Pornograffitti -levyn rumpumeiningeistä, soundeista enkä soitosta muutenkaan. Mutta kai siihen pitää suhtautua oman aikansa tuotoksena. Loistavaa meininkiä kuitenkin muuten, kuten myös Extremen myöhemmät levyt, joissa sitten tuo rumpupolitiikkakin alkaa pelittämään.

Andy James vetelee täysin epämusikaalisilla välineillä eli LTD:llä, jossa on emg:t. Tyylilajina vielä tiluhevi, eli kaikki epämusikaaliset ainekset koossa teoriassa, mutta silti vaikea löytää musikaalisempaa soittoa.
http://www.youtube.com/watch?v=tYgnZU2HkiI

Prince on kyl kova. Mielettömän ässiä raitoja, joissa soittimet ovat täysin harmoniassa keskenään. Kitarallakin soittaa musiikkia kitaran sijaan, kuten pitääkin. Mutta, kyl sieltä tarvittaessa lähteekin.